Perustelut
Aamulehti uutisoi 2.3.2026, että matkustaja saa häipyä maksamatta ratikasta ja bussista, mikäli ei suostu kertomaan henkilöllisyyttään. Uutisen mukaan kaupungin uusi ohjeistus neuvoo matkalipuntarkastajia välttämään aktiivisia voimatoimia, jos matkustaja ei suostu näyttämään lippua eikä kertomaan henkilötietojaan. Kaupungin mukaan ohjeistuksen pyrkimyksenä on parantaa tarkastajien työturvallisuutta.
Uutisen mukaan Helsingin Seudun Liikenne HSL:llä on Nyssestä poikkeavat ohjeet tarkastajille. HSL:n tarkastajilla on oikeus ottaa matkustaja kiinni, jos tällä ei ole esittää matkalippua eikä kerro oikeaa henkilöllisyyttään. Tarkastajilla on myös oikeus käyttää sopivia voimakeinoja ja fyysisesti pysäyttää hänet, jos tämä yrittää karkuun. HSL:n tarkastajilla on itsepuolustukseksi kaasusumuttimet sekä halutessaan he saavat suojaliivit. Käsirautoja tai muita itsepuolustusvälineitä ei ole tai lupa käyttää.
Kuvatut linjaukset muodostavat kiistatta kannusteen liputta matkustamiseen, laskevat asiakkaiden turvallisuudentunnetta joukkoliikenteellä matkustaessaan ja rapauttavat moraalia kaupunkilaisten keskuudessa.
Myöhemmässä uutisoinnissa pormestari Ilmari Nurminen kertoi, että ohjeita voimakäytön suhteen tullaan tarkentamaan. Kuitenkaan esimerkiksi pippurisumutteen tai käsirautojen käyttöönottoa ei harkita.
Tuoreimpien uutisten perusteella Tampereellakin lipuntarkastajia on ohjeistettu ja oikeutettu lain sallimien voimakeinojen käyttöön tarkastustilanteissa.
Toimin 1990-luvulla Helsingin metrossa metrovartijana. Tuolloin metron reitillä tietyillä asemilla oli vartija, minkä lisäksi metrojunissa liikkui useampia vartijoiden muodostamia kahden hengen junapartioita. Vartijat puuttuivat asiattomaan käytökseen metron reitillä sekä asemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ja tukivat lipuntarkastajien toimintaa vaikeissa tarkastustilanteissa.
Edellä kuvattuun viitaten kysyn:
- Kuinka suuri osa liputta matkustavista onnistuu pakenemaan paikalta ilman henkilökohtaisen tarkastusmaksun määräämistä tarkastustilanteessa vuositasolla?
- Kuinka monta tarkastajien, vartijoiden tai poliisin voimankäyttöä vaatinutta tilannetta Nyssessä tapahtuu vuositasolla? Entä miten luvut suhteutuvat HSL:n vastaaviin?
- Kuinka monella Nyssen lipuntarkastajalla on järjestyksenvalvojan tai vartijan tms. koulutus?
- Olisiko mahdollista tai perusteltua vaatia jo rekrytointivaiheessa osalta lipuntarkastajista em. koulutus esimerkiksi siten, että jokaisessa tarkastuspartiossa olisi ainakin yksi voimankäyttökoulutuksen saanut tarkastaja?
- Onko tarkastajien mahdollista saada poliisia odotettaessa, tilanteen eskaloituessa liikennevälineessä tai pysäkillä esimerkiksi vartijoilta nopeaa tukea HSL:n ”1990-luvun mallin” mukaisesti? Jos ei, onko mahdollista ja perusteltua kehittää Nyssen toimintaa tähän suuntaan?
Apulaispormestari Ilkka Porttikiven vastaus Aleksi Jäntin valtuustokyselyyn:
Vastaus 1.
Lipuntarkastuksen yhteydessä suurimmalla osalla matkustajista on asianmukainen matkaan oikeuttava matkalippu tai matkustajalla on oikeus matkustaa ilman matkalippua. Tarkastuksen yhteydessä liputtomia tai ilman muuta oikeutta matkustaa joukkoliikenteessä havaitaan noin prosentti matkustajista. Hyvin pieni osa liputtamaksi tai ilman matkustusoikeutta matkustavista matkustajista pakenee tarkastuksen yhteydessä. Näiden määrä on vuositasolla alle kymmenen, vaikka tilanteesta karkuun yrittävien määrä on tähän verrattuna yli kymmenkertainen.
Vastaus 2.
Tampereella joukkoliikenteessä matkalipuntarkastus havaitsee vuodessa suuruusluokkana noin 30-40 vaara- tai uhkatilannetta, joka on edellyttänyt poliisin kutsumista tilannetta ratkaisemaan. Saadun tiedon perusteella HSL:n vastaava suuruusluokka on lähes 10-kertainen tilanteista, joissa on tarvittu järjestyksenvalvojan tai poliisin apua. Toisaalta tehtyjen tarkastusten määräkin on suhteellisesti samaa suuruusluokkaa suurempi.
Vastaus 3.
Osalla joukkoliikenteen tarkastajista on taustalla myös vartija- tai voimankäyttöön liittyvää koulutusta ja työkokemusta. Tämän kaltainen koulutus- tai työkokemus ei ole ollut varsinaisena vaatimuksena työpaikkailmoituksissa mutta se on voitu katsoa rekrytoinnin yhteydessä ansiovertailussa eduksi katsottavaksi työkokemukseksi tai osaamiseksi.
Vastaus 4.
Matkalipuntarkastajan päätehtävä on matkalippujen tarkastaminen. Tarkastamisessa on tunnettava lainsäädäntö ja tekniset laitteet. Näkyvässä tehtävässä osaltaan luodaan positiivista mielikuvaa Tampereesta ja joukkoliikenteestä. Vaatimuksena on myös erinomainen asiakaspalveluasenne. Vaatimuksissa korostuu myös toimintakyky vaativissa tilanteissa. Joukkoliikenteen matkalipuntarkastajilla on vaatimuksena sellainen osaaminen ja tausta, että poliisi voi myöntää tarkastajalle tarkastuskortin. Vaatimuksena on mm. asetuksen mukainen koulutus.
Työryhmien operatiivisessa kokoonpanossa on nähty eduksi, että kokoonpano käsittää monipuolista osaamista arkisesta tarkastusten tekemisestä myös vaativiin asiakaskohtaamisiin. Vaativien tilanteiden takia on eduksi, että kokoonpanossa on myös tarpeellisessa määrin kyvykkyyttä ja osaamista mahdollista voimankäyttöä vaativia tilanteita varten, vaikka järjestyksenpitoasiat ovatkin enemmän varsinaisten järjestyksen valvojien ja poliisin tehtäväaluetta.
Vastaus 5.
Ratikan osalta on sovittu käytännöt järjestyksenvalvontapalvelun hyödyntämisestä liikennevälineessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Ratikan ohjauskeskus voi kuljettajan pyynnöstä pyytää vartijat paikalle. Samankaltaista käytäntöä tullaan tulevaisuudessa ulottamaan bussiliikenteeseen. Matkalippujen tarkastajat ovat hyödyntäneet ratikan järjestyksenvalvontaa tiettyinä ajankohtina. Tarkastajien kanssa on myös kokeiltu säännönmukaista järjestyksenvalvojan mukanaoloa. Tunnistamme tarpeita panostaa turvallisuuden tunteen lisäämiseen liikennevälineissä eri keinoin ja kehitämme toimintaa sen mukaisesti.