Perustelut
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa. Vuosien 2025–2032 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelman toteutumista seurataan vuosittain ja seurannan tuloksia hyödynnetään investointiohjelman vuosittaisessa päivityksessä. Kyseessä on tammikuussa 2022 julkaistun ensimmäisen investointiohjelman kolmas päivitys. Investointiohjelmien seurantajaksolla, Liikenne 12 -selonteon jälkeen uusien kehittämishankkeiden rahoituspäätöksiä on tehty yhteensä 476 miljoonan euron verran (edellisessä investointisuunnitelmassa 226 milj. euroa). Uusien kehittämishankkeiden rahoituspäätökset ovat kohdistuneet sekä väyläverkon investointiohjelmassa esitettyihin hankkeisiin (korit 1A ja 1B) että muihin hankkeisiin.
Kustannustason nousun, käynnissä olevien hankkeiden rahoituspäätösten tarkistamisen, uusien hankkeiden toteutuspäätösten ja suunnittelussa olevien hankkeiden kustannusten nousun takia edellisessä investointiohjelmassa 2025–2032 esitettyjen maantieverkon kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset ovat nousseet noin 33 milj. euroa yli maantieverkon kehittämisen talouskehyksen (1 249 milj. euroa). Tämän seurauksena investointiohjelmassa ei esitetä uusia maantieverkon kehittämishankkeita.
Perusväylänpidon parantamishankkeiden talouskehys on 320 milj. euroa. Investointiohjelmassa sitomattomasta perusväylänpidon parantamishankkeiden rahoituksesta noin 162 milj. euroa kohdistetaan nimettyihin parantamishankkeisiin vuosille 2025–2032. Loput noin 158 milj. euroa kohdistetaan myöhemmin mm. liikenneturvallisuutta, matkojen toimivuutta, kävelyä ja pyöräilyä sekä liityntäpysäköintiä edistäviin kohteisiin.
CEF-ohjelmakauden rahoituksen alkupainotteisuuden vuoksi, useat potentiaaliset tukihankkeet on priorisoitu ja siten jo siirretty toteutukseen. Alustavan arvion mukaan investointiohjelma sisältää vielä kuusi ratahanketta ja kolme vesiväylähanketta, joiden suunnitteluun ja/tai toteutukseen olisi mahdollista hakea CEF-rahoitusta. Lisäksi on mahdollista hakea tukea hankkeille osana sotilaallisen liikkuvuuden hakua (edellyttää puolustusvoimien puoltoa).
Investointiohjelman hakkeiden toteutusjärjestykseen otetaan kantaa prioriteettiluokilla. Prioriteettiluokkien määrä on kasvanut edellisen suunnitelman kahdesta kolmeen. Vaikutuksiltaan parhaat toteutusvalmiit hankkeet ovat prioriteettiluokkaa 1. Muut (prioriteettiluokkaan 1 kuulumattomat) toteutusvalmiit ja lähes toteutumisvalmiit (esim. tie- tai ratasuunnitelma valmistumassa) hankkeet ovat prioriteettiluokassa 2. Vielä suunnittelua vaativat hankkeet ovat prioriteettiluokassa 3.
Pirkanmaan ja Tampereen seudun kannalta merkittävin rahoituspäätös on ollut Tampereen henkilöratapihan toteuttaminen, mikä sisältyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen. Tampereen henkilöratapihan kokonaiskustannusarvio on 218 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 163 miljoonaa euroa. Valtatien 9 parantaminen välillä Alasjärvi – Käpykangas ei ole toistaiseksi saanut rahoitusta. Valtatien 9 parantaminen on prioriteettiluokassa 1 eli sen suunnitteluvalmius ja vaikuttavuus on hyvä.
Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.
Investointiohjelma on tarkoitus päivittää seuraavan kerran Liikenne 12 -suunnitelman päivityksen jälkeen keväällä 2025.
Väylävirasto pyytää avoimella lausuntopyynnöllä vuosittain päivitettävästä investointiohjelmasta lausuntoja, joiden kautta tulee esille sidosryhmien tietoa ja näkökulmia investointiohjelmaan liittyen. Väylävirasto pyytää tarkastelemaan investointiohjelman luonnosta lausuntopyynnössä annettujen kysymysten kautta.
Tampereen kaupunki kiittää mahdollisuudesta saada lausua tästä liikenneverkon kehittämisen kannalta erittäin merkittävästä suunnitelmasta. Tampereen kaupunki on erittäin tyytyväinen Tampereen henkilöratapihan toteutuksen saamaan rahoitukseen. Tampereen kaupunki esittää kuitenkin vakavan huolensa ja tyytymättömyytensä investointiohjelman toimeenpanon muuhun hitauteen, mikä heijastuu koko Suomen kilpailukykyyn ja suunnitelman vaikuttavuuteen. Tampereen kaupunki pitää sinänsä investointisuunnitelmaa annetun liian tiukan budjettiraamin sisällä onnistuneena ja siinä on laaja kokonaisuus huomioon ottaen onnistuttu hyvin tunnistamaan Tampereen kaupunkiseudun lähiaikojen keskeiset hankkeet. Näitä ovat erityisesti Helsinki – Tampere radan peruskorjaushanke, lähijunaliikenteen kehittämis- ja kapasiteettiselvitykset ja niihin liittyvät raideosuuksien kehittämistarpeet, Tampereen ratikan kehittäminen, vt 9 Alasjärvi-Käpykangas tieosuuden parantaminen, vt 12 ja kt 65 liikennejärjestelyiden rakentaminen Hiedanrannan kohdalla sekä pidemmällä ajanjaksolla edistettävät rata- ja maantieverkon hankkeet. Tampereen kaupunki viittaa lausunnon sisällön yksityiskohtien osalta pitkälti aikaisemmin antamiinsa lausuntoihin investointiohjelmista.
Tampereen kaupunki korostaa edelleen, että investointiohjelman ja siihen kytköksissä olevien MAL-sopimusten tulee myös mahdollistaa enemmän kestävää liikennettä ja yhdyskuntarakennetta tukevia ratkaisuja, kuten esimerkiksi lähijunaliikenteen seisakeratkaisuja sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista.
Tampereen kaupungin näkemykset annettuihin kysymyksiin on esitetty liitteenä olevassa lausunnossa.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Liitteenä oleva Tampereen kaupungin lausunto Väylävirastolle luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025-2032 hyväksytään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.