Perustelut
Vuoden 2025 alusta selkeytettiin lainsäädäntöä tyttöjen ja naisten silpomisen osalta. Nyt tytön tai naisen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu ovat rangaistavia tekoja, joista voi saada jopa 10 vuoden vankeusrangaistuksen. Rikokseen voi syyllistyä myös henkilö, joka ei itse toteuta tekoa, mutta on järjestämässä sitä tai avustaa sen tekemisessä.
Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 silpomisen uhriksi joutunutta tyttöä ja naista, sekä 600-3000 silpomisriskin alla elävää tyttöä ja naista. Maassamme on tällä hetkellä menossa ensimmäiset esitutkinnat naisten sukuelinten silpomisesta ja toinen epäillyistä rikoksista on tutkittavana täällä Tampereella.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoivat yhdessä Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaa, johon sisältyy myös silpomisen ennaltaehkäisy. Toimenpidesuunnitelmassa käsitellään tyttöjen sukuelinten silpomisen lisäksi pojille ei-lääketieteellisistä syistä tehtäviä ympärileikkauksia. Esimerkiksi Suomen Lääkäriliitto on suositellut, että ympärileikkauksia ei tehtäisi, ennen kuin lapsi on riittävän kypsä päättämään asiasta itse. Toimenpiteestä voi syntyä välittömiä tai myöhäisiä komplikaatioita, kuten virtsaamisvaikeuksia tai tunnottomuutta.
Pirha on tehnyt ohjeistuksen silpomisen ehkäisystä Espoon kiitosta keränneen mallin mukaan ja tämä ohjeistus on jaettu neuvoloihin, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Epäselvää kuitenkin on, miten malli on jalkautunut ja miten Tampereen kaupungin ja Pirhan yhteistyö silpomisen ehkäisyn suhteen sujuu.
Siksi kysymmekin seuraavaa:
- Miten silpomista ehkäisevä työ on jalkautunut kaupungin yksiköihin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin ja miten tätä seurataan?
- Onko Pirhalla ja Tampereen kaupungilla työryhmä tai muu vastaava, joka koordinoi silpomisen vastaista työtä?
- Onko ohjeistuksissa huomioitu myös se, ettei ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia suositella poikalapsille?
Apulaispormestari Anne-Mari Jussilan vastaus Laura Vänskän ja Anna Moilasen valtuustokyselyyn:
1. Miten silpomista ehkäisevä työ on jalkautunut kaupungin yksiköihin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin ja miten tätä seurataan?
Tampereen kaupungin varhaiskasvatus ja esiopetus on omasta tarpeestaan luonut ja kehittänyt hoitosopimuskeskustelutoimintamallin tyttöjen silpomisen ehkäisemiseksi. Malli toimii hyvin. Varhaiskasvatuksessa aloittavien lasten huoltajien kanssa pidetään hoitosopimuskeskustelu lapsen varhaiskasvatuksen alkaessa. Hoitosopimuskeskustelussa on kohta, jossa kerrotaan riskimaista tuleville huoltajille Suomen lainsäädännöstä ja siitä, kuinka tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa kielletty ja asia luokillaan rikokseksi, jos pysyvästi Suomessa oleskelevalle tytölle tehdään silpominen, tehdään se sitten Suomessa tai ulkomailla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta käyvät ilmi maat, joissa silpomisen esiintyvyys on korkea, melko korkea, matala tai sitä esiintyy paikoitellen. Tieto keskustelun käymisestä merkitään lapsen hoitosopimuslomakkeelle. Jos huoli herää, asia keskustellaan uudelleen. Asiakkaiden kanssa keskusteltaessa puhutaan ympärileikkauksesta. Viranomaisten kesken sukuelinten silpomisesta.
Varhaiskasvatuksessa johto ja asiantuntijat ovat kouluttaneet henkilöstöä tyttöjen silpomisen ehkäisyn toimintamalleista ainakin vuodesta 2021, jo aiemman Kasvatus ja Opetus (KOPA) organisaation aikana. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on toimintaohje tyttöjen silpomisen ehkäisystä. Varhaiskasvatusyksiköiden johtajat perehdyttävät uudet työntekijät toimintaohjeeseen ja ohjaavat työntekijöitä tarvittaessa yksittäistapauksissa. Henkilökunta on tyttöjen silpomisväkivallasta tietoinen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä lisäkoulutetaan tarpeen mukaan. Viimeksi Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi ja turvallisuus -koulutuksessa 26.11.2025 on vahvistettu henkilöstön tietoja tyttöjen silpomisväkivallasta. Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittäminen palvelu Osake on järjestänyt tyttöjen silpomisväkivallasta koulutusta 11.2.2025 ja 11.12.2023. Osakkeen koulutuksiin on voinut osallistua sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen että perusopetuksen henkilöstöä.
Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen silpomisen ehkäisyn toimintaohje ja koulutusmateriaalit löytyvät intrasta. Koulutusmateriaali sisältää melko yksityiskohtaiset ohjeet ja mallilauseet siitä, kuinka ottaa asia puheeksi perheen kanssa hoitosopimuskeskustelussa ja ohjeet siitä, kuinka toimia, jos huoli silpomisesta herää. Käytännössä henkilökunta tulee huomionsa ja huolensa kanssa varhaiskasvatusyksikön johtajan puheille. Tällöin yhdessä sovitaan toimintamalli siitä, kuka keskustelee huoltajien kanssa ja muistuttaa näistä asioista, jos ollaan lähdössä kotimaahan lomalle ja lapsi on puhunut esimerkiksi hänelle järjestettävästä erityisestä juhlasta.
Perusopetuksen palveluryhmä selvitti silpomista ehkäisevän työn jalkautumista kouluille perusopetuksen rehtoreille tehdyllä kyselyllä. Vastauksista käy ilmi, että koulujen opetushenkilöstöä on ohjeistettu tarvittaessa konsultoimaan opiskeluhuollon ammattilaisia ja lastensuojelua. Lisäksi silpominen otetaan tarvittaessa puheeksi terveystarkastuksissa.
Seuraavaksi perusopetuksen palveluryhmä panostaa yhteistyössä Pirhan opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa siihen, miten Pirhan ohjeistus silpomista ehkäisevästä työstä viestitään ja jalkautetaan perusopetuksen henkilöstölle ja miten opiskeluhuollon ammattilaiset omassa työssään kouluilla käsittelevät asiaa oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kanssa. Saatujen vastausten perusteella valtuustokyselyssä mainittu Pirhan ohjeistus ei ollut kouluilla tiedossa. Tampereen kaupungilla on ollut ennen hyvinvointialueuudistusta kaikkia palveluita koskeva silpomisen ehkäisyn toimintaohjelma. Toimintaohjelmaan liittyen on järjestetty koulutusta, ja se on muiden ohella ollut pohjana Pirhan nykyistä ohjeistusta laadittaessa.
Tampereen kaupunki seuraa jatkossa silpomisen vastaisen työn tiedottamista ja jalkauttamista lakisääteisessä kaupunkitasoisessa monialaisessa opiskeluhuollon ohjausryhmässä, jossa on edustus varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, toiselta asteelta ja Pirhasta. Lisäksi ryhmässä on yksityisten koulujen edustus. Perusopetuksen kouluissa asiaa käsitellään tarvittaessa opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa.
2. Onko Pirhalla ja Tampereen kaupungilla työryhmä tai muu vastaava, joka koordinoi silpomisen vastaista työtä?
Tampereen kaupungilla ja Pirhalla ei ole erillistä työryhmää silpomisen vastaiselle työlle.
Monialainen Pirkanmaan väkivaltatyön verkosto, johon sekä Tampereen kaupunki että Pirha kuuluvat, kokoontuu kahdesti vuodessa. Verkoston Lapset, nuoret ja perheet- alatyöryhmässä käsitellään yhtenä kokonaisuutena tyttöjen silpomisen vastaista työtä (Female Genital Mutilation, FGM).
3. Onko ohjeistuksissa huomioitu myös se, ettei ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia suositella poikalapsille?
Lainsäätäjä ei ole ottanut riittävästi kantaa poikien ympärileikkaukseen. Viranomaisten mahdollisuus toimia jää tällöin vähäiseksi. Ei lääketieteellinen ympärileikkaus pojille on laillista, mutta se katsotaan lapsen koskemattomuutta loukkaavaksi. Esimerkiksi juutalaisessa kulttuurissa ympärileikkaus suoritetaan yleensä kahdeksantena päivänä pojan syntymästä. Lapset eivät ole tällöin vielä varhaiskasvatuksessa.
Pirhan verkkosivuilla on kuvaus hoitopolun kulusta osoitteessa: Kieli- ja kulttuurivähemmistöt ja seksuaaliväkivalta - Hoito- ja palveluketjut - pirha.fi Pirhan julkisilla verkkosivuilla on linkki STM:n ohjeistukseen poikien ei lääketieteellisestä ympärileikkauksesta, jossa muun ohella käsitellään asiaa lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta.
Valmistelijan yhteystiedot:
varhaiskasvatuksen aluejohtaja Tanja Moisala, puh. 040 485 6275, etunimi.sukunimi@tampere.fi
kehittämispäällikkö Harri Jurvela, puh. 040 806 2829, etunimi.sukunimi@tampere.fi