Valmistelija
Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi
Perustelut
Tampereen kaupunki tunnistaa ja toteaa ilmastonmuutoksen vaikutusten muodostaman pitkäaikaisen ja -vaikutteisen hätätilan ja jatkaa systemaattista toimintaansa muutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Strategiassaan Tampere on jo asettanut tavoitteeksi, että Tampere on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Tampereen ilmastopäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja loput 20 prosenttia kompensoidaan. Tavoitteen saavuttamisen konkretisoimiseksi ja ilmastonmuutokseen vastaamiseksi kaupungin ilmastotoimenpiteitä koottiin Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 31.8.2020 suunnitelmaksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Samassa yhteydessä sovittiin, että tiekarttaa päivitetään kahden vuoden välein. Nykyisessä pormestariohjelmassa 2021–2025 linjataan, että tiekartan toimenpiteet toteutetaan ja tiekarttaa päivitetään sovitusti valtuustokauden kuluessa. Tiekartan säännöllinen päivitys on välttämätöntä, jotta voimme arvioida tavoitteen saavuttamista, tarkastella toimenpiteiden riittävyyttä ja toimintaympäristön mahdollisia muutosten vaikutuksia.
Tässä Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan ensimmäisessä päivityksessä on tarkennettu ja muokattu aikaisempia toimenpiteitä, mutta myös lisätty noin 70 uutta toimenpidettä, jotka liittyvät pääasiassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai ovat uusia kaupungin yhtiöiden ja liikelaitosten toimenpiteitä. Toimenpiteiden lukumäärä kasvoi täten 236:sta 305:een. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen laajempi huomioiminen tiekartassa on yksi päivityksen merkittävimmistä uudistuksista. Sopeutumistoimenpiteiden lisääminen edistää kaupunkistrategian linjausta, jonka mukaan ilmastoriskit ja muutokseen sopeutuminen otetaan Tampereella vakavasti.
Muita merkittäviä tiekartan päivityksen yhteydessä toteutettuja uudistuksia ovat seitsemäs, läpileikkaava teema eli kaupungin ilmastotyön koordinointi ja seuraaminen; toimenpidekohtaisten kustannusarvioiden lisääminen; sekä vaikutusten arvioinnin laajentaminen. Tiekartassa on sen rakenteen lisäksi säilytetty myös tuttuja elementtejä, kuten kuusi alkuperäistä teemaa, jotka edistävät kestävää kaupunkisuunnittelua, liikennejärjestelmää, rakentamista, energiaa, kulutusta ja kaupunkiluontoa. Toimenpiteiden toteutumiseksi yksiköt nostavat niitä aiempaan tapaan palvelu- ja vuosisuunnitelmiin. Toimenpiteiden edistymistä voi seurata edelleen Tampereen ilmastovahti -verkkosivuilla ja tiekartasta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman raportoinnin yhteydessä. Kaupunkikonsernin ilmastotoimenpiteille suunnatut resurssit ja kaupunkitasoiset enimmäispäästöt eritellään kaupungin talousarvion ilmastobudjettiosioissa.
Tiekartan päivityksen arvioitavissa olevilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa noin 73 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Monien toimenpiteiden vaikutuksia ei kuitenkaan voida arvioida, sillä tietoa niiden vaikutuksista ei ole voitu tuottaa. Merkittävimpänä tekijänä liikenteen osa-alueella jää vielä arvioimatta ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan kuntalaisten liikkumisvalintoihin. Vaikka toimenpiteiden päästövähennysvaikutus on lisääntynyt vain noin prosenttiyksikön verran ensimmäiseen, vuoden 2020 tiekartan painokseen verrattuna, on nykykehityksellä saavutettava päästövähennys kasvanut 61 prosentista 69 prosenttiin. Myönteinen nykykehitys kertoo siitä, että tavoitellut toimenpiteet ovat muuttuneet useilla sektoreilla vaikuttavaksi toiminnaksi. Kauimmas tavoitteesta jäävät ennusteen mukaan kuitenkin liikenne- ja jätehuoltosektorit.
Monet ilmastotoimenpiteistä ovat taloudellisesti kannattavia ja niistä on myös muita hyötyjä liiketoiminnan kehittämisestä ja kiinteistöjen arvon säilyttämisestä aina terveysvaikutuksiin ja imagohyötyihin. Arvioitujen tiekarttatoimenpiteiden osalta kaupunkikonsernin kokonaisinvestoinnit aikavälillä 2023–2030 ovat noin 496 miljoonaa euroa ja toimintamenojen osalta noin 100 miljoonaa euroa. Iso osa summasta on jo mukana nykyisessä budjettikehyksessä ja ne sisältävät suurhankkeita, kuten asemanseudun kehitys, jota tehdään muistakin kuin ilmastosyistä. Kustannusarviot perustuvat vain vaadittaviin rahallisiin panostuksiin toimenpiteiden toteuttamiseksi, eikä niissä huomioida toimenpiteistä mahdollisesti koituvia kustannussäästöjä. Tiekartan päivityksessä onkin esitetty muutamien toimenpiteiden taloudellisuuslaskelmia sekä arvioitu liikkumisen kulkutapamuutoksen kustannuksia suhteessa niistä saataviin hyötyihin ja esitetty arvio lisäkustannuksista, jotka syntyvät, jos emme panosta ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.
Tampereen kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää koko kaupunkiorganisaation määrätietoista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Lisäpanostuksia tarvitaan erityisesti kestävän liikenteen edistämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi
Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan päivitys hyväksytään suunnitelmaksi kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Kokouskäsittely
Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaalalle, kehityspäällikkö Laura Inhalle, energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppäselle ja kehittämisasiantuntija Emmi Niemiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.
Asian käsittelyn kuluessa Jaakko Stenhäll ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Lauri Lyly kannatti ehdotusta.
Puheenjohtaja tiedusteli Stenhällin pöydällepanoehdotuksen samaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.