Yhdyskuntalautakunta, kokous 1.9.2026

§ 228 Poikkeamishakemus Ristimäki, Kohmankatu 6 (Kohmanpuisto), matkaviestintukiaseman rakentaminen 

TRE:840/10.03.01/2026

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös RakL 57 §:n nojalla AKL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Kohmankadun pohjoispuolelle, lähivirkistysalueelle rakennetaan matkaviestintukiasema, joka käsittää 42 metriä korkean maston sekä 16 k-m2 suuruisen laitetilan.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

Hakija on kertonut hankkeesta ja sen vaikutuksista liitteenä olevassa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n mukaisessa selvityksessä.

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapurit on kuultu myös rakentamislupaa varten. Hakemus on kuulutettu Aamulehdessä 19.2.-12.3.2026. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

POIKKEAMINEN

Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolle ei ole osoitettu käyttötarkoitusta, rakennusoikeutta tai rakennusalaa matkaviestintukiasemalle. Siitä poiketen alueelle rakennetaan maston ja laitetilan käsittävä matkaviestintukiasema.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei RakL 57 § mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee Kohmankadun pohjoispuolella Kohmanpuiston virkistysalueella. Suunniteltu matkaviestintukiasema koostuu mastosta ja vähäisestä laitetilarakennuksesta. Laitetilan pieni mittakaava sekä sen ja maston ympäristöön sovitettu väritys vähentävät niiden maisemallista vaikutusta. Lähimpään asuinrakennukseen on etäisyyttä noin 46 metriä, ja tukiaseman sekä asuinrakennuksen väliin jää puustoa. Tämän johdosta tukiaseman vaikutukset lähialueen asuinympäristön näkymiin arvioidaan vähäisiksi.

Masto tulee osittain näkymään myös laajemmalle ympäristöön, mutta sen kapearakenteinen ja vaaleanharmaa ristikkorakenne sulautuu taustaansa verrattain hyvin. Maston rakenteellinen keveys ja vähäinen leveys lieventävät sen kaupunkikuvallisia vaikutuksia erityisesti kauempaa tarkasteltuna.

Tukiaseman huoltoyhteys järjestetään Kohmankadun kevyen liikenteen väylältä rakennettavan huoltolevennyksen kautta. Käyttö- ja huoltoliikenteen määrä jää vähäiseksi, sillä tukiasemalle tehdään hakijan ilmoituksen mukaan vuosittain vain yksittäisiä huoltokäyntejä. Tukiaseman toiminnasta ei aiheudu häiriötä radio- tai televisiolähetyksille eikä muille viestintäverkoille.

Tukiasemaa varten vuokrattavan alueen pinta-ala on noin 100 m², mikä on vähäinen suhteessa noin 40 hehtaarin laajuiseen virkistysaluekokonaisuuteen. Rakentamisen ei arvioida heikentävän virkistysalueen käyttömahdollisuuksia eikä sen keskeisiä virkistys- ja viherverkostotoimintoja.

Ympäristönsuojelun lausunnon mukaan rakentamisen yhteydessä tulee huolehtia olemassa olevan puuston säilymisestä. Mikäli kaivutöiden yhteydessä kohdataan puiden merkittäviä juuria, tulee ne käsitellä hallitusti leikkaamalla tai sahaamalla puuston elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella rakennuspaikalla ei sijaitse arvokkaita luontokohteita, eikä poikkeamisen arvioida vaikeuttavan luonnonsuojelun tavoitteiden toteutumista. Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, joten hanke ei vaikeuta rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Kyseessä on teknisen huollon verkostoon kuuluvan maston ja noin 16 k-m² suuruisen laitetilan rakentaminen. Hanke ei mittakaavaltaan, luonteeltaan tai vaikutuksiltaan vastaa vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristö-, maisema- tai muita vaikutuksia.

Matkaviestintukiasema parantaa alueen matkapuhelinverkon kattavuutta ja toimintavarmuutta. Viestintäverkkojen kasvavat kapasiteetti- ja laatutavoitteet edellyttävät aiempaa tiheämpää tukiasemaverkkoa. Hanke edistää sähköisen viestinnän palveluiden saatavuutta ja toimintavarmuutta sekä vastaa viestintäverkkojen kehittämiselle asetettuja tavoitteita.

Hakemuksen, saatujen lausuntojen sekä alueen asemakaavallisen tilanteen perusteella asemakaavayksikkö katsoo, että ehdollisena toteutettuna poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoitusta, rakennusoikeutta ja rakennusalaa koskevista määräyksistä ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei myöskään vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muihin merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin.

Hakijan esittämien selvitysten perusteella poikkeamisluvan myöntämiselle on rakentamislain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Poikkeamisluvan myöntämisellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Toimivalta: Hallintosäännön 22 §:n 4 momentin 2) kohdan mukaisesti yhdyskuntalautakunta päättää poikkeamisluvista.

LIITTEET:

Kartat: Sijaintikartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Rakennuspaikka rajautuu etelässä Kohmankatuun ja muissa ilmansuunnissa lähivirkistysalueeseen. Kohteen pohjoissuunnalla on lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2013. Lisäksi kohteen lounaissuunnalla on lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2001. Asemakaavassa rakennuspaikan pääkäyttötarkoitus on lähivirkistysalue. 
Lausunnot
MRA 64 §:n mukainen selvitys

Suunnitelmat: Tukiasema sijaitsee lähivirkistysalueen reunassa. Maston korkeus on 42 metriä ja laitesuojan pinta-ala on 16 k-m2.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään kiinteistölle 837- 240-9903-0 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta matkaviestintukiaseman rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Ristimäen kaupunginosassa, osoitteessa Kohmankatu 6 (Kohmanpuisto) sillä ehdolla,

että mikäli kaivettaessa tulee puihin jätetyistä suojaetäisyyksistä huolimatta vastaan suurempia juuria, niin ne tulee katkaista hallitusti sahaamalla tai leikkaamalla.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa lupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto Tampereen ympäristönsuojelulta, Väylävirastolta sekä viheralueet ja hulevedet -yksiköltä. Vastaaviin muihin matkaviestintukiasemien hankkeisiin liittyen on aiemmin saatu terveydensuojelulta sekä Säteilyturvallisuuskeskukselta lausunnot, jotka on lisätty myös tälle hakemukselle. Väylävirastolla ei ollut huomautettavaa.

Ympäristönsuojelu:
"Suunnitelmat ovat maastokäynnillä sovittujen asioiden mukaiset. Lisähuomiona vielä, että jos kaivettaessa tulee puihin jätetyistä suojaetäisyyksistä huolimatta vastaan suurempia juuria, niin ne täytyy katkaista hallitusti sahaamalla tai leikkaamalla. Muutoin hanketta voidaan edistää suunnitelmien mukaisesti."

Viheralueet- ja hulevedet -yksikkö:
"Suunnitelmien mukaisesti toteutettuna hyväksyttävä."

Terveydensuojelu, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

"Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettiseille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.  5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa."

Säteilyturvallisuuskeskus STUK, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

"Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:
Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista.

STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO,  SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät 
altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää.
Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee 
olemaan vähäistä. 

Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa."

Tiedoksi

Hakija, Lupa- ja valvontavirasto