Perustelut
Valtuustokysely siirtyi valtuuston kyselytunnilta 9.2.2026.
Ruoka-avun tarve Tampereella on jatkanut kasvuaan ja pysynyt korkealla jo vuosia. Ruoka-apua haettiin Tampereella vuonna 2025 yli 178 000 kertaa. Se tekee lähes 15 000 hakua jokaista kuukautta kohden.
Taloudellinen ahdinko on ollut voimakkaassa kasvussa ja jatkaa yhä kasvamistaan. Tämä näkyy kaikkein kärjistetyimmin ruoka-avun piirissä. Viime aikoina on uutisoitu alati pitenevistä ruokajonoista, joissa on jonottamassa ruokaa jopa nälkäisiä lapsia ilman vanhempiaan. Tampereen tilanne mukailee kansallista trendiä. Tarve koskettaa yhä laajempaa joukkoa, mukaan lukien lapsiperheitä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä.
Kirjaimellisesti elintärkeää työtä ruoka-avun piirissä tekevien tahojen mukaan kapasiteetin rajat ovat tulleet vastaan. Avun tarjonta ei siis enää riitä kattamaan suurta kysyntää. Yle ja Aamulehti uutisoivat 19.1.2026 Tampereen Ruokapankin tammikuussa eläkkeelle jääneen toiminnanjohtaja Marja Palkosen tiedotteen, jossa kerrotaan Ruokapankin toimivan jo nykyisin kapasiteettinsa äärirajoilla. Ruoka-avun määrällistä kasvattamista ei ole mahdollista jatkaa tällä kapasiteetilla.
Kaupunginhallitus teki marraskuussa päätöksen tukea Ruokapankin toimintaa 50 000 euron lisäavustuksella. Tämä oli tärkeä päätös. Mutta silti nyt tehdyt toimet eivät näytä riittävän. Etenkin, kun jo aiemmin tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten päälle astui helmikuussa voimaan uudet leikkaukset toimeentulotukeen. Lisäksi työttömyystilanne jatkaa pahenemistaan.
Kysynkin:
- Mikä on kaupungin tilannekuva? Riittääkö ruoka-avun tarjonta Tampereella juuri nyt?
- Mitä keinoja kaupungilla on turvata ruoka-avun aito riittävyys poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa?
- Miten kaupunki on varautunut mikäli toimeentulotuen leikkaukset ja yhä syvenevä taloudellinen ahdinko Tampereella kasvattaa entisestään ruoka-avun tarvetta lähiaikoina?
Apulaispormestari Anne-Mari Jussilan vastaus Lauri Lindénin valtuustokyselyyn:
1. Mikä on kaupungin tilannekuva? Riittääkö ruoka-avun tarjonta Tampereella juuri nyt?
Ruoka-aputoiminnalla mahdollistetaan yhteiskunnan heikompiosaisten ja vähävaraisten ihmisten ravinnon saantia ja arjessa pärjäämistä. Se on yksi tapa tukea ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tampereen kaupunki on kattavien yhteistyöverkostojensa avulla tunnistanut ruoka-avun tarpeen kasvun. Elinkustannusten nousu on monipuolistanut ruoka-avun asiakaskuntaa.
Tampereen kaupungilla on yhteistyösopimus Tampereen ev.lut seurakuntayhtymän kanssa hävikkiruoan hyötykäytön tehostamisesta. Seurakuntayhtymän Ruokapankki, joka Tampereella on ruoka-aputyön keskiössä, toteuttaa sopimusta käytännössä. Ruokapankin toiminnanjohtajan mukaan Ruokapankki toimii tällä hetkellä maksimikapasiteetilla. Avustusmäärien kasvattamisen mahdollisuus haastaa pohtimaan miten tilannetta jatkossa ratkotaan. Ruoka-apua jaettiin vuonna 2025 yhteensä 178 401 kertaa eli noin 15 000 kertaa kuukaudessa.
Tammikuussa 2026 Ruokapankki on saanut hävikkiruokaa 48 344 kg. Ruokapankki on paikannut tilannetta jonkin verran myös ostoruualla. Siitä huolimatta kassien sisältöä on pitänyt pohtia ja sovitella, jotta jokaiseen kassiin tulisi mielekästä ja syötävää sisältöä. Osa ruokakassin hakijoista jää ilman kassia, vuonna 2025 noin 100 hlö/kk. Ruokapankki saa toisinaan myös lahjoituksia yrityksiltä.
Ruoka-apua ovat jaettujen ruokakassien lisäksi erilaiset yhteisöruokailut, jossa hyödynnetään hävikkiä joko osaksi ateriaa tai niin että koko ateria muodostuu esim. ravitsemispalvelujen hävikistä. Viime vuonna ruoka-aputoimintaan saatu ruokahävikki pieneni 10 %, edellisenä suurin piirtein saman verran. Todennäköisesti kaupat saavat omaa hävikkiään vuosi vuodelta pienennettyä. Ympäristön kannalta tämä on hyvä asia. Ruoka-avun näkökulmasta ruoka-aputoimintaan saadun hävikkiruoan määrän väheneminen tuo uusia haasteita.
Tampereen kaupungin tilannekuva rakentuu yhteistyöverkostojen avulla. Ruokapankin toiminnanjohtaja kuvaa tilannetta siten, että tällä hetkellä juuri ja juuri selvitään. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ja uudet rajaukset vaikuttavat loppuvuoden tilanteeseen. Todennäköisesti ruoka-avun asiakkaiden määrä kasvaa.
2. Mitä keinoja kaupungilla on turvata ruoka-avun aito riittävyys poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa?
Tampereen kaupunki tukee pitkäjänteisesti ruoka-aputyötä.
Kaupunki on keskittänyt oman ruoka-avun tukitoimintansa ja tukenut Ruokapankin toimintaa jo usean vuoden ajan. Yhteistyösopimukseen perustuvan tuen määrä on 335 000 euroa vuodessa. Tästä summasta 215 000 euroa on tarkoitettu elintarvikehankintoihin. Yhteistyösopimukseen perustuvan tuen lisäksi kaupunginhallitus päätti marraskuussa 2025 tukea Ruokapankin toimintaa 50 000 euron lisäavustuksella.
Tampereen kaupunki hallinnoi Pirkanmaalla ruoka-aputoiminnan järjestämiseen vuosille 2025–2026 osoitettua noin 560 000 euron valtionavustusta, jota kaupunki jakaa eteen päin yhdelletoista osatoteuttajalle. Tässä ruoka-avun valtionavustushankkeessa Tampereen kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) kanssa. Pirha osallistuu hankkeeseen etsivän sosiaalityön, yhteisösosiaalityön ja rakenteellisen sosiaalityön menetelmillä.
Kesäisin Tampereen kaupunki järjestää maksutonta puistoruokailua seitsemällä alueella (Hervanta, Kaukajärvi, Lielahti, Peltolammi, Tesoma, Nekala ja Linnainmaa). Puistoruokailun yhteyteen rakennettavan ohjelman tuottamiseksi on vuodelle 2026 kulttuuri- ja liikuntarahastosta 20 000 euron lisäbudjetti. Nuorisopalvelujen koordinoima toiminta on tarkoitettu alle 18-vuotiaille. Puistoruokailuun on budjetoitu 90 000 euroa, mikä on sama määrä kuin kahtena edellisenä vuotena. Puistoruokailuissa jaettavia annosmääriä on lisätty vuosittain. Vuonna 2022 neljässä puistossa jaettiin 5972 ateriaa, 2023 viidessä puistossa 11 768 ateriaa, 2024 kuudessa puistossa 13 946 ateriaa ja 2025 seitsemässä puistossa yhteensä 17929 ateriaa.
Vuonna 2025 kaupunki kokeili Hervannassa yhteisöruokailua 65 vuotta täyttäneille. Toiminnassa yhdistyivät ruoka, yhdessäolo ja kulttuurielämykset. Maksuton hävikkiruokalounas oli tarjolla kerran viikossa noin yhdeksän kuukauden ajan. Tämän kaltaisia kokeiluja voisi laajentaa eri ikäryhmille eri kaupunginosissa esimerkiksi osana Kaikkien Tampere -kehitysohjelmaa.
3. Miten kaupunki on varautunut mikäli toimeentulotuen leikkaukset ja yhä syvenevä taloudellinen ahdinko Tampereella kasvattaa entisestään ruoka-avun tarvetta lähiaikoina?
Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa 2026–2029 toimeentuloa tarkastellaan hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta. Toimeentulon haasteet liittyvät ilmiöihin kuten syrjäytyminen, haavoittuvuus, huono-osaisuus ja taloudellinen eriarvoisuus. Näiden tekijöiden vähentäminen on keskeistä, sillä ne vaikuttavat suoraan yksilön mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan ja koko kaupungin sosiaaliseen kestävyyteen.
Lähtökohtaisesti ruokamenot tulisi kattaa Kelasta haettavalla toimeentulotuen perusosalla.
Vaikka ruoka-apu ei olekaan lakisääteistä toimintaa, on kaupungilla intressi edistää kuntalaisten hyvinvointia esimerkiksi ruoka-aputoimintaa tukemalla ja mahdollistamalla.
Akuutteihin tilanteisiin on Tampereella herätty esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden avuntarpeeseen liittyen. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä ruoka-avun piirissä on kasvanut. Asia nousi esille muun muassa Ruoka-avun järjestäminen Pirkanmaalla –hankkeen ohjausryhmässä syksyllä 2024, ja asian selvittämiseksi perustettiin apulaispormestari Jaakko Mustakallion vetämä työnyrkki. Toimintamallia kansainvälisten opiskelijoiden tukemiseksi alettiin kehittämään keväällä 2025 muun muassa oppilaitosyhteistyön kautta.
Valtuustokyselyssä mainitun kaupunginhallituksen myöntämän 50 000 euron lisäavustuksen, yhteistyösopimuksen ja valtionavustuksen lisäksi on Tampereen kaupunki esimerkiksi kahtena edellisenä vuotena avustanut pormestarin määrärahoista joulun ajan ruoka-apua toteuttavia tahoja taloudellisesti.
Kaupunki seuraa ruoka-avun tilannetta ja on tehnyt näin jo vuosia. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän kanssa pidetään säännöllisesti ylemmän johdon kokouksia ja Tampereen kaupungin edustus on mukana Ruokapankin ohjausryhmässä. Osa Tampereen pormestaristosta ja kaupungin johtoa kävi ennen joulua tutustumassa Ruokapankin toimintaan, ja suunnitteilla on myös ruokajakotilaisuuteen tutustuminen kevään aikana.
Kaikkien Tampere -kehitysohjelmassa on tarkoituksena kehittää uusia keinoja ihmisten hyvinvoinnin tueksi. Ruoka-apu ja yhteisöjen tuen vahvistaminen ovat tässä työssä tärkeitä osa-alueita. Kaikkien Tampere -kehitysohjelman ohjelmasuunnitelma hyväksytään kaupunginhallituksessa 30.3.2026.
Valmistelijan yhteystiedot:
erikoissuunnittelija Esko-Pekka Järvinen, puh. 041 731 3226, etunimi.sukunimi@tampere.fi