Yhdyskuntalautakunta, kokous 29.6.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 221 Valtuustoaloite Kyttälän eteläosan muuttamiseksi vähäautoiseksi kaupunginosaksi – Juhana Suoniemi 

TRE:7631/08.00.01/2020

Valmistelija

  • Vandell Ari, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 564 4518, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Juhana Suoniemi esittää valtuustoaloitteessaan, että kaupunki ryhtyy nopeisiin toimiin Kyttälän eteläosan muuttamiseksi vähäautoiseksi alueeksi Suvantokadun, Hatanpään valtatien, Rautatienkadun ja Hämeenkadun rajaamalla alueella.

”Kun Kansi-Areenan alue jo rakentuu kovaa kyytiä ja Asemakeskuksen suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa, lisääntyvä jalankulku ja yritysten tarpeet laajentaa toimintojaan katutilaan vaativat lisää tilaa. Muuttuneen tilantarpeen vuoksi Kyttälän alueen katutilan uudelleen jakamista tulee pohtia nopeasti uudelleen. Tuomiokirkonkadusta on jo olemassa päätös muuttaa se kokonaan kävelykaduksi, mutta ahtaat jalkakäytävät jäävät haittaamaan lisääntyvää jalankulkua ja yrittämistä vielä alueen muille kaduille.

Aleksanterinkatu tarvitaan yhä reittinä pohjoisesta etelään, mutta siitäkin olisi viisasta poistaa kadunvarren parkkipaikat, jolloin kadun ravintolakeskittymä saisi paremmin tilaa terasseilleen. Sekä Otavalankatu että Verkatehtaankatu ovat liikennemääriltään sellaisia, että ne voitaisiin rauhoittaa läpiajoliikenteeltä kokonaan siten, että vain ajo talojen pysäköintipaikoille ja

Verkatehtaankadulta pohjoiseen Pellavatehtaankadulle olisi mahdollista. Tällöin yritykset voisivat laajentaa toimintaansa nykyisin lähinnä läpiajolle varattuun tilaan.

Muutos jo toteutettuun ja toteutettavaksi päätettyyn ei olisi suuri eikä kallis, mutta sen vaikutukset kaupunginosan viihtyvyyteen ja elinvoimaan olisivat merkittäviä. Vähäautoista Kyttälän eteläosaa voisi myös kokeilla ennen lopullista päätöstä. Tällöin kokeilun laadukkaaseen toteutukseen ja riittävään kestoon tulee kiinnittää huomiota.”

Kyttälän alueen katuverkon liikennesaneerausta on suunniteltu ja osin jo toteutettukin 2010-luvulla. Kyttälän alueelle valmistui v. 2010 Kyttälän alueen ideasuunnitelma, jonka mukaan keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa voidaan lisätä luomalla entistä paremmat olosuhteet keskustassa kävelyyn, oleskeluun ja asiointiin. Hämpin parkin 971 uuden pysäköintipaikan valmistuttua osa itäisen keskusta-alueen nykyisestä kadunvarsipysäköinnistä voidaan korvata maanalaisella pysäköinnillä. Vapautuva tila katuverkolla voidaan muuttaa viihtyisämmäksi miljööksi kävelylle ja muulle keskustan elävyyttä tukevalle toiminnalle. Ideasuunnitelman taustalla oli kaupunginvaltuuston päätös 19.9.2007 Hämpin parkin rahoittamisesta ja siihen liittyvä ponsi, jossa edellytettiin mm. kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista ja pysäköintipaikkojen vähentämistä Kyttälässä. Vuoden 2010 suunnitelmassa Kyttälän kadut jaettiin eri tyyppeihin, erityinen kävelypainotus suunnitelmassa oli Kyttälänkadulla, Koskikadulla, Tuomiokirkonkadulla, Verkatehtaankadulla ja Otavalankadulla.

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (TAKLI) valmistui 2013. Suunnitelmassa päivitettiin kuvaus keskustan liikennejärjestelmästä ja valmisteltiin keskustan liikenteellinen visio mm. keskustan tulevan osayleiskaavatyön ja keskustan kehittämisohjelman avuksi. Valmistuttuaan työ on ohjannut keskustan liikenneverkkosuunnittelua.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan 18.1.2016 ja se on kuulutettu voimaan 16.1.2019. Keskustan strategisen osayleiskaavan tavoitteena on mm. vahvistaa keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana, kasvattaa keskustan roolia työpaikkojen keskittymänä, edistää kestävää liikkumista, tehdä kaupunkitiloista eläviä, huolehtia viher- ja virkistysverkon jatkuvuudesta ja kaupunkikuvan korkeasta laatutasosta sekä ottaa rannat aktiiviseen käyttöön. Yleiskaavassa keskustaan tavoitellaan asuntojen rakentamista noin 15 000 uudelle asukkaalle. Keskustan strategisen osayleiskaavan liikenneratkaisut perustuvat edellä mainittuihin liikennesuunnitelmiin.

Kyttälän katujen saneerauksesta laadittiin v. 2014 toteutusohjelma, jossa huomioitiin myös teknisten järjestelmien uusiminen ja työnaikaiset liikennejärjestelyt. Alkuperäisenä tavoitteena oli saneerata Kyttälän kadut vuoteen 2020 mennessä.

Kyttälän alueen katusaneerauksesta on vuosien 2011-2018 välillä toteutettu Koskikatu, Pellavatehtaankatu, Verkatehtaankadun ja Otavalankadun länsipäät, Kyttälänkatu ja Tuomiokirkonkatu Rongankadun ja Verkatehtaankadun välillä. Vuodesta 2018 keskustassa on katujen saneeraus kohdistunut raitiotiekäytävään ja Kyttälän katujen kokonaisvaltaisen uudistamisen aikataulua on jouduttu siirtämään 2020-luvulle.

Tuomikirkonkadun osuudesta Verkatehtaankatu – Suvantokatu on tehty katusuunnitelma vuonna 2018. Katusuunnitelma on ollut nähtävillä syksyllä 2018, mutta suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa. Hankkeen toteuttaminen on tällä hetkellä ohjelmoitu vuosille 2023-24. Tuomiokirkonkadun kävelykadun toteuttamisen aikatauluttamista ja toteuttamista hankaloittavat käynnissä olevat maankäytön kehittämishankkeet mm. TOASin hanke ja kerrostalon tuleva rakentaminen Otavalankadun ja Tuomiokirkonkadun kulmassa. 

Katusuunnitelmaluonnos on valmistunut vuonna 2015 myös Verkatehtaankadusta Pellavatehtaankadun ja Rautatienkadun väliltä sekä Otavalankadusta Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun väliltä. Katusuunnitelmia ei ole vielä hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa. Näiden katujen rakentaminen on alustavasti ohjelmoitu vuodelle 2023.

On todennäköistä, että edellä mainittuja katusuunnitelmaluonnoksia on tarpeen tarkistaa ennen katusuunnitelmien hyväksyntää ja rakentamista. Muut Kyttälän vielä toteutumattomat katusaneeraukset ajoittuvat vuodesta 2024 eteenpäin.

Jääkiekon MM-kisojen aikana toukokuussa 2022 on oletettavaa, että Kyttälän jalankulkijamäärät tulevat olemaan selvästi normaalia suuremmat ja olisi perusteltua parantaa kävelijöiden olosuhteita Kyttälän alueella kisojen aikana. Kokeilu voisi kestää esim. 1.5.2022 – 31.8.2022 ja kokeilussa olisivat mukana Tuomiokirkonkatu, Verkatehtaankatu ja Otavalankatu. Aleksis Kiven kadulle toteutetaan tänä kesänä kokeilu kadun elävöittämiseksi mm. terasseille. Kokeilusta laaditaan seurantatutkimus, jonka tulokset ovat käytettävissä syksyllä. Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös Kyttälän alueen kokeiluissa. Aloitteessa mainittujen Verkatehtaankadun ja Otavalankadun osalta on siis jo laadittu katusuunnitelmaluonnokset, mutta niiden toteutus tulee vielä siirtymään ainakin 2-3 vuotta. Ennen katujen saneerausta voitaisiin tutkia niiden väliaikaista käyttöä katusuunnitelmissa esitetyn tapaisilla väliaikaisilla ratkaisuilla. Kyttälän alueen mahdollisen kokeilun toimenpiteiden hyväksyntä on syytä tehdä yhdyskuntalautakunnassa syksyllä 2021.

Kyttälän alueen kokeilun kokemusten perusteella olisi vielä tarvittaessa mahdollista tehdä pieniä muutoksia katusuunnitelmiin ennen niiden hyväksymistä ja toteutusta.

Aleksanterinkadun osalta suunnittelua ei ole edistetty vielä esisuunnittelua pidemmälle. Aleksanterinkadun merkitys liikenteelle on huomattavasti Verkatehtaankatua ja Otavalankatua suurempi, joten ratkaisut tulevat olemaan jonkin verran erilaisia. Kaikille autoliikenteen kaduille on kuitenkin syytä jättää riittävästi paikkoja lyhytaikaiseen ja erityisryhmien pysäköintiin. Läpiajokieltoja Kyttälän kaduille ei ole tulossa, mutta katujen tulevat ratkaisut eivät houkuttele pelkkään läpiajoon.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Juhana Suoniemen valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Matti Höyssä ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Reeta Ahonen kannatti Höyssän ehdotusta. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Höyssän pöydällepanoehdotuksen.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)