Perustelut
Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää tällä hetkellä säästötoimia ja toimintojen uudelleenarviointia.
Vaikeissa taloustilanteissa useissa eurooppalaisissa julkisen sektorin organisaatioissa on pyritty löytämään säästöjä ja tuottavuusparannuksia henkilöstöä osallistamalla. Esimerkiksi Ison-Britannian NHS-organisaatioissa on korostettu niin sanottua bottom-up-lähestymistapaa, jossa henkilöstö osallistuu säästöjen, toiminnan tehostamisen ja uusien toimintatapojen suunnitteluun. Ajatuksena on, että työntekijät tuntevat työn arjen, päällekkäisyydet, pullonkaulat ja kehittämiskohteet parhaiten.
Myös suomalaisissa kunnissa on korostettu henkilöstön osallistumisen merkitystä tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja toiminnan kehittämisen kannalta. Kunta-alan yhteisissä suosituksissa todetaan, että tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittäminen edellyttää yhteistoimintaa henkilöstön kanssa.
Edellä olevan perusteella kysyn:
- Miten Tampereen kaupungin henkilöstöä on tähän mennessä osallistettu talouden tasapaino-ohjelman valmisteluun ja säästötoimien suunnitteluun?
- Kuinka paljon henkilöstöltä on kerätty konkreettisia ehdotuksia toiminnan tehostamisesta, kustannusten vähentämisestä tai palveluiden järjestämisestä uudella tavalla?
- Onko kaupungilla käytössä tai suunnitteilla henkilöstölähtöinen kehittämis- ja säästöohjelma, jossa työntekijöiden ehdotukset käsitellään systemaattisesti ja niiden vaikutukset arvioidaan avoimesti?
- Onko kaupungilla suunnitelmia lisätä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ennen uusien talouden sopeuttamistoimien valmistelua?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Nina Lindbergin valtuustokyselyyn:
1. Miten Tampereen kaupungin henkilöstöä on tähän mennessä osallistettu talouden tasapaino-ohjelman valmisteluun ja säästötoimien suunnitteluun?
Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapaino-ohjelman käynnistämisen vuoden 2026 talousarviovalmistelun yhteydessä 17.2.2025. Päätöksessään kaupunginvaltuusto edellytti, että ohjelman toimenpiteet valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Valmistelun käynnistyessä henkilöstölle tiedotettiin ohjelman tavoitteista, valmisteluperiaatteista ja aikataulusta kaupungin sisäisissä viestintäkanavissa. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden kartoitus toteutettiin osana kaupungin talous- ja strategiaprosessia yhteistyössä yksiköiden ja henkilöstön kanssa. Lisäksi toteutettiin yhteinen työpaja henkilöstön edustajien kanssa. Valmistelun etenemisestä viestittiin henkilöstölle, jonka lisäksi valmistelun etenemisestä annettiin säännöllisesti tilannekatsaus kaupungin yhteistoimintaryhmälle.
Keväällä 2025 henkilöstölle toteutettiin kaupungin strategian valmisteluun liittyvä kysely, jonka yhteydessä kerättiin näkemyksiä myös talouden tasapainottamisesta, toiminnan kehittämisestä ja tuottavuuden parantamisesta. Kyselyn tavoitteena oli hyödyntää henkilöstön kokemusta ja asiantuntemusta talouden tasapaino-ohjelman valmistelussa.
2. Kuinka paljon henkilöstöltä on kerätty konkreettisia ehdotuksia toiminnan tehostamisesta, kustannusten vähentämisestä tai palveluiden järjestämisestä uudella tavalla?
Talouden tasapainottamista koskevaan henkilöstökyselyyn vastasi yhteensä 1 098 työntekijää. Kyselyssä henkilöstöä pyydettiin tunnistamaan keinoja menojen vähentämiseen tai tulojen lisäämiseen, ehdottamaan toiminnan tehostamiskohteita sekä arvioimaan, mistä toiminnoista tai toimintatavoista kaupunki voisi luopua.
Kyselyn tulokset koottiin sekä kaupunkitasoisesti että palvelualuekohtaisesti jatkovalmistelun tueksi. Vastauksissa nousi esiin talouden tasapainottamisen keinoina muun muassa prosessien kehittäminen, byrokratian vähentäminen, digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen, rutiinitehtävien automatisointi sekä päällekkäisen työn vähentäminen.
Kysely toteutettiin avoimilla kysymyksillä, minkä vuoksi ehdotusten tarkkaa lukumäärää ei ole tilastoitu. Henkilöstöltä saatu aineisto on kuitenkin ollut laaja, ja sitä on hyödynnetty talouden tasapaino-ohjelman valmistelussa.
3. Onko kaupungilla käytössä tai suunnitteilla henkilöstölähtöinen kehittämis- ja säästöohjelma, jossa työntekijöiden ehdotukset käsitellään systemaattisesti ja niiden vaikutukset arvioidaan avoimesti?
Kaupungilla ei ole erillistä henkilöstölähtöistä kehittämis- ja säästöohjelmaa, vaan henkilöstön osallistuminen varmistetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti osana talouden tasapainottamisohjelman valmistelua. Henkilöstön näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia käsitellään osana kaupungin talous- ja strategiaprosessia. Kaupungin yhteistoimintaryhmälle annetaan säännöllisesti tilannekatsaus tasapaino-ohjelman etenemisestä osana talousarviovalmistelua.
Talouden tasapaino-ohjelman valmistelussa henkilöstöltä kerätyt näkemykset on koottu kaupunkitasoisiksi ja palvelualuekohtaisiksi kokonaisuuksiksi valmistelun tueksi. Lisäksi talouden tasapaino-ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan osana päätösvalmistelua. Tasapaino-ohjelman toimenpiteille on laadittu vaikutusten ennakkoarviointeja, minkä tarkoituksena on tukea päätöksentekoa ja tehdä toimenpiteiden vaikutuksia näkyviksi.
4. Onko kaupungilla suunnitelmia lisätä henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ennen uusien talouden sopeuttamistoimien valmistelua?
Kaupunki pitää henkilöstön osallistumista tärkeänä osana toiminnan kehittämistä ja talouden tasapainottamista. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda näkemyksiään esille muun muassa osana palvelualueiden valmisteluprosesseissa, edustuksellisesti kaupungin yhteistoimintaryhmän sekä henkilöstökyselyiden kautta.
Talouden tasapaino-ohjelman valmistelun yhteydessä henkilöstölle toteutetun kyselyn talouden tasapainottamista koskevaan osioon saatiin kattavasti vastauksia. Kyselyn kautta kerättiin henkilöstön näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia toiminnan tehostamisesta, kustannusten vähentämisestä sekä palveluiden järjestämisestä uudella tavalla.
Kaupunki arvioi jatkuvasti osallistumisen käytäntöjä ja hyödyntää talouden tasapaino-ohjelman valmistelusta saatuja kokemuksia tulevien valmisteluprosessien kehittämisessä. Tavoitteena on, että henkilöstön asiantuntemus voidaan jatkossakin hyödyntää mahdollisimman hyvin palvelujen, toimintatapojen ja tuottavuuden kehittämisessä.
talousjohtaja Mikko Koskela
henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen