Kaupunginvaltuusto, kokous 14.12.2020

Lataa  Kuuntele 

§ 191 Tampereen kaupungin sitoutuminen Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 2021-2027 

TRE:6708/00.01.05/2020

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallituksen yksi käynnissä olevista kehitysohjelmista on Vetovoimainen elämyskaupunki -kehitysohjelma, jonka merkittävimmän sisällön muodostaa tällä hetkellä kulttuuripääkaupunkihaku vuodelle 2026. Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaussa on mukana tällä hetkellä 20 Pirkanmaan kuntaa. Tampere on kulttuuripääkaupunkihankkeen päähakijakunta, Mänttä-Vilppula pääkuntakumppani ja muut kunnat toimivat kuntakumppaneina. Kulttuuripääkaupunkihakuun liittyvät hakukustannukset on jaettu Tampereen ja muiden kuntien kesken erikseen sovituin rahoitusosuuksin.

Tampereen hakemuksen lisäksi hakijoiksi kisaan ovat ilmoittautuneet Oulu ja Savonlinna. Hakuprosessi on kaksivaiheinen. Kansainvälinen asiantuntijaraati valitsi kaikki kolme hakijakaupunkia jatkoon 24.6.2019 olleessa valintatilaisuudessa. Lopullinen valinta hakijoiden keskuudesta tehdään kesäkuussa 2021 toisen hakuvaiheen päätyttyä.

Tällä hetkellä lopullisen hakukirjan kirjoitustyö on aloitettu ja asukkaiden ja kulttuuritoimijoiden ohjelmaehdotusten pohjalta rakennettua ohjelmakokonaisuutta syvennetään ja laajennetaan. Kuntayhteistyö jatkuu ja sitoutuminen hankkeeseen vuosille 2021-2027 on menossa kumppanikunnissa valtuustokäsittelyyn. Kuntayhteistyö kaikkien kuntakumppanien kanssa on hankkeen tärkeimpiä voimavaroja. Yhdessä kuntien ja niiden sidosryhmien kanssa työstetään hankkeen ohjelmakokonaisuuksia yhteistyössä taiteen ammattilaisten kanssa. Tämä mahdollistaa hankkeen hyödyntämisen vetovoimatekijänä kulttuurin lisäksi myös matkailun ja hyvinvoinnin osa-alueilla. 

Asukkaiden ja kulttuuritoimijoiden ideoiden ja ajatusten pohjalta haun pääteemaksi on nostettu yhdenvertaisuus sen kaikissa muodoissa. Hakemuksessa vastataan EU:n asettamien kriteerien mukaisiin kysymyksiin mm. kaupungin kulttuuriprofiilista, kulttuuripääkaupunkivuoden ja edeltävien vuosien ohjelmasta, kansainvälisestä ulottuvuudesta, asukkaiden osallisuudesta, hallinnosta ja toteutusvalmiuksista. Raati arvioi kulttuuripääkaupunkia valitessaan myös hankkeen poliittista sitoutumista viedä kokonaisuus läpi.

Yleisesti ottaen kulttuuripääkaupunkihankkeilla tavoitellaan asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohottamista kulttuurin keinoin. Onnistuessaan hanke lisää kaupungin elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa, luo kansainvälisiä yhteyksiä ja näkyvyyttä, lisää turismia ja vahvistaa erityisesti innovaatiotaloutta sekä luovia aloja. EU:n kulttuuripääkaupunkitoiminnalle asettamien tavoitteiden mukaisesti hanke on pitkän tähtäimen kehitysprojekti, joka edistää kulttuurin panosta kaupungin pitkän aikavälin kehitykseen ja kansainvälistymiseen kaupungin omien strategisten painopisteiden mukaisesti.

Hankkeen taloudellinen kokonaisuus muodostuu valtion osuuden lisäksi Tampereen rahallisesta panostuksesta sekä kuntakumppaneilta erikseen sovitusta vuosittaisesta rahoitusosuudesta. Lisäksi hankkeeseen kerätään varoja yritysyhteistyön ja erilaisten hankeyhteisöjen muodossa. Omarahoitusosuus vuosille 2021-2027, mihin yhdessä kuntien kanssa on varauduttu, koostuu Tampereen kaupungin osuudesta 18,75 milj. euroa (78,74 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi) ja kuntien osuudesta 6,25 milj. euroa (22,71 euroa/asukas, 11,25 euroa/asukas/vuosi). Valtion rahoitusosuus hankkeelle on edelleen avoinna.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun toisen hakuvaiheen kuluihin vuonna 2021 varataan 542 000 euroa.

Tampereen ja Pirkanmaan mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -toiminnan rahoitusta varten vuosille 2021-2027 varataan yhteensä enintään 18,75 milj. euron määräraha. Vuoden 2021 osuus tästä päätetään erikseen lisätalousarviolla. Rahoitus toteutuu, mikäli Tampere ja Pirkanmaa valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Kulttuuripääkaupunkitoiminnalle vaihtoehtoisen Suunnitelma B:n rahoitukseksi vuosille 2021-2027 varataan yhteensä 10 prosenttia kulttuuripääkaupunkitoiminnalle varattavasta määrärahasta eli enintään 1,875 milj. euroa. Vuoden 2021 osuus tästä päätetään erikseen lisätalousarviolla. Suunnitelma B toteutetaan, mikäli Tamperetta ja Pirkanmaata ei valita Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle, kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäelle, tapahtumajohtaja Perttu Pesälle sekä projektikoordinaattori Päivi Harrille. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa.

Valmistelija

  • Rantanen Teppo, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki, puh. 040 639 7701, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun toisen hakuvaiheen kuluihin vuonna 2021 varataan 542 000 euroa.

Tampereen ja Pirkanmaan mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -toiminnan rahoitusta varten vuosille 2021-2027 varataan yhteensä enintään 18,75 milj. euron määräraha. Vuoden 2021 osuus tästä päätetään erikseen lisätalousarviolla. Rahoitus toteutuu, mikäli Tampere ja Pirkanmaa valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Kulttuuripääkaupunkitoiminnalle vaihtoehtoisen Suunnitelma B:n rahoitukseksi vuosille 2021-2027 varataan yhteensä 10 prosenttia kulttuuripääkaupunkitoiminnalle varattavasta määrärahasta eli enintään 1,875 milj. euroa. Vuoden 2021 osuus tästä päätetään erikseen lisätalousarviolla. Suunnitelma B toteutetaan, mikäli Tamperetta ja Pirkanmaata ei valita Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Anna-Kaisa Heinämäki, Perttu Pesä, Päivi Harri

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

 Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa  (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.