Kaupunginvaltuusto, kokous 14.12.2020

Perustelut

Sinikka Torkkola ym. ovat esittäneet valtuustoaloitteessaan, että Tampereen kaupungin matkustussäännössä otetaan huomioon matkustustavan ilmastovaikutukset ja sääntöä muutetaan niin, että maata pitkin matkustaminen Suomen ulkopuolelle mahdollistetaan. 

Koronapandemia on tuonut nopean muutoksen sekä organisaatioiden että yksityishenkilöiden matkustuskäyttäytymiseen. Maailmanlaajuisten matkustuskieltojen vuoksi etäosallistumisen mahdollistavia tietoteknisiä ratkaisuja on edistetty merkittävästi ja suhtautuminen läsnäolosta riippuvaiseen kansainväliseen yhteistyöhön on muuttunut. Koronapandemia on osoittanut, että oman henkilöstön ja vierailijoiden matkustamista on mahdollista ja järkevää vähentää etäosallistumista ja luovia ratkaisuja hyödyntäen ja yhteistyösuhteita vaarantamatta.

Matkustussäännön tarkoituksena on täydentää kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen matkustamista koskevaa liitettä matkakustannusten korvauksesta. Matkustussäännössä ei sinänsä ole tarkoitettu suoraan tai epäsuoraan ottaa kantaa matkustusmuotoon muulta osin, kuin kiinnittämällä huomiota matkan kokonaiskustannuksissa työajan järkevään käyttöön ja matkojen suunnitteluun edullisemmuusperiaatteella. Matkustussääntö päivitetään yleensä sopimuskausittain ja äskettäin tehtyyn päivitykseen on nyt lisätty myös ympäristönäkökulma toteamalla, että etäosallistumismahdollisuuksia suositaan kaikessa osallistumisessa sekä kustannus- että ilmastosyistä.

Kaupungin henkilöstö matkustaa työasioissaan pääasiassa kotimaassa ja suurin osa matkustamisesta tapahtuu Pirkanmaan alueella tai suuntautuu Helsinkiin. Lentomatkustaminen ei kotimaan matkojen osalta tule yleensä edes harkittavaksi. Ulkomaan matkoja tehdään lähinnä kaupungin edunvalvontaan liittyen ja erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Ulkomaille suuntautuvaa matkustamista on viime vuosina ensi sijassa henkilöstömenosäästöihin liittyen rajoitettu mm. lupakäytännöllä Euroopan ulkopuolelle suuntautuvien matkojen osalta.

Yleisenä periaatteena kaikessa matkustamisessa on, että työajan käytön matkaan tulee olla tarkoituksenmukaista ja perusteltua työtehtävän hoitamisen tai Tampereen edun kannalta. Koronapandemian johdosta matkustaminen ylipäänsä on hyvin vähäistä ja lentomatkustaminen on lakannut lähes kokonaan. Toiminnan luonteen johdosta ulkomaan matkoja on aiemmin tapahtunut eniten elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella osana palvelutehtävää. 

Kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille kertyi vuonna 2019 lentokilometrejä yhteensä noin 3,25 milj. kilometriä, joista aiheutui 377 tonnin hiilidioksidipäästöt. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden lentokilometrit vuonna 2019 vastasivat suuruusluokaltaan noin 0,2 prosenttia tieliikenteen päästöistä Tampereella, ja lentokilometrien trendi on viime vuosina ollut pääosin laskeva. Tampereen kaupunki on kompensoinut henkilöstönsä lentopäästöjä jo yli kymmenen vuoden ajan. 

Maata pitkin matkustamisen suosiminen on ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta kannatettava aloite ja kotimaan matkustuksen osalta noudatettavissa lähes poikkeuksetta. Ajankäytöllisesti haastavimmilla Keski-Eurooppaan ja kauemmas suuntautuvilla matkoilla maata pitkin matkustamisen osuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi suosimalla raideliikennettä matkaketjujen eri vaiheissa, kuten korvaamalla vaihtolentoja päälentokentiltä kohdekaupunkeihin, silloin kun se on käytännöllistä ja ajankäytöllisesti järkevää. Useat yritykset ja organisaatiot eivät salli Keski-Euroopassa sisäisiä lentoja, vaan edellyttävät raideliikenteen käyttöä aikataulullisista syistä. Kaupungin käyttämää matkatoimistoa voidaan kehottaa priorisoimaan tällaisia ratkaisuja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmastosyistä kaikkeen matkustamiseen liittyen ensisijaisena vaihtoehtona on etäosallistuminen. Lentomatkustamista ei voida kaupungin toiminnassa täysin välttää, mutta sen määrään voidaan vaikuttaa ja lentomatkustaminen on ollut määrältään pääosin vähenevää jo ennen koronapandemiaa. Lentomatkustaminen tulee kyseeseen vain, mikäli työtehtävän hoitaminen edellyttää läsnäoloa eikä muu matkustusmuoto ole tarkoituksenmukainen matkakohteen sijainnista johtuen. Lentomatkustamisen tarpeellisuutta tulee arvioida vastaavin kriteerein myös luottamushenkilöiden matkustamisen osalta.