Yhdyskuntalautakunta, kokous 3.5.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 137 Valtuustoaloite alikulkutunnelin toteuttamisesta pienten lasten koulutielle - Perussuomalaisten valtuustoryhmä 

TRE:6512/10.00.01/2022

Valmistelija

  • Vandell Ari, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Pekka Stenman, puh. 040 163 7226, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki,​ puh. 040 124 1626,​ etunimi. sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan 19.9.2022, että Tampereen kaupungin tulisi toteuttaa alikulkutunneli pienten lasten koulureitille Pirkankadulle Tipotien risteyksen ja Rajaportinkadun risteyksen välille, Pyynikinharjulle nousevien rappusten kohdalle tai läheisyyteen. Valtuustoaloitteen tekijöiden mukaan alikulku on tarpeellinen turvaamaan Santalahdesta Pispalan kouluun kulkevien lasten koulutie ja etenkin Pirkankadun/Pispalan valtatien ylittäminen.

Katujaksolla tai sen läheisyydessä, jolle alikulkutunnelia on ehdotettu, on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana yksi poliisin tai pelastuslaitoksen tietoon tullut onnettomuus, jossa jalankulkija on ollut ylittämässä katua selvästi suojatien ulkopuolella. Suojatieonnettomuuksia jaksolla ei ole tapahtunut. Myöskään lännempänä Pispalan valtatiellä, Santalahden kohdassa, ei ole tapahtunut jalankulkuonnettomuuksia. Viimeisen viiden vuoden tilasto on kuitenkin jossain määrin huono vertailukohta, sillä Santalahtea on tuona aikana vasta rakennettu, eikä kulkua Santalahdesta Pispalan koulun suuntaan ole juuri ollut.

Tipotien länsipuolella oleva suojatie on tarkastelujakson vilkkain; vuoden 2020 joulukuun laskennassa siinä oli yhteensä 284 ylittäjää vuorokaudessa. Mäkikadun risteyksessä Rajaportin saunan länsipuolella olevalla suojatiellä on ollut laskennassa vain 64 jalankulkijaa vuorokaudessa ja Moreenikadun kohdalla olevalla suojatiellä 82 jalankulkijaa vuorokaudessa. Jalankulkijoiden ja kadun ylittäjien määrän voidaan arvella kasvavan, mutta todellista määrää on vaikea ennustaa.

Santalahdesta kulkee tällä hetkellä Pispalaan kouluun yksittäisiä oppilaita, mutta määrä voi lähitulevaisuudessa kasvaa. Santalahtelaisten koulutie saattaa kuitenkin myöhemmin muuttua toiseen kouluun, sillä alueen lasten koulupolku on suunnittelussa. Alikulku Santalahdesta Pispalaan saattaisi siten muutaman vuoden päästä menettää osin merkitystään koulureitin muuttuessa. Mahdollinen alikulun toteuttaminen tulisikin pohtia pidemmän aikavälin käyttäjämääriin perustuen, mihin vaikuttaa oleellisesti santalahtelaisten lasten koulutien suunta. Jos koulutie muuttuu, ei alikulku ole perusteltavissa ainakaan erityisesti koululaisten turvallisuudella. Alikulun toteuttamista onkin järkevintä tarkastella tarkemmin vasta, kun santalahtelaisten lasten tuleva koulupolku tarkentuu. 

Ehdotetusta kohdasta länteen, Rajaportinkadun ja Mäkikadun väliin, on asemakaavassa osoitettu Santalahdesta tuleva ylikulkusilta, Rajaportinsilta. Sillan kautta voi tulevaisuudessa tulla kävely-yhteys Pispalan valtatien tasoon, mikä lyhentää jalankulkumatkaa etenkin Santalahden itäosista Pispalan koulun suuntaan. Sekä ehdotetun alikulun että Rajaportinsillan toteuttaminen olisi jossain määrin ristiriitaista ja kustannustehotonta infrarakentamista. Ylikulkusiltavaihtoehdossa Pispalan valtatie jää edelleen tasossa ylitettäväksi suojatietä käyttäen, joten sen turvallisuus on alikulkuvaihtoehtoa huonompi. Ylitykseen on kuitenkin toteutettavissa saarekkeellinen suojatie. Läntisessä osassa Santalahtea asuvat lapset taas voivat käyttää jo nykyisin Ahjolan aukion kohdassa olevaa alikulkua, joka sijaitsee myös melko lähellä koulua.

Ehdotetun alikulun suurin haaste on sen sovittaminen nykyiseen katutilaan. Pirkankadun varrella on useita yksityisiä omakotitontteja kiinni katualueessa. Pirkankadulla on tarpeen kehittää myös pyöräilyn seudullista pääreittiä Nokian suuntaan, ja Pirkankatu-Pispalan valtatiestä on erityisesti tähän tarpeeseen perustuen laadittu yleissuunnitelma vuonna 2022. Alikulkutunnelin sovittaminen Pirkankadun ajoratojen ja tonttien editse kulkevan jalankulun ja pyöräliikenteen pääväylän väliin olisi todennäköisesti teknisesti erittäin haastavaa. Alikulun teknistä toteutettavuutta ei ole kuitenkaan toistaiseksi tarkemman suunnittelun avulla arvioitu. Siten myöskään sen kustannustasoa ei toistaiseksi tiedetä.

Pirkankadun suojatieturvallisuutta voidaan pyrkiä parantamaan Tipotien kohdalla, mutta nykyinen 2+2 -ajoratainen poikkileikkaus tekee siitä haasteellista. Edellä mainitussa Pirkankadun yleisuunnitelmassa on esitetty, että Tipotien länsipuolen suojatien kohdassa olisi tulevaisuudessa länteen päin vain yksi ajokaista, mikä hieman parantaisi kadun ylittämisen turvallisuutta. Keskustan suuntaan on kuitenkin tulevaisuudessakin jäämässä kaksi ajokaistaa, joten siltä osin tilanne ei olisi parantumassa. Suojatien saareke saataisiin kuitenkin nykyistä laajemmaksi, eli odotustilaa saataisiin jalankulkijoille enemmän. Suojatien turvallisuuden parantumista pitäisi tukea myös laskemalla ajonopeus nykyisestä 50 km:stä tunnissa 40 km:iin tunnissa. Käytännössä nopeusrajoitus laskisi tällöin kyseisestä suojatiestä Vesilinnankadun liittymästä asti. Myös muita kevyempiä suojatieturvallisuutta parantavia toimenpiteitä tarvittaisiin, jos kyseisen suojatien merkitys tulevaisuudessa nousisi. Suojatien liikennevalo-ohjaus ei liene mahdollista ilman merkittäviä haittoja autoliikenteelle, koska ylityskohta on melko lähellä Tipotien valo-ohjattua liittymää.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi.

Aloite ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kh

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)