Yhdyskuntalautakunta, kokous 7.3.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 74 Asemakaava nro 8924, XI (Kyttälä A) ja XII (Kyttälä B), Posteljooninpuisto sekä osia katu- ja rautatiealueista 

TRE:3284/10.02.01/2022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö, Elina.Karppinen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 1.9.2022 päivätyn ja 28.11.2022 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8924. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://ekstrat.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8924

Diaarinumero: TRE:3284/10.02.01/2022

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen.

Asemakaavan muutos koskee kaupungin keskustassa sijaitsevaa Posteljooninpuistoa, osia Itsenäisyydenkadun ja Rautatienkadun katualueista sekä osia näihin rajautuvista rautatiealueista. Tavoitteena on tarkastaa ja ajantasaistaa aluetta koskevat asemakaavamerkinnät ja -määräykset nykytilanteen sekä suunnitteilla olevien katujärjestelyiden muutosten edellyttämällä tavalla. 

Suunnittelualueen alapuolelle sijoittuu osia olemassa olevasta kalliopysäköintilaitoksesta (P-Hämppi) sekä sen Pakkahuoneenaukiolle johtavasta ajotunnelista (Tullin ramppi). Posteljooninpuiston itäreunalla sijaitsevan pystykuilun maanpäällisessä osassa on ilmanvaihtolaitteita, poistumistieportaan yläosa sekä muuta taloteknistä laitteistoa. Alueen maanomistajia ovat Tampereen kaupunki ja VR-Yhtymä Oyj. Alapuolisten kalliotilojen sekä niihin liittyvien maanpäällisten rakenteiden omistaja ja maanvuokraoikeuden haltija on Finnpark Oy. 

Kaavamuutoksen laatiminen on tarpeen, koska toteutunut nykytilanne ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Lisäksi suunnitteilla olevaan Itsenäisyydenkadun alikulkusillan uudistamiseen liittyvät katujärjestelyiden muutokset edellyttävät muutoksia kaavassa osoitettuihin aluevarauksiin. Muutostarpeet kohdistuvat Itsenäisyydenkadun pohjoisreunaan, jolla osa nykyisistä katurakenteista sijoittuu kaavan mukaisen puistoalueen puolelle, ja jolla Itsenäisyydenkadun pohjoisen tunneliaukon leventäminen mahdollistaa muutoksia nykyisiin katujärjestelyihin. 

Alue kuuluu Tampereen Kannen alueeksi kutsuttuun kokonaisuuteen, johon kytkeytyy moninaisia yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen, liikennejärjestelmän ja teknisten verkostojen kehittämistarpeita ja -hankkeita sekä merkittäviä kaupunkikuvallisia, kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja. Alueella käynnissä olevia kehittämishankkeita ovat kaupungin, valtion ja alueen yksityisten maanomistajien Tampereen Asemakeskus-hanke sekä Tampereen henkilöratapihan kehittämishanke. 

Koko Asemakeskus-hankkeen keskeisinä tavoitteina on muun muassa alueen kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan uudistaminen, matkaketjujen sujuvoittaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Suunnittelussa ovat vahvasti esillä arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimista sekä korkealaatuisen julkisen kaupunkitilan rakentamista koskevat tavoitteet. 

Henkilöratapihan kehittämishankkeessa on suunnitteilla Itsenäisyydenkadun alikulkusillan uudelleen rakentaminen, jonka yhteydessä pyritään mahdollistamaan mm. matkustajalaitureiden saavutettavuuden parantaminen sekä erotellun jalkakäytävän ja pyörätien rakentaminen pohjoiseen tunneliaukkoon. Hankkeen suunnittelu on edennyt rakentamissuunnitteluvaiheeseen ja toteutuksen on määrä käynnistyä vuonna 2023. 

Asemakeskuksen uuden matkaterminaalin kehittämistä ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan uusimista koskeva toteuttamissopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 18.1.2021. Hankkeisiin liittyviä suunnitelmia on esitelty vuosina 2019-2022 mm. kaupunginhallitukselle, yhdyskuntalautakunnalle ja kaupunkikuvatoimikunnalle.

Vireilletulo sekä aloitus- ja valmisteluvaiheessa saatu palaute

Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 1.9.2022. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 1.-22.9.2022. Valmisteluaineistossa oli mukana asemakaavakartan ja -selostuksen luonnokset sekä Posteljooninpuiston yleissuunnitelman ja Itsenäisyydenkadun pohjoispuolista katualueen osaa koskeneen katusuunnitelman luonnokset. 

Nähtävilläoloaikana suunnitelmista saatiin yhteensä kymmenen mielipidettä ja viranomaiskommenttia. 

Yksityishenkilöiden sekä Tampereen polkupyöräilijät ry:n jättämissä mielipiteissä esitettiin muutoksia alustavan katusuunnitelmaluonnoksen sisältöön. Palautteissa toivottiin mm. Rautatienkadulle lisää linja-autopysäkkejä, Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun risteysalueelle väljempiä odotustiloja sekä muutoksia pyöräteiden linjaukseen ja leveyteen.

Viranomaispalautteissa esitettiin mm. valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön huomioimista, Posteljooninpuiston puustoa, hulevesien ja ympäristöhäiriöiden hallintaa, jalankulun yhteyksiä ja katujärjestelyitä, nykyisen tunneliaukon jatkeena olevaa kaarevaa tukimuuria sekä osallisten luetteloa koskeneita kommentteja ja täydennystarpeita.

Palautteen huomioon ottaminen ja valmisteluaineiston täydentäminen kaavaehdotukseksi

Aloitus- ja valmisteluvaiheessa saadun palautteen johdosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan täydennettiin maakuntakaavaa koskevia tietoja. Tampereen Raitiotie Oy lisättiin osallisten luetteloon. Kaavakartalle lisättiin kulttuuriympäristön huomioon ottamista sekä purettavien rakenteiden ja materiaalien hyödyntämistä koskevia yleismääräyksiä. Katujärjestelyiden ja puiston suunnitelmaluonnoksia koskenut palaute toimitettiin tiedoksi niistä vastaaville yksiköille ja suunnitelmien laatijoille. Puiston yleissuunnitelmaan tarkennettiin kaakkoiskulman jalankulun reitin ja portaiden sijaintia, ja lisättiin kaava-alueen ulkopuolelle siirtyvän tukimuurin alustava uusi sijainti.

Palautteesta johtuneiden muutosten ja täydennysten lisäksi kaavakartalle tehtiin Posteljooninpuiston rajoihin pieniä nykytilanteeseen ja puiston yleissuunnitelmaan perustuvia tarkastuksia. Kaavaselostukseen tehtiin aloitus- ja valmisteluvaiheen nähtävilläoloa sekä lähtötietoja ja suunnittelutilannetta koskevia täydennyksiä. Lisäksi laadittiin katusuunnitelman ja puiston yleissuunnitelman luonnoksiin perustuva kaavan havainnepiirros.

Kaavaselostukseen on liitetty kooste aloitus- ja valmisteluvaiheen palautteesta sekä siihen laaditut vastineet. Henkilötietoja sisältävän oheismateriaalin verkkojulkisuutta on rajoitettu.

Kaavaehdotus

Asemakaavassa Posteljooninpuisto osoitetaan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoksi, jonka kehittämisessä tulee ottaa huomioon alueen sijainti, maisemallinen merkitys ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kaava-alueeseen sisältyvät osat Rautatienkadusta ja Itsenäisyydenkadusta osoitetaan katualueeksi. Aluevarauksissa on huomioitu nykytilanteen mukaiset katujärjestelyt sekä suunnitteilla olevan Itsenäisyydenkadun alikulkusillan uusimisen yhteydessä tapahtuvat muutokset.

P-Hämpin kalliotilojen olemassa olevan pystykuilun maanpäällisten rakenteiden rakennusala osoitetaan erityisalueeksi. Alueelle saa sijoittaa maanalaisten tilojen varapoistumistien, maanalaisten tilojen ilmanvaihto- ja savunpoistolaitteita sekä muita taloteknisiä verkostoja ja rakenteita. Rakennuksen maanpäälliset osat tulee toteuttaa ympäristöön sopivalla tavalla. Suurin sallittu kerrosluku on yksi ja rakennusoikeus 40 m2.

Kaavan yleismääräysten mukaan yleisten alueiden rakenteet, varusteet ja kalusteet tulee sovittaa arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, historialliseen puistomiljööseen ja asemarakennuksen arkkitehtuuriin. Muutos- ja korjaustöiden yhteydessä alueelta purettavia ja uudelleen käytettävissä olevia materiaaleja tulee hyödyntää muussa asemarakennukseen liittyvässä rakentamisessa. Toimenpiteistä, joista syntyy kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvan arvokkaan rakennuskannan (rautatieaseman) julkisivuja muuttavia vaikutuksia, on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Itsenäisyydenkadun alikulkusillan uusimisen sekä katu- ja puistoalueita koskevien muutosten yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu kaavasta erillisten valmistelu- ja lupaprosessien sekä yleisten alueiden toteuttamista koskevan päätöksenteon yhteydessä.

Lausunnot

Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Väylävirasto

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Asemakaavaehdotus nro 8924 (päivätty 1.9.2022, tarkistettu 28.11.2022) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Projektiarkkitehti Marjut Ahponen, puh. 040 689 1326, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 1.9.2022 päivätyn ja 28.11.2022 ja 20.2.2023 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8924. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://ekstrat.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8924

Diaarinumero: TRE:3284/10.02.01/2022

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Marjut Ahponen.

Kaavaehdotus hyväksyttiin 19.12.2022 yhdyskuntalautakunnassa yleisesti nähtäville asetettavaksi. 

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 22.12.2022 - 3.2.2023. Muistutuksia ei jätetty. Viranomaisilta saatiin neljä palautetta. Pirkanmaan liitto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa. Väylävirastolla ei ollut lisättävää valmisteluvaiheessa annettuun lausuntoon. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa. Pirkanmaan ELY-keskus esitti mm., että on tarpeen laatia selvitys, jonka perusteella järjestetään kehittyvän asemakeskusalueen ja asemakaavoitettujen maanalaisten pysäköintihallien ilmastointiratkaisut. Ilmanlaatuselvityksen mukaiset hallintatoimet ilmanlaadun heikkenemisen estämiseksi tulee toteuttaa riittävillä kaavamääräyksillä. Lisäksi esitettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kulttuuriympäristökysymyksiä käsittelevän viranomaisneuvottelun sekä ilmanlaadun kysymyksiä koskevan työneuvottelun järjestämistä.

Palautteen huomioon ottaminen: 

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavakartalle tehtiin muutos maanalaisten tilojen pystykuilun rakennusalaa koskevaan kaavamääräykseen. Uudessa määräyksessä (pkui-1) tuodaan esille ilman laadun sekä taloteknisistä laitteista syntyvän melun ohje- ja raja-arvojen huomioimisen tarve tilanteessa, jossa pystykuilun käyttöön tulisi muutoksia. Kaavaselostukseen tehtiin uutta kaavamerkintää, ilmanlaatuselvitystä, voimassa olevan maanalaisen asemakaavan sisältöä sekä kaavaehdotuksen ja Posteljooninpuiston yleissuunnitelman nähtävilläoloa koskeneita täydennyksiä.

Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa käytiin vuoropuhelua Posteljooninpuistoon sijoittuvan P-Hämpin olemassa olevan porras- ja tekniikkakuilun nykyisestä käytöstä, voimassa olevan maanalaisen asemakaavan nro 8670 kaavamääräyksistä, asemakaavoja nro 8640 ja 8670 koskeneesta ilmanlaatuselvityksestä sekä suoraan muusta lainsäädännöstä johtuvista edellytyksistä ja selvitystarpeista. Johtopäätöksenä todettiin mm., että asemakaavan nro 8924 ehdotuksessa ei ole esitetty sellaista uutta tai muuttuvaa maankäyttöä, jonka toteutumisella voisi olla ajoneuvoliikenteen päästöjä lisääviä tai kulttuuriympäristön arvoja merkittävällä tavalla heikentäviä vaikutuksia. Aiempi ilmanlaatuselvitys tulee päivittää, jos sen lähtökohtana käytettyihin maanpäällisen alueen maankäyttöä ja liikenne-ennusteita koskeviin tietoihin tulee Asemakeskus-hankkeen tai P-Hämpin laajennuksen suunnittelun jatkuessa olennaisia muutoksia.

Asemakeskukseen liittyvistä laajemmista kulttuuriympäristökysymyksistä käydään tarvittavaa vuoropuhelua viranomaisten kanssa, kun hankkeen suunnittelu etenee. Maanalaisten tilojen rakentamista ohjaa voimassa oleva maanalainen asemakaava, johon sisältyvät yleismääräykset antavat viranomaisille mahdollisuuden edellyttää tavanomaista laajempia ja kattavampia selvityksiä vaikutusten arviointeineen toteutusvaiheen suunnittelun ja lupamenettelyiden yhteydessä.

Kaavamääräysten ja -selostuksen täydentäminen edellä kuvatulla tavalla nähtiin riittäväksi toimenpiteeksi, eikä Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn viranomais- tai työneuvottelun järjestäminen ollut tarpeen.

Kooste kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta sekä vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon sisältyy kaavaselostukseen. Palautteen johdosta kaavaehdotukseen tehdyt tarkastukset eivät olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, eikä kaavaehdotusta ole niiden johdosta tarpeen kuuluttaa uudelleen nähtäville. 

Posteljooninpuiston yleissuunnitelma (TRE:8259/10.03.04/2022) oli nähtävillä samanaikaisesti kaavaehdotuksen kanssa. Palautetta ei jätetty. Suunnitelma tuodaan yhdyskuntalautakuntaan hyväksyttäväksi myöhemmin laadittavan rakentamissuunnitelman lähtökohdaksi (YLA 7.3.2023). Katusuunnittelu etenee oman prosessinsa mukaisesti Tampereen henkilöratapihan kehittämishankkeen ja Itsenäisyydenkadun alikulkusillan rakentamissuunnittelun rinnalla.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Asemakaavaehdotus nro 8924 (päivätty 1.9.2022, tarkistettu 28.11.2022 ja 20.2.2023) hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Väylävirasto, Pirkanmaan liitto, VR-Yhtymä Oy, Katja Seimelä, Anna Levonmaa, Ari Kilpi, Mikko Siitonen, Iina Laakkonen, Sirpa Lehtonen, Jaana Huttunen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
 
Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on asetettu nähtäville, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.