Perustelut
Yleissuunnitelma koskee Tampereen Mustalahden sataman aluetta. Suunnittelualue rajautuu nykyisen satama-alueen lisäksi eteläisen rantatörmän kävelylaituriin sijoitettaviin venelaitureihin ja vierasvenepaikkoihin. Mustalahden satama-alue on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Satama ja sen alkuperäinen tavaramakasiini ovat osa maamme sisävesiliikenteen historiaa. Yleissuunnitelma on laadittu vuorovaikutteisen prosessin kautta sekä tiiviissä yhteistyössä tilaajan ohjausryhmän kanssa. Yleissuunnitelmassa olevien puiden, istutusten, toimintojen, valaisinten, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat, mallit ja määrät ovat ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana. Satama-alueella on suojeltuja kohteita ja vedenalaisia muinaisjäännöksiä, joten muutostöiden yhteydessä huolehditaan siitä, että suojelukohteet ovat kaikkien siellä toimivien tiedossa.
Lähtökohdat ja tavoitteet
Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Näsijärven Mustalahden venesatama on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue. Alueen kaupunkiympäristön rikkaus ja erityislaatuinen kaupunkikuva perustuu luonnonympäristöön ja rakennetun ympäristön monimuotoisuuteen. Koillisessa avautuu laaja Näsiselkä, etelässä sataman yhteyttä keskustaan rajaa Paasikivenkatu ja rautatie, idässä kohoaa Näsinkallio ja pohjoisen puolella on rajana Särkänniemi ja Tampereen tunnetuin nähtävyys Näsinneula. Näsijärven reittiä pitkin pääsee Ruovedelle, Vilppulaan ja Virroille saakka.
Mustalahti toimii pienvenesatamana, jota käyttävät liikennöivät alukset sekä huviveneilijät. Satamassa on vierasvenepaikkoja ja pieni kotisatama. Satamaympäristö on kesätapahtumiin keskittyvä, ja siellä on vanhoja kivilaitureita ja alkuperäinen suojeltu tavaramakasiini, jossa on ravintola-kahvilatoimintaa. Satama-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan höyry- ja matkustajalaivaliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen. Historialliselta satama-alueelta haetaan nykyään myös elämyksellisyyttä. Tapahtumien mahdollistaminen sekä palvelut ovat olennaisia alueen kehittämisen kannalta. Ympärivuotista käyttöä tulee suosia.
Satama-alueen suunnittelussa on ollut merkityksellistä sovittaa alueen toiminnot yhteen alueeseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Näitä ovat mm. Paasikivenkadun ja Näsiaukeen suunnitelmat, eteläinen Mustalahdentörmän puistosuunnitelma, jalankulku- ja pyöräreitti Mältinrantaan, keskustaan ja Ranta-Tampellaan sekä Särkänsillan ja Särkänniemen kehityssuunnitelmat. Julkista autopysäköintiä ei osoiteta sataman alueelle. Asemakuvassa esitetyt pysäköintipaikat ovat erikoisluvalla mm. henkilökunnan ja liikuntaesteisten paikkoja.
Suunnittelun yhtenä merkittävänä osa-alueena on ollut sidosryhmätyö alueen toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Siinä on huomioitu palveluntuottajien risteily- ja ravintolatoiminta, venesataman toiminta sekä satama-alueen harrastus- ja virkistystoiminta. Lisäksi yhtenä suurena käyttäjäryhmänä tulevat olemaan Särkänniemen alueen käyttäjät, kun Särkänsillasta muodostuu yksi pääreiteistä alueelle.
Sidosryhmät
Mustalahden sataman sidosryhmähaastatteluihin koottiin alueella toimivat yrittäjät, tapahtumajärjestäjät, Tampereen matkailun edistäjät sekä sataman käyttäjien ja huollon edustajat. Haastattelut käytiin pääosin tapaamalla ryhmien yhteyshenkilöt. Osa haastatteluista tehtiin Teamsin kautta. Haastattelut pidettiin suunnitelmaluonnoksen äärellä, ja niissä keskusteltiin sidosryhmien alueen käytön nykytilanteesta, ongelmakohdista ja tulevaisuuden tavoitteista sekä toiveista uudistuvalle satamalle.
Saapuminen alueelle
Mustalahden satamaan saavutaan pääosin julkisilla, pyöräillen, sähköpotkulaudoilla tai kävellen. Särkänniemen raitiotiepysäkiltä on 700 metrin kävelymatka satamaan. Linja-autojen pysäkki on Paasikivenkadulla sataman kohdalla. Pyöräilijät saapuvat keskustan suunnasta Näsiaukeen kautta tai Paasikivenkadun kautta. Satamassa on pyöräpysäköintipaikkoja satama-alueen palveluiden käyttäjille. Kävelijät saapuvat keskustan suunnasta Näsiaukeen kautta, lounaasta ratikkapysäkiltä ja osa rantareittiä pitkin Mältinrannan suunnasta. Särkänniemen vierailijat tulevat pääosin kulkemaan Mustalahden sataman läpi keskusaukion ja monitoimiaukion kautta Särkänsillalle ja kohti Särkänniemen pääporttia.
Aallonmurtajien rakentaminen
Satama-alueelle on saatu 3.9.2024 Aluehallintoviraston myöntämä vesilupa ”Särkänniemen satama-alueen uuden sillan ja kahden aallonmurtajan rakentaminen ja rantamuurien korjaaminen sekä valmistelulupa”.
Suunnitellut aallonmurtajalaiturit sijaitsevat Tampereen Näsijärven ranta-alueella Mustalahdessa, Särkänniemen läheisyydessä. Aallonmurtajat liittyvät Särkänniemen ympäristön kehityshankkeeseen, jossa aallonmurtajien rakentamisen lisäksi mm. uusitaan vanhoja huonokuntoisia rantamuureja sekä rakennetaan uusi Särkänsilta satama-altaan ylitse.
Molemmat aallonmurtajalaiturit suunniteltiin tehtäväksi paikallarakennettavina, paalutettuina rakenteina. Tarkemman suunnittelun myötä kuitenkin selvisi, että kiinteä laiturirakenne muodostuisi mahdottomaksi toteuttaa rantojen kautta, ja paalutus- ja rakennuskustannukset kasvaisivat lauttatyönä liian suuriksi. Hintaa kasvattivat aallonmurtajien haastava sijainti, pohjaolosuhteet ja rakentamisen ajankohta. Lisäksi ei voitu olla täysin varmoja, että kiinteät laiturirakenteet olisivat olleet täydellisellä sijainnillaan.
Tämän jälkeen alettiin pohtia kelluvaa aallonmurtajaratkaisua, jota olisi mahdollisuus muokata olosuhteiden ja liikennöinnin ehdoilla. Myös laivurit huomauttivat satamasuunnitelmassa esitettyjen aallonmurtajien sijainteja. Aallonmurtajien sijainnit ovat yleissuunnitelmassa ohjeellisia ja tarkempi rakennesuunnittelu tekeillä.
Muistutukset
Liite 3 Muistutus Tampereen seudun polkupyöräilijät ry:
”Pyydämme huomioimaan jatkosuunnittelussa, että pyöräilyreitti sillalle tulee olla selkeä, ja pyöräparkkiin pitää päästä ajamaan sujuvasti. Pidämme esimerkiksi hieman outona, että sisäänajoväylää Paasikivenkadun pyörätieltä ei ole suunniteltu lainkaan, vaan on ilmeisesti ajateltu sisäänajon tapahtuvan jalankulkijoiden väylää pitkin. Sekä sillalle että pyöräparkkiin on oltava selkeä, laillisesti pyöräiltävissä oleva väylä.
Pyydämme myös kiinnittämään huomiota pyörätelineiden laatuun. Niiden on oltava runkolukittavia ja selkeitä käyttää. Telineiden on oltava kiinteästi asennettuja, eivätkä ne saa olla tavallisilla työkaluilla purettavissa.”
Vastine 3:
Satama-alueelle on suunniteltu 30 polkupyörän pysäköintipaikkaa, jotka on tarkoitettu satama-alueen palveluiden käyttäjille. Lisää pyöräpysäköintipaikkoja on suunniteltu Paasikivenkadun reunaan ja Ratasiltojen alle. Mustalahden satama-alue on torialuetta ja Särkänsilta on asemakaavassa merkitty kävelysillaksi, jossa pyöräily on kielletty.
Paasikivenkadun pohjoispuolelle toteutetaan seudullinen pyöräilyn pääreitti, jonka varrella on pyörätelineitä, ja jalankulku ja pyöräily erotellaan. Reitti ohjataan eteläiselle Näsinsillalle. Pyörätelineiden mallit suunnitellaan tarkemmassa rakennussuunnittelussa.
Liite 4a ja 4b Muistutus ja vastine:
Asukkaan palautteessa kritisoidaan pysäköintipaikkojen puutetta. Kuitenkin jo asemakaava vaiheessa on selvitelty alueen pysäköintiä ja selvitetty lähialueiden pysäköintimahdollisuuksia.
Satama-alueelta löytyy 14 alueen toimijoille varattua autopysäköintipaikkaa ja kaksi LE-pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikkojen edustalla on tila saattopaikalle, niin takseille kuin yksityisillekin saattajille. Autoliikenne perustuu lähialueen pysäköintipaikkoihin. Nääshallin edessä on pysäköintialue, josta on esteetön ja turvallinen jalankulkuyhteys satamaan.
Vesiliikennettä saapuu niin vierasvenesatamaan, pienvenesatamaan sekä risteilyvenesatamaan. Tulevaisuudessa tavoitellaan myös vesibussiliikennettä
Liite 5a ja 5b Muistutus ja vastine:
Muistuttaja on lähettänyt omia suunnitelmaideoita, eikä ole kertonut sanallisesti asiasta. Kuvista ei selviä, mitä henkilö tarkoittaa suunnitelmillaan.
Liite 6-9 Muistutus Runoilijantie Oy, yksityishenkilöt, Näsijärven Laivapalvelu Oy ja vastine:
Useassa muistutuksessa on oltu huolissaan aallonmurtajien sijainnista ja pituudesta.
”Sataman suu on aivan liian ahdas perinnealusten navigoida turvallisesti satamaan tai satamasta. Suunniteltu kahdenkymmenen metrin levyinen väylä on ahdas hyvälläkin kelillä, mutta riski onnettomuuksille kovalla pohjoistuulella alusten sortaessa voimakkaasti on erittäin suuri.”
”Ehdotan, että suunnitelmaa korjataan aallonmurtajien osalta. Pohjoispuolen aallonmurtaja suoristetaan ja pidennetään. Myös eteläpuolen aallonmurtajan pituutta kasvatetaan. Laivaväylän suunta korjataan suuntautuvaksi satama-altaan keskiosaan.”
”Mielestäni luonnoksessa oleva itäisin Mustalahden törmästä lähtevä aallonmurtaja/pistolaituri tulisi poistaa kokonaan ja Särkänniemen kärkeen suunniteltu aallonmurtaja tulisi olla merkittävästi lyhyempi. Nämä asiat parantaisivat suunnitelman turvallisuutta huomattavasti!”
”Haluan muistuttaa, että suunnitteluvaiheessa konsultin kanssa käymässämme keskustelussa totesimme satamaan suunnitellun väylän auttamattomasti liian kapeaksi ja merkittäväksi turvallisuusriskiksi.”
Vastine 6-9:
Mustanlahden sataman aallonmurtajiin liittyvät muistutukset ja esitetyt parannusehdotukset ovat keskenään ristiriitaisia. Aallonmurtajia halutaan yhtä aikaa sekä pidentää että poistaa ne kokonaan. Suunnittelun pohjana toteutettujen mallinnusten perusteella Mustalahden sataman suulle rakennettavat aallonmurtajat ovat Mustalahdenrannan uuden venesataman käytettävyyden ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä. Eteläisen aallonmurtajan poistaminen ja pohjoisen aallonmurtajan lyhentäminen käytännössä estäisivät lahden etelärannan käyttämisen pienvenesatamana.
Aallonmurtajien toteuttaminen kelluvina aallonvaimenninrakenteina antaa mahdollisuuden tarkastella ja seurata suunnitellun ratkaisun toimivuutta sekä perinnelaivojen että pienvenesataman käytettävyyden kannalta. Kelluvina toteutettujen aallonmurtajien sijaintia ja kokoa voidaan kokemusten perusteella muuttaa siten, että löydetään hyväksyttävä ratkaisu ja molempien sataman käyttäjäryhmien turvallisuusvaatimukset saadaan täytettyä. Samoja kokemuksia voidaan käyttää hyväksi, jos kelluvat aallonmurtajarakenteet halutaan myöhemmässä vaiheessa muuttaa kiinteiksi rakenteiksi.
Sataman alustava kustannusarvio on n. 2,2 milj. euroa (200 euroa/m2). Kustannukset tarkentuvat tarkemmassa rakennussuunnittelussa.