Perustelut
Toisella asteella opintojen keskeyttäminen tapahtuu todennäköisimmin ammatillisessa koulutuksessa. Tampereella vuonna 2025 opintonsa keskeytti negatiivisesta syystä lukiokoulutuksessa 13 opiskelijaa, kun Tredussa vastaava luku oli 301. Opintojen keskeyttämisessä on myös selkeät sukupuolierot: keskeyttäneistä yli 66 prosenttia on nuoria miehiä.
Tredulla aiemmin toiminut Virtaa-työpajoja, joiden tarkoituksena on ollut lisätä yhteisöllisyyttä, vahvistaa opintoihin ja oppilaitokseen kiinnittymistä sekä tukea opiskelijoiden mielenterveyttä. Idea työpajoihin syntyi vanhempien huolesta lyhyistä koulupäivistä. Huoli ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrästä on ollut viime aikoina muutenkin pinnalla, kun OAJ on nostanut esiin, ettei ammatillisen koulutuksen opetuksen määrästä ole luotettavaa tietoa, eikä asian seuraamiseen ole nykyisin varmaa tiedonkeruutapaa. Tampereen pormestariohjelmaan on kirjattu, että toisella asteella huolehditaan lähiopetuksen riittävyydestä ja tukipalvelujen saatavuudesta. Tämän tulee koskea koko toista astetta, myös ammatillista koulutusta.
Keväällä päättyneet Virtaa-työpajat ovat saaneet kiitosta niin opiskelijoilta kuin vanhemmiltakin, mutta niiden tilalle ei ole järjestetty korvaavaa toimintaa.
- Mitä matalan kynnyksen palveluja ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa Tredun opiskelijoille tarjotaan tällä hetkellä?
- Miten ennaltaehkäisevässä työssä on huomioitu se, että opintonsa keskeyttävät erityisesti pojat ja nuoret miehet?
- Onko hyväksi todettujen Virtaa-työpajojen uudelleenkäynnistämistä suunniteltu?
- Täyttääkö lähiopetuksen määrä lain vaatimukset Tredussa?
Apulaispormestari Johanna Kirjavaisen vastaus Laura Vänskän valtuustokyselyyn:
1. Mitä matalan kynnyksen palveluja ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa Tredun opiskelijoille tarjotaan tällä hetkellä?
Opiskelijoille tarjottavat matalan kynnyksen palvelut ja opintojen etenemisen haasteisiin liittyvä ennaltaehkäisevä toiminta uudistui tänä syksynä, kun oppimisen tuen uudistus ammatillisessa koulutuksessa astui voimaan 1.8.2026. Oppimisen tuen uudistuksen tavoitteena on aiempaa paremmin tunnistaa opiskelijan oppimisen tuen tarpeet, arvioida ne ja suunnitella tarvittavien tukitoimien järjestäminen niin, että oppija saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen. Normaalin opetuksen ja ohjauksen lisäksi opiskelijalla on oikeus matalan kynnyksen tukeen ja tarvittaessa erityiseen tukeen. Oppimisen tuen periaatteissa on huomioitu ennaltaehkäisevä näkökulma.
Tredussa matalan kynnyksen oppimisen tuki on yksilö- ja/tai ryhmäkohtaista opettajan antamaa tukiopetusta esim. opiskeluvalmiuksien vahvistamiseen, kielten tai matematiikan oppimiseen tai ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen edistämiseen liittyvää ohjausta (mm. rästipajat). Opettajan antamalla tukiopetuksella vastataan opiskelijan tuen tarpeisiin ja ehkäistään vaikeuksia ennakolta. Oppimisen tuki voi olla myös muun opetus- ja ohjaushenkilöstön antamaa tukea ja ohjausta esim. ohjauskeskusteluita, tarvittavan tuen suunnittelua tai moniammatillisten tiimien yhteistyöhön perustuvaa tukea.
Mikäli opiskelija ei matalan kynnyksen tuella saavuta tutkinnon perusteiden mukaista ammattitaitoa ja osaamista, tarjotaan hänelle erityistä tukea. Erityistä tukea opiskelija voi tarvita todennettujen oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Erityinen tuki on usein erityisopettajan antamaa tai hänen konsultaatioonsa perustuvaa opetusta ja ohjausta.
Opiskelijoiden ohjausta ja tukipalveluiden toteutusta on laajasti koottu Tredun ohjauksen suunnitelmaan. Osana Tredun ohjauksen kokonaisuutta käytössä on ns. varhaisen tuen malli, jonka prosessin mukaisesti opetus- ja ohjaushenkilöstö seuraa opiskelijan opintojen edistymistä ja arvioi tuen tarpeita. Toimintamalli ohjaa, missä tilanteissa ja vaiheissa opiskelijan opintojen edistymiseen pitää puuttua ja miten prosessia viedään eteenpäin (mm. Vartu-tapaamiset). Varhaisen tuen toimintamallissa keskeistä on ennaltaehkäisevä toiminta, opiskelijan ja OMA-opettajan yhteistyö sekä yhteisöllisyys. Opiskelijan ja OMA-opettajan tukena on oppilaitoksen sisäinen moniammatillinen toimijaverkosto ja sitä täydentävä ulkopuolinen verkosto. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty OMA-opettaja sekä opinto-ohjaaja, jotka ovat koko opintojen ajan saavutettavissa. Opiskelijoilla on erityisissä tilanteissa mahdollisuus myös opiskeluhuollon palveluihin esim. kuraattori- ja psykologipalveluihin.
Muita tuen muotoja ja keskeyttämistä ehkäiseviä toimintamalleja Tredussa on esimerkiksi Tikaspaja, joka on tarkoitettu opiskelijoille, joiden opinnot ovat viivästyneet, keskeytyneet tai keskeytymis-uhan alla. Tikaspajaan ohjatulla opiskelijalla saattaa olla esimerkiksi yhteisten aineiden suorituksissa puutteita, joiden loppuun saattaminen on tutkinnon suorituksen edellytys. Tikaspaja tukee tutkinnon tai tutkinnon osan loppuun saattamista, mutta sinne voidaan ohjata myös opiskelija, joka haluaa vaihtaa alaa tai tarvitsee aikaa ja tukea pohtiakseen ala- ja koulutusvalintojaan. Tikaspajasta saa tukea myös opiskelutaitojen vahvistamiseen tai elämänhallintaan.
Duunaamo on Tikaspajan ohella vaihtoehtoinen tapa suorittaa yhteisiä opintoja ja tutkinnon osia. Sen palvelut toteutetaan joustavassa oppimisympäristössä, jossa opiskelijalle laaditaan hyvin yksilöllinen HOKS ko. jaksolle. Tavoitteena on tukea opiskelijan opiskeluvalmiuksien ja arjenhallinnan taitojen vahvistamista, kiinnittymistä ja sitoutumista ammatillisiin opintoihin, oman yksilöllisen polun löytämistä ammatillisten opintojen edistymiseksi ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Duunaamossa opiskelijan tukea vahvistetaan moniammatillisella yhteistyöllä, kun muut varhaisen tuen tukimuodot on jo kokeiltu. Opiskelijan, ohjaavan toimijan sekä huoltajan kanssa sovitaan HOKS:ssa jakson yksilölliset opiskelutavoitteet, aikataulu ja muut tukitoimet. Tarvittaessa lukujärjestys järjestetään kevennettynä.
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) voi joskus myös olla ratkaisu, kun opiskelualaa on tarpeen vielä miettiä. TUVA-koulutus antaa mahdollisuuden peruskoulun arvosanojen korottamiseen, kielten opiskeluun ja eri ammatteihin tutustumiseen. Jo ammatillisen koulutuksen aloittanut opiskelija voi tietyissä tilanteissa hyötyä mahdollisuudesta "palata" TUVA-koulutukseen harkitse-maan uudelleen tulevaa ammattialaansa.
2. Miten ennaltaehkäisevässä työssä on huomioitu se, että opintonsa keskeyttävät erityisesti pojat ja nuoret miehet?
Tredussa opinnoissa edistymisen tukeen ja erilaisiin tukimuotoihin on monia toimintamalleja. Näissä toimintamalleissa ja periaatteissa keskeistä on tasa-arvoinen lähtökohta opiskelijoita kohtaan mm. Tredun arvojen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaissuunnitelmaan pohjautuen.
Keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä opiskelijoita ohjataan tukipalveluiden piiriin tarpeen mukaan. Tuen tarjonta on sukupuolineutraalia ja tukipalveluita pyritään tarjoamaan kaikille yhdenvertaisin periaattein opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Eri tutkintoaloilla pyritään ennalta-ehkäisemään keskeytyksiä samoin periaattein, kohdistaen huomio tutkintoalan koulutuksen toteutuksen sujuvuuteen ja opiskeluarjen mielekkyyteen, opiskelijahyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen sekä opiskelijoiden kiinnittymiseen omaan ryhmäänsä ja alan opintoihin.
Keskeyttäneiden tarkemmassa tilastoseurannassa voidaan havaita, että oppivelvollisena aloittaneiden negatiivisissa keskeytyksissä miespuolisia opiskelijoita on jonkin verran enemmän. Miespuoli-set opiskelijat hakeutuvat enemmän tekniikan aloille, siksi Tredussa on kohdennettu tekniikan aloille hieman enemmän mm. ammatillisten ohjaajien sekä opetuksen arjessa toimivien erityisopettajien resursseja. Tällä pyritään tukemaan ko. alojen opiskelijoita ja ennaltaehkäisemään opintojen etenemisen haasteita.
3. Onko hyväksi todettujen Virtaa-työpajojen uudelleenkäynnistämistä suunniteltu?
Tredussa järjestettiin muutamien vuosien ajan ns. Virtaa-pajoja, jotka tarjosivat Tredun opiskelijoille harrastusmahdollisuuksia koulupäivän aikana tai sen jälkeen, esim. liikuntaa, käsitöitä tai kieliopintoja. Pajat tukivat osaltaan opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä antoivat mahdollisuuksia tutustua eri aloihin ja kehittää omia taitoja. Virtaa-pajoja järjestettiin myös yläkoululaisille. Toiminta kytkeytyi osaksi Tampereen Lupa liikkua Lupa harrastaa -toimintaa ja sen toteutukseen käytettiin pääosin projektirahoitusta.
Harrastelähtöinen toiminta ei kuitenkaan ole ammatillisen koulutuksen ydintoimintaa. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus tulee kohdentaa ammatillisen koulutuksen järjestämiseen eikä sillä lähtökohtaisestit voi rahoittaa harrastustavoitteista toimintaa. Mikäli esimerkiksi Tampereen kaupunki pystyy osoittamaan rahoitusta ko. toiminnan uudelleen käynnistämiseen, on Tredulla valmius jatkaa Virtaa-pajatoimintaa.
Tredussa yhteisöllisyyden vahvistamista, opintoihin ja oppilaitokseen kiinnittymistä ja opiskelijoiden hyvinvointia pyritään tukemaan vaihtoehtoisin keinoin. Tredussa järjestetään mm. erilaisia teema-viikkoja ja tempauspäiviä kampuskohtaisesti. Liikunnallisuuden edistämistä kampuksilla on tuettu mm. liikuntapaikkojen ja -välineiden tarjonnan lisäämisellä hyödyntäen projektirahoitusta. Opettajan ydintyöhön kuuluvassa ryhmäyttämisessä tukena ovat myös oppilaitospastori ja diakonipalvelut, joiden apu on merkittävää myös muissa arjen haastavissa tilanteissa.
SAKU ry:n (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto ry) toiminta Tredussa tukee osaltaan yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden hyvinvointia. Hyvinvointivirtaa-teemaviikko kokoaa syksyisin opiskelijoita opintojen alussa yhteen, edistää ryhmäytymistä ja luo mahdollisuuksia tutustua niin muihin opiskelijoihin kuin henkilöstöönkin. Teemaviikot sisältävät mm. hyvinvointimessuja, lii-kuntatapahtumia, kohtauspaikkoja ja työpajoja eri teemoilla sekä muita yhteisöllisyyttä vahvistavia aktiviteetteja. Opiskelijat ovat sisältöjen rakentamisessa mukana sekä osallistujina että toteuttajina, osana opintojaan. SAKU ry tukee myös muuta opiskelijaliikuntatoiminnan lisäämistä.
4. Täyttääkö lähiopetuksen määrä lain vaatimukset Tredussa?
Ammatillisen koulutuksen järjestämisen keskeinen periaate on osaamisperusteisuus, jonka mu-kaan koulutuksen tavoitteena ja mitoituksen perustana on opiskelijan vaaditun osaamisen saavut-taminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestämisessä keskitytään siihen, mitä opiskelija osaa ja mitä hänen vielä täytyy oppia tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi.
Käytännössä osaamisperusteisuus näkyy mm. siten, että
-
jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa suunnitellaan puuttuvan osaamisen hankkiminen eri oppimisympäristöissä ja tarvittava opetus, ohjaus ja tuki,
Lainsäädäntö ei määrittele vähimmäismäärää ammatillisen koulutuksen lähiopetukselle. Oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä 2021 täsmennettiin kuitenkin valtioneuvoston asetusta ammatillisesta koulutuksesta (583/2021) siten, että oppivelvollisen perustutkinto-opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen määrän suunnittelun lähtökohtana käytetään vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta / osaamispiste.
Asetuksen mukaiset vaatimukset riittävän opetuksen ja ohjauksen varmistamiseksi toteutuvat Tredussa tällä hetkellä. Opetuksen ja ohjauksen riittävyyden varmistamiseksi em. tavoitteita on edelleen nostettu, mm. Tampereen kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä toiminnan-ohjauskokeilun tavoitteita koskevassa sopimuksessa on sovittu, että ko. tuntimäärä on lähtökohtaisesti vähintään 15 tuntia / osaamispiste. Yhteisten tutkinnon osien osalta opetuksen tuntimäärien lähtökohtana on jo nykyisellään 16 tuntia / osaamispiste. Tredun järjestämässä tutkintokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa tuntimäärä on vähintään 25 t / vko.
Em. periaatteet opetuksen ja ohjauksen määrän suunnittelusta koskevat suurinta osaa oppivelvollisista opiskelijoistamme. Oppivelvollisten opetukset suunnitellaan siten, että opiskelijoilla on opetusta ja ohjausta jokaisena arkipäivänä ja opiskelijoilla on mahdollisuus saavuttaa riittävät tiedot ja taidot osaamisen osoittamiseksi. Periaatteet toimivat HOKSin laadinnan lähtökohtana, mutta opiskelijakohtaisesti todellinen opetuksen ja ohjauksen tarve voi olla suurempi tai pienempi opiskelijan tilanteesta ja aiemmasta osaamisesta riippuen. Huomioitavaa on myös, että asetuksen mukainen 12 tuntia / osaamispiste vaatimus ei tarkoita pelkästään opetuksen tuntimäärää vaan laajemmin sekä opetuksen että muun ohjauksen tuntimäärää yhteensä. Erilaista ohjausta opiskelija saa useilta ope-tus- ja ohjaushenkilöstön toimijoilta eri tilanteissa ja eri oppimisympäristöissä. Tuntimääriin lasketaan ammatillisessa koulutuksessa mukaan myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus, jota antaa työpaikalla mm. vastuullinen työpaikkaohjaaja.