Perustelut
Lähijunaliikenteen edistäminen on ollut tärkeä osa Tampereen kaupunkiseudun yhteisiä tavoitteita jo yli 16 vuoden ajan. Tampereen kaupunkiseudun yhteisessä visiossa eli Rakennesuunnitelmassa 2040+ (2023) tavoitellaan lähijunaliikennettä joka ratasuuntaan. Nykyisessä MAL5-sopimuksessa on sovittu valtion kanssa, että uusina seisakkeina 2031 alkavassa liikenteessä voidaan käyttöönottaa Sääksjärvi, Epilä, Harjuniitty, Ylöjärvi, Messukylä ja Ruutana. Seisakkeiden käyttöönotto riippuu toteutettavasta liikenteestä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1370/2007) rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista velvoittaa, että valtion ostama henkilöjunaliikenne tulee kilpailuttaa nykyisen sopimuksen päättyessä vuoden 2030 lopussa. Valtio on tähän asti neuvotellut ostoliikenteen palveluista suoraan VR:n kanssa, ja VR on vastannut palveluista kokonaisvaltaisesti kaluston huollosta lipunmyyntiin. Raidereformi on Orpon hallitusohjelman keskeisiä uudistuksia. Raidereformin valmistelua ohjaa valtioneuvosto eli hallitus. Kilpailutusta varten osa VR:n omistamista junista on siirretty uuteen VR:stä erilliseen valtion kalustoyhtiöön (RailStock Finland Oy). Raidereformiuudistus ei suoraan koske markkinaehtoista junaliikennettä, mutta sillä voi olla vaikutuksia markkinaehtoiseen junaliikenteeseen, joita ei osata vielä ennakoida.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 16.6.2025, että 2030-luvulla alkava henkilöjunaliikenteen ostoliikennekokonaisuus on yhtä laaja kuin tällä hetkellä. Eli toisin sanoen valtio kustantaa ne vuorot, jotka se kustantaa nykyisinkin. Tampereen seudulla tämä koskee mm. Porin ostoliikennettä, kiskobussivuoroja Oriveden suuntaan, R-junavuoroja etelän suuntaan ja osaa M-junavuoroista Nokian ja Lempäälän suuntiin sekä yöjunaliikennettä. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kaikki nykyiseen ostoliikenteeseen kuulumaton liikenne tulisi olemaan kuntien kustantamaa. Osana valtion ostoliikenteen kilpailutusta on Tampereen seudun kunnilla mahdollista hankkia myös uutta lähijunaliikennettä, jonka alueen kunnat rahoittaisivat.
Lain liikenteen palveluista (320/2017) 182 § mukaan palvelusopimusasetuksessa (1370/2007) tarkoitettuna rautatieliikenteen toimivaltaisena viranomaisena toimii Liikenne- ja viestintävirasto Traficom lukuun ottamatta aluetta, jolla toimii Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Liikennepalvelulain edellä mainitun säännöksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on suunniteltava palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina ja tavoiteltava kaikkien henkilökuljetusten yhteensovittamista. Suunnittelussa asiakkaiden liikkumistarpeisiin perustuvat markkinaehtoisesti syntyvät palvelut ja julkisesti hankitut palvelut on sovitettava yhteen. Viranomaisten on liikennettä suunnitellessaan kuultava alueella toimivia henkilöliikennepalveluiden tarjoajia sekä toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten ja kuntien kanssa.
Traficomin on tarkoituksena toimia jatkossa tilaajana myös Tampereen seudun henkilöjunapalveluille. Osapuolet toteavat yhteisesti, että niiden on tarkoitus saumattoman yhteistyön avulla taata henkilöjunapalvelut alueelle rahoituksen antamissa raameissa ja sovitun mukaisesti. Liikenteen on tarkoitus palvella sekä Tampereen seudun tarpeita että limittyä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään.
Tampereen seudun kuntayhtymä ja joukkoliikenne ovat suunnitelleet 2025 alkaen 2030-luvun lähijunaliikennettä kaikissa neljässä ratasuunnassa liittyen Orpon hallitusohjelman raidereformiin. Suunnittelutyössä on tunnistettu rataverkon kapasiteetin sallimat lisäliikennevaihtoehdot kaikille neljälle ratasuunnalle. Rataverkko asettaa tiukat reunaehdot liikenteen kehittämismahdollisuuksille. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki uusi lähijunaliikenne tulee kuntien kustannettavaksi ja samoin kuntien nykyisin rahoittamat liikenteet säilyvät kuntien rahoitusvastuulla. Traficom odottaa kuntien päätöksiä sitoutumisesta rahoitukseen lokakuuhun 2026 mennessä.
Keväällä seudulla käytyjen kuntien välisten neuvottelujen perusteella esitetään, että Nokian ja Toijalan ratasuunnilla jatketaan nykyliikenteen rahoitusta (VE0) ja laajennetaan M-junaliikenteen vuorotarjontaa viikonlopuille (VE0+) 2031 alkaen. Nokian ratasuunnalla otetaan käyttöön Epilän pysähdykset, kun uusi seisake valmistuu. M-junia voi jatkaa Nokian Harjuniittyyn, kun Lielahdesta toteutuu kaksoisraide Tesomalle asti. Toijalan ratasuunnalla otetaan käyttöön Sääksjärven pysähdykset, kun uusi seisake valmistuu. Turun suunnan tunnin vuorovälin (VE3) junatarjontaan kuntarahoitteisena suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Liikenteen toteutuminen ja lopullinen sitoutuminen edellyttää valtion hyväksyntää liikenteen hankinnalle.
Sitoutuminen Nokian ja Toijalan ratasuuntien liikenteen rahoitukseen vahvistetaan aikanaan yhteisrahoitussopimuksella, jossa sovitaan 1.1.2031 alkavan liikennekokonaisuuden rahoitusvastuista sopijapuolten kesken. Kaikista liikenteeseen liittyvistä yksityiskohdista tai periaatteista ei ole mahdollista sopia tässä vaiheessa, joten kuntaosapuolten ja Traficomin välille tehdään aluksi aiesopimus. Traficom, kuntaosapuolet ja Nysse tavoittelevat korkeatasoista lippuyhteistyötä, joka takaa Nysse-lipuilla matkustuksen Traficomin tilaamassa liikenteessä Nysse-alueella, kuten nykyisinkin liput kelpaavat valtion ostoliikenteessä. Lippuyhteistyön vastuista sovitaan yksityiskohtaisesti erillisellä lippuyhteistyösopimuksella myöhemmin.
Kevään neuvottelujen perusteella voidaan todeta, että Ylöjärven ja Oriveden välisen liikenteen (Ve2+) suunnittelua jatketaan niin, että liikenteen toteutuminen olisi mahdollista myöhemmin 2030-luvulla. Ylöjärven seisakkeen rakentaminen edellyttää puuterminaalin poistoa ja muodostaa siten tällä hetkellä suuren aikatauluriskin. Lisäsuunnittelun avulla voidaan varmistaa kuntaosapuolten vastuut ja hyödyt päätöksenteon tueksi.
Tampereen kaupungin hallintosäännön (16.6.2026) 14.1 §:n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on ohjata strategista maankäytön suunnittelua (19. kohta), ohjata strategisia liikennepoliittisia linjauksia (21. kohta) sekä ohjata maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen pitkän aikavälin toteutuksen ajoitusta ja investointien koordinointia (22. kohta).
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen suunnittelun tilannekatsaus merkitään tiedoksi.