Kaupunginhallitus, kokous 26.10.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 440 Osallistuminen yhteistyö- ja toimenpideohjelmaan asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä 

TRE:7621/00.01.05/2019

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Närhi Maritta, Palvelujohtaja, Maritta.Narhi@tampere.fi

Perustelut

Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa asumisen kalleus sekä asun­tojen riittämättömyys vaikeuttavat työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvuedellytyksiä.  Pienituloisilla asuminen vie tuloista liian suuren osan, mutta kallis asuminen vaikuttaa myös jo keskituloisten asumisvalintoihin. Vuokralla asuminen on yleistynyt, vuokrat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin ja kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Monipuoliselle markkinaehtoiselle asuntorakentamiselle sekä sitä täydentävälle valtion tukemalle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle on tarvetta. Asunnottomuus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. Päihteet ovat yhä keskeinen asunnottomuuden syy; nykyisin on mukana rankkaa monien päihteiden sekakäyttöä ja mielenterveysongelmia. Asunnottomuusriski koskee kuitenkin aiempaa laajempia ihmisryhmiä ja liittyy yhä enemmän taloudellisiin ongelmiin, velkaantumiseen ja maksuongelmien kasvuun. Asunnottomuus on myös muuttanut muotoaan siten, että yhä suurempi osa asunnottomuudesta on piiloasunnottomuutta.

Ympäristöministeriön kesäkuussa 2019 julkaistun asunnottomuusohjelmien arviointiselvityksen tulokset osoittavat, että asunto ensin -periaatteen käytännön toteuttamista vaikeuttaa asumista tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute pääkaupunkiseudulla ja suurissa kasvukeskuksissa.

Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjes­töjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä. Hallituksen asuntopolitiikkaa koskevissa kirjauksissa tavoitteena on poistaa asunnottomuus kahden vaalikauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt noin 4,8 miljoonaa euroa asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Hanke alkaa tänä syksynä Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Porissa.

Valtakunnallisen yhteistyöohjelman tavoitteet asunnottomuuden puolittamiseksi ovat:

  • Lisätään kohtuuhintaisten ja valtion tukemien asuntojen tarjontaa asunnottomille pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
  • Vahvistetaan asunnottomuustyötä ja siihen liittyvää osaamista kuntien peruspalveluissa.
  • Parannetaan asumisneuvonnan saatavuutta.
  • Vakiinnutetaan toimijoiden yhteistyö erityisesti kunta- ja aluetasolla.

 

Ympäristöministeriön tavoitteiden mukaan asunnottomuuden ehkäiseminen pyritään ottamaan huomioon muun muassa MAL-sopimuksissa ja erityisryhmien asumisen kehittämisessä. Tampereen erityisryhmien palveluasumisen palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin 7.5.2020 sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja se sisältää myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisen. Tampereen kaupunkiseudun MAL4-sopimuksessa on neuvoteltu kaupunkiseudun yhteinen vastuu kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävästä uudistuotannon määrästä. MAL4-sopimus astuu voimaan vuonna 2020, ja sen mukaan kohtuuhintaisia asuntoja tulee valmistua Tampereella 573 asuntoa vuodessa. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä ja kuntaosuudet tarkistetaan Asuntopoliittisen ohjelman päivityksessä, missä tavoitteena on suhteellisen osuuden nostaminen. MAL4-sopimuksen mukaan asunnottomuuden syihin tartutaan ennakoivilla toimilla ja asunnottomuuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti. Tampereen kaupunkiseudun kunnat tavoittelevat asunnottomuuden puolittamista sopimuskaudella. Asunnottomuuden poistamiseksi laaditaan seudullinen tilannekuva ja toimenpiteet.

Tampereella arvioitiin marraskuussa 2019 olevan 323 yksinelävää asunnotonta. Tampereen asunnottomuuden puolittamisen yhteistyö- ja siihen kuuluvan toimenpideohjelman tavoitteet ovat:

  • Asunnottomille osoitetaan 200 asuntoa vuosittain toimenpideohjelmakaudella vuosina 2021 ja 2022.
  • Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä kaupunkikonsernin ja muiden vuokra-asuntoyhteisöjen kanssa, jotta turvataan asuntojen saaminen kohderyhmälle.
  • Kaupungin erityisryhmien asumisen yhteistyöryhmässä varmistetaan hyvissä ajoin asemakaavoitusohjelmiin ja tontinluovutuksen ohjelmointiin vietävät ja tontinluovutuksen kautta mahdollistettavat asunnot sekä asumispäivystys- että asumisyksikkötyyppiselle rakentamiselle että tontinluovutus sellaiselle yleishyödylliselle asuntotuotannolle, missä kaupunki tontinluovutusehtona suosii hakijaa, joka tekee yhteistyötä kaupungin kanssa sosiaalisen asuttamisen asukasvalinnan osalta, kohderyhmänä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä asunnottomuustaustaiset.
  • Kaikkiaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon runsas, jatkuva tuotanto.
  • Matalan kynnyksen ja liikkuvan tuen sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Hyvinvointi- ja sote-keskuksiin viedään aikuissosiaalityön ja asumisneuvonnan palveluja, joihin liitetään moniammatillinen liikkuva tuki. Tavoitteena on sekä ennaltaehkäistä ja puuttua varhain asumisen ongelmiin, että tarttua kriisiytyneisiin tilanteisiin nopeasti.
  • Vuokra-asukkaiden talous- ja asumisen ongelmia ennalta ehkäistään. Yleistä asumisneuvontaa lisätään ja se viedään lähipalveluihin, kuten hyvinvointikeskuksiin. Monialaista verkostotyötä vahvistetaan ja asuminen puheeksi -työvälineet ja asumissosiaalinen orientaatio tehdään tutuksi kaupungin eri palveluissa, sosiaalipalveluiden ohella myös terveys- ja työllisyyspalveluissa ja oppilaitoksissa. Talousneuvola, taloussosiaalityön ryhmät ja Nuorten asumistaidot -kurssi juurrutetaan pysyviksi työmuodoiksi. Vuokravelkaisten maksu-suunnitelmakokeilua laajennetaan vuokrataloyhteisöjen ja asumisneuvonnan välillä.
  • Erityisryhmät ja riskiryhmät huomioidaan asunnottomuustyössä. Palveluja kehitettäessä otetaan huomioon muun muassa naiserityisyys, nuoret, maahanmuuttajat ja liikkuva väestö sekä rikostaustaiset.
  • Toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan: Asunnottomuuden puolittamisen yhteistyöryhmä ja asunnottomuustyön verkosto kokoontuvat säännöllisesti.

Yhteistyö - ja toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi Tampereen kaupunki haki STM:n valtionavustusta asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. STM:n 1.9.2020 annetun päätöksen mukaan Tampereen kaupungille myönnetään valtionavustusta Asumisen tukea nopeasti, joustavasti ja lähelläsi – kohti asunnottomuuden puolittamista Tampereella -hankkeeseen vuosille 2020-2021 yhteensä 321 456 € ja lisäksi vuodelle 2022 308 850 € ehdollisena siten, että avustus on käytettävissä, mikäli eduskunta vahvistaa määrärahan valtion vuoden 2021 talousarviossa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallituksen päätettäväksi:

Tampereen kaupunki osallistuu yhteistyö- ja toimenpideohjelmaan asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Palvelujohtaja Maritta Närhi oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

Nuorisovaltuuston edustaja Aada Aho saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Palvelujohtaja Maritta Närhi, puh. 050 320 6325, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Tampereen kaupunki osallistuu yhteistyö- ja toimenpideohjelmaan asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Taru Kuosmaselle sekä Maritta Närhelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Pekka Salmi poistui kokouksesta.

Tiedoksi

Auli Heinävä, Maritta Närhi, Anna Pekkarinen, asunto- ja kiinteistölautakunta

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuviranomainen

Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta.

Oikaisuvaatimus tulee toimittaa osoitteella:

Tampereen kaupunki
Kirjaamo
Aleksis Kiven katu 14–16 C, PL 487
33101 Tampere

Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla kirjaamo@tampere.fi

Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa oikaisuvaatimusviranomaiselle. Oikaisuvaatimuksen tulee olla perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä klo 15.45 mennessä. Oikaisuvaatimuksen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.