Perustelut
Musta on tämän hetken muotiväri rakentamisessa. Musta maali kuitenkin "pärjää huonosti, kun kesät kuumenevat" (YLE 16.8.).
Musta maalipinta kerää lämpöä, mistä voi koitua haittoja etenkin kesien kuumetessa. YLEn tietojen mukaan mustalla värillä maalatun puisen julkisivun lämpötila voi helteessä nousta jopa 70 celsiusasteeseen. Lämpölaajeneminen voi vaurioittaa rakennusta, ja puumateriaalin sisällä oleva pihka pehmetä, mikä voi aiheuttaa sekä esteettistä että rakenteellista haittaa. Lisäksi mustan maalin elinkaari on sideaineista riippuen usein lyhyempi kuin vaalean.
Hyvin tummaksi maalattu talo voi siis vaatia enemmän huoltoa ja viilennystä kuin vaaleammat verrokkinsa. Tällä myös taloudellista merkitystä rakennuksen omistajalle. Musta väri voi lisäksi pahentaa lämpösaarekeilmiötä kaupungeissa.
Kysyn,
- Onko kaupunkiympäristön suunnittelussa tunnistettu erittäin tummien värisävyjen käytännön ongelmat rakennusten julkisivuissa, ja kuinka asiaan on reagoitu?
- Onko kaupungilla tällä hetkellä käynnissä hankkeita, joissa on tarkoituksena rakentaa julkisivultaan mustia tai erittäin tummia rakennuksia? Jos on, niin onko hankkeissa huomioitu tumman värin aiheuttama lämpeneminen ja sen vaikutukset?
- Rajoittaako, tai aikooko kaupunki jatkossa rajoittaa, erittäin tummien värien käyttöä sellaisissa paikoissa, missä lämpösaarekeilmiötä tulisi erityisesti pyrkiä välttämään (esim. kaupungin keskusta-alue tai koulujen ja päiväkotien pihat)?
YLE 16.8. Anu Varila osti mustan hirsitalon ja varoittaa nyt värin haitoista: "Se näytti arvokkaalta". https://yle.fi/a/74-20239724
Apulaispormestari Ilkka Porttikiven vastaus Milka Hanhelan valtuustokyselyyn:
1. Onko kaupunkiympäristön suunnittelussa tunnistettu erittäin tummien värisävyjen käytännön ongelmat rakennusten julkisivuissa, ja kuinka asiaan on reagoitu?
Tummien värisävyjen vaikutus kaupunkitilaan ja rakennusten/rakennusosien kestävyyteen on tunnistettu. Tummia värisävyjä ei ole asemakaavoissa pakollisina määrätty ja rakentamistapaohjeissakin mahdollistettu vain erittäin harvoissa kohteissa (Hervantajärven omakotitalot ja yhtiömuotoisten pientalojen talousrakennukset, joissa musta ja tummanharmaa olivat yksi vaihtoehto useiden muiden joukossa).
Asemakaavoissa määrätään rakennusten värisävyistä vain harkituissa kohteissa, perusteina on mm rakennettuun ympäristöön sovittaminen (esim. keskustan punatiilialueet) tai uudisalueilla alueen riittävän yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Uusimmilla asemakaavoitetuilla asuinalueilla mm. Vuoreksen Isokuusessa, Viinikanlahdessa, Västinginmäessä ja Ojalassa on julkisivuväritystä ohjattu lämpimiin tai murrettuihin /luonnonläheisiin sävyihin, näissä ei ole musta tai tummanharmaa mukana. Tästä huolimatta mm. Vuorekseen on rakentajien toiveesta myönnetty rakentamislupia myös mustille asuinrakennuksille.
2. Onko kaupungilla tällä hetkellä käynnissä hankkeita, joissa on tarkoituksena rakentaa julkisivultaan mustia tai erittäin tummia rakennuksia? Jos on, niin onko hankkeissa huomioitu tumman värin aiheuttama lämpeneminen ja sen vaikutukset?
Mustia tai erittäin tummia rakennuksia ei ole Tampereen tilapalveluiden toimesta tehty tai ole toteutuksessa. Suunnitteluohjeiden mukaisesti rakennusten julkisivujen rakenne- ja materiaaliratkaisuissa huomioiden aina auringonsäteilyn aiheuttaman lämpökuorman vaikutus.
3. Rajoittaako, tai aikooko kaupunki jatkossa rajoittaa, erittäin tummien värien käyttöä sellaisissa paikoissa, missä lämpösaarekeilmiötä tulisi erityisesti pyrkiä välttämään (esim. kaupungin keskusta-alue tai koulujen ja päiväkotien pihat)?
Lämpösaarekeilmiöön vastataan kaupunkisuunnittelussa ensisijaisesti latvuspeitteisyyden lisäämisellä, mutta myös rakennusten julkisivukäsittelyä ohjaamalla tarvittaessa.