Perustelut
Pöytäkirjoista ilmenneiden tietojen mukaan tarkastuslautakunnan kokouksessa 21.4.2026 on ollut esteellisiä henkilöitä käsittelemässä Tampereen kaupungin vuoden 2025 tilinpäätöstä, tilintarkastuskertomusta ja vastuuvapauden myöntämistä. Pöytäkirjan mukaan pykälässä läsnä on ollut myös edellisen valtuustokauden pormestari.
Vuoden 2025 tilinpäätös oli toiminnallisilta menoiltaan lopulta toistasataa miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunginhallituksen kokouksessa 15.6.2026 käsiteltäessä sisäisen tarkastuksen asioita on jäävännyt itsensä esteellinen henkilö. Kaupunginvaltuusto on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota tilivelvollisten kaksoisrooleihin.
Kysyn,
Miten Tampereen kaupunki tulee reagoimaan toistuneisiin esteellisyysongelmiin kaupungin hallinnossa?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Marika Puolimatkan valtuustokyselyyn:
Esteellisyyskysymykset ovat keskeinen osa hyvää hallintoa, ja ne ovat omiaan herättämään huolta päätöksenteon puolueettomuudesta sekä kuntalaisten luottamuksesta kaupungin toimintaan. Tämän vuoksi kaupunki suhtautuu esteellisyyskysymyksiin vakavasti ja arvioi mahdolliset esteellisyystilanteet aina voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi.
Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä.
Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli päätökseen haetaan muutosta. Toisin sanoen väitteet yksittäisissä toimielinten kokouksissa tapahtuneista esteellisyystilanteista voidaan saattaa ulkopuolisen tahon tutkittavaksi ja ratkaistavaksi muutoksenhaun keinoin.
Kysymyksessä esitettyjen kaksoisroolien osalta voin todeta, että esteellisyyssäännösten tarkoituksena ei ole estää luottamushenkilöiden osallistumista päätöksentekoon laajemmin kuin on tarpeen, vaan turvata päätöksenteon puolueettomuus ja luottamus hallinnon riippumattomuuteen. Tästä syystä esteellisyys arvioidaan aina yksittäisessä asiassa eikä henkilön aseman perusteella yleisesti.
Kunnallisessa päätöksenteossa on tavanomaista, että samat henkilöt toimivat useissa luottamustehtävissä tai ovat asemansa perusteella mukana erilaisissa päätöksenteko- yms. kokoonpanoissa. Myös lainsäädäntö tunnistaa ja mahdollistaa sen, että kunnallisessa itsehallinnossa henkilöllä voi olla useita tehtäviä samanaikaisesti. Kaksoisrooli ei sellaisenaan merkitse esteellisyyttä, vaan olennaista on se, vaarantaako käsiteltävä asia kyseisessä tilanteessa päätöksenteon puolueettomuuden.
Hyvän hallinnon lähtökohtana on, että jokainen tunnistaa ja arvioi itse mahdollisen esteellisyystilanteen ja ilmoittaa siitä oma-aloitteisesti viivytyksettä asian käsittelyn yhteydessä. Esteellisyyssäännösten noudattaminen on jokaisen luottamushenkilön henkilökohtaisella vastuulla. Tarvittaessa esteellisyyskysymys ratkaistaan toimielimessä lain edellyttämällä tavalla.
Tampereen kaupungissa esteellisyyksiä arvioidaan kuntalain ja hallintolain mukaisesti jokaisessa toimielimessä, ja esteelliseksi katsottu henkilö ei osallistu asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Kaupungin näkemyksen mukaan esteellisyyskysymyksiin suhtaudutaan vakavasti, eikä havaintojen perusteella ole syytä arvioida, että kaupungin hallinnossa olisi esteellisyysongelmaa. Ei ole myöskään havaittu, että esteellisyyksistä ilmoitettaisiin toimielinten kokouksissa tavanomaista suuremmassa määrin. Päinvastoin se, että luottamushenkilö on ilmoittanut esteellisyytensä tai esteellisyys on tunnistettu kokouksessa, osoittaa järjestelmän toimivan ja luottamushenkilöiden toimineen lain edellyttämällä tavalla.
Hyvän hallinnon varmistamiseksi kaupunki seuraa esteellisyyksiä koskevia käytäntöjä jatkuvasti ja antaa tarvittaessa luottamushenkilöille koulutusta, ohjeistusta ja oikeudellista neuvontaa. Valtuustokauden alkaessa kaikille luottamushenkilöille järjestettiin koulutusta, jossa yhtenä osa-alueena oli myös esteellisyys ja sen huomioon ottaminen päätöksenteossa. Luottamushenkilöitä on lisäksi neuvottu olemaan yhteydessä kaupungin viranhaltijoihin esteellisyystilanteiden selvittämiseksi jo ennen toimielinkokouksia. Mikäli yksittäisissä tapauksissa havaitaan menettelytapojen kehittämistarpeita, niitä arvioidaan ja käytäntöjä täsmennetään. Tarvittaessa kaupunki järjestää kohdennettuja koulutustilaisuuksia, kuten on tehty esimerkiksi tarkastuslautakunnalle kuluvana syksynä. Tavoitteena on varmistaa, että päätöksenteko on lainmukaista, avointa ja kuntalaisten luottamuksen arvoista.