Kaupunginvaltuusto, kokous 25.10.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 181 Valtuustoaloite kiintiöpakolaisten vastaanottamisen keskeyttämiseksi vuonna 2021 – Veikko Vallin 

TRE:6144/04.00.01/2020

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Närhi Maritta, Palvelujohtaja, Maritta.Narhi@tampere.fi

Perustelut

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki keskeyttää kokonaan määräajaksi kiintiöpakolaisten vastaanottamisen. Aloitteen mukaan kiintiöpakolaisten vastaanoton keskeyttäminen hidastaisi haitallista eriytymiskehitystä paikallisesti ja lähettäisi samalla Suomen hallitukselle viestin toivotusta kehityssuunnasta. 

Kiintiöpakolainen on henkilö, joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan. Lisäksi henkilö ei voi jäädä asumaan maahan, johon hän on paennut sekä lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n on tullut määritellä tämä henkilö pakolaiseksi. Kiintiöpakolaisten valinnan tekevät kansalliset viranomaiset haastattelujen perusteella. Tampereen kaupungin viranhaltijat osallistuvat valintamatkoihin. 

Kiintiöpakolainen on statukseltaan erilainen henkilö kuin Suomesta kansainvälistä suojelua vasta hakeva turvapaikanhakija. Suomessa eduskunta päättää kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuen, vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksessa ja odota ratkaisuja oleskelulupa-asiassaan, vaan he ovat pakolaiskiintiössä saaneet oleskeluluvan Suomeen ja muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Pakolainen voi tulla Suomeen vasta, kun kuntapaikka ja asunto ovat löytyneet.

Kiintiöpakolaisten asuttamisessa on sitouduttu sosiaaliseen sekoittamiseen, mikä tarkoittaa, että kiintiöpakolaisia ei lähtökohtaisesti asuteta vain yhdelle asuinalueelle, vaan heille pyritään järjestämään tai etsimään asuntoja useilta eri asuinalueilta. Koska suurten perheasuntojen saatavuus on vähentynyt viime vuosina esimerkiksi siksi, että uusiin vuokrataloihin on rakennettu yhä pienempiä asuntoja, Tampere ilmoitti ELY-keskukselle ottavansa vuonna 2021 vastaan pienempiä perheitä (enintään 5 henkilöä/perhe). Tällä pyritään turvaamaan soveltuvien ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus eri puolilta kaupunkia. Kaupungin sisäistä muuttoliikettä ei tueta harkinnanvaraisella toimeentulotuella ilman, että muutolle on erityiset ja perustellut syyt. Näin pyritään samalla ehkäisemään sisäisen muuttoliikkeen kohdistumista tietyille ja samoille asuinalueille yhteiskunnan tuella. Pakolaiskorvamerkittyjä uusia asuntoja ei TVA ole hankkinut osaketaloista enää moniin vuosiin. 

Jotta kiintiöpakolaiset eivät jäisi riippuvaisiksi sosiaaliturvasta, heillä on oikeus oleskelulupansa myötä ilmoittautua työttömiksi työnhakijoiksi Suomessa ja saada te-palveluja sekä tietyin edellytyksin työttömyysturvaa. Pirkanmaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa kaikki tamperelaiset työttömät ja työvoimapalveluissa olevat maahanmuuttajat kuuluvat kokeilun asiakaskohderyhmään ja saavat näin ollen työllistymistä edistävät palvelunsa kaupungilta. Kaupungin järjestämien te-palvelujen kautta pystytäänkin nyt edistämään entistä paremmin myös kiintiöpakolaisina kuntaan tulleiden työllistymistä ja kouluttautumista. Kotoutumiskoulutukset ja ammatillinen koulutus tukevat pakolaistaustaisten osaamisen kehittämistä. Peruskoulutodistuksen puuttuessa aikuiselta kiintiöpakolaiselta, hänet ohjataan aikuisten perusopetuksen piiriin, jonka jälkeen opinnot usein jatkuvat ammatillisissa opinnoissa. Myös työvoiman ulkopuolisille (mm. kotiäidit, työkyvyttömät, eläkeläiset) järjestetään kotoutumisen tukea, esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä yhteisinä myös valtaväestön kanssa. Näin tavoitellaan myös heidän integroitumistaan paikalliseen yhteisöön valtaväestön kanssa sekä tuetaan heidän kykyään toimia itsenäisesti toimivina kuntalaisina.  

Kiintiöpakolaisesityksissä Tampereelle on painotettu lapsiperheitä ja muutoin erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Työikäiset kiintiöpakolaiset ja erityisesti heidän lapsensa ovat tulevaisuuden työvoimaa ja parantavat osaltaan huoltosuhdetta väestön ikääntyessä. Joukkoon on pyritty sisällyttämään myös niin kutsuttuja resurssihenkilöitä, joilla on merkitystä ryhmän kotoutumisessa. Kiintiöpakolaisten valinnassa on selvitetty, että kotoutumisen edellytykset ovat olemassa muun muassa koulutukseen ja työelämään suuntautumisen kannalta. Kiintiöpakolaisten Tampereelle vuodelle 2021 allokoitu määrä on pienentynyt aiemmasta, koska kuntapaikkoja on valtakunnallisesti paljon eri puolilla maata.

Vuodelle 2021 Tampere on sopinut ELY-keskuksen kanssa ottavansa vastaan 40 kiintiöpakolaista, joista 20 on kiireellisen sijoituksen tarpeessa olevia niin kutsuttuja hätätapauksia. Lisäksi uutena ryhmänä Tampere ottaa vastaan viisi alaikäistä turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta kiintiöpakolaisten valintaprosessin puitteissa. Loput paikat (55) kaupungin 100 henkilön kiintiöstä pyritään täyttämään turvapaikanhaun kautta oleskeluluvan saaneista, jos heitä on kuntaan muuttamassa ja kuntasijoituksen edellytykset muutoin täyttyvät.

Tampereella ollaan lähiöohjelmien puitteissa kehittämässä alueellisia palveluja, joista esimerkkeinä voidaan mainita eteläisen alueen palvelukeskuksen perustaminen Peltolammin kylkeen sekä Tesoman kehittäminen. Lisäksi tulevaisuuden alueelliset sote-keskukset luovat vetovoimaisuutta eri alueita kohtaan, mikä helpottaa myös pakolaistaustaisen väestön muuttamista tasaisemmin eri alueille. Lähiöiden vuokratalojen peruskorjausten valmistuminen voi myös olla vetovoimatekijä eri alueille muutolle.  

Kiintiöpakolaisten vastaanotolle ja kotoutumisen tukemiselle erityisesti kuntaan muuton alkuvaiheessa on Tampereella jo pitkät ja eri toimijoiden kesken arvostusta saaneet perinteet. Kiintiöpakolaisille järjestetään yhteiskuntaorientaatiota, jolloin he saavat tietoa suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueista ja kunnan asukkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi kiintiöpakolaisille järjestetään yhteistyössä evankelisluterilaisen seurakunnan tai SPR:n kanssa tukihenkilöitä tai ystäviä, mikä myös edistää heidän kotoutumistaan ja avaa näkymiä valtaväestön elämäntapoihin.   

Tampereen kaupunki sai vuonna 2020 kiintiöpakolaisten ja kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja kotoutumisen edistämiseen tarkoitettua korvamerkittyä valtionosuusrahaa eli niin kutsuttua pakolaisten laskennallista rahoitusta noin kaksi milj. euroa sekä erityiskustannuskorvauksia 2,1 milj. euroa niiden pakolaisten osalta, joilla on erityisiä tarpeita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupunki saa myös vieraskielisten määrään perustuvaa yleiskatteellista valtionosuutta. Tämän lisäksi OKM, TEM ja STM myöntävät valtionavustuksia kaupungille mm. maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan, joka on työllistymistä ja koulutusta tukevaa palvelua sekä monikielinen neuvonta Mainion toimintaan ja maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tarkastuslautakunta on tehnyt selvityksen maahanmuuttoon liittyvistä vuosittaisista rahoituksista, kaupungin tuloista ja menoista vuosilta 2017-2019 (Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2019). Selvitykseen on kerätty eri yksiköiden tarkemmat palvelukohtaiset luvut kotouttamiseen liittyvistä tuloista ja menoista.

Maahanmuuttajataustainen väestö keskittyy Suomessa isoihin kaupunkeihin. Suurimmat keskittymät löytyvät Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupungeista. Mikäli Tampere ei ottaisi vastaan kiintiöpakolaisia, merkittävä osuus valtionavustuksesta jäisi saamatta. Lakisääteinen palvelutuotanto kuitenkin tarvitaan, koska maahanmuuttajat suurelta osin muuttavat myöhemmin isoihin kaupunkeihin ja palveluista aiheutuvat kustannukset jäisivät kaupungin maksettavaksi.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Tirronen Anniina, Kehittämisjohtaja, Anniina.Tirronen@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Veikko Vallinin valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

Anni Molari ja Maria Nikupaavo ilmoittivat päätökseen eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Anni Molari ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Maria Nikupaavo kannatti ehdotusta.

Puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, josta oli äänestettävä. Puheenjohtajan äänestysesitys: Molarin palautusehdotuksen hyväksyminen JAA, asian käsittelyn jatkaminen EI. Äänestyksen tulos: palautusehdotus hylättiin äänin 2-12.

Äänestystulokset

  • Jaa 2 kpl 14%

    Maria Nikupaavo, Anni O Molari

  • Ei 12 kpl 86%

    Kukka Kunnari, Perttu Jussila, Johanna Loukaskorpi, Satu Sipilä, Anna Moilanen, Pia Nordström, Mahmoud Machaal, Kari-Matti Hiltunen, Rauno Ihalainen, Hanna-Maria Grann, Henry Ingraeus, Arttu Vuori

Valmistelija

Taverne Mari, Kansainvälisen osaamisen palveluiden johtaja, mari.taverne@tampere.fi

Perustelut

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki keskeyttää kokonaan määräajaksi kiintiöpakolaisten vastaanottamisen. Aloitteen mukaan kiintiöpakolaisten vastaanoton keskeyttäminen hidastaisi haitallista eriytymiskehitystä paikallisesti ja lähettäisi samalla Suomen hallitukselle viestin toivotusta kehityssuunnasta. 

Kiintiöpakolainen on henkilö, joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai maasta, jossa asuu pysyvästi, toiseen maahan. Lisäksi henkilö ei voi jäädä asumaan maahan, johon hän on paennut sekä lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n on tullut määritellä tämä henkilö pakolaiseksi. Kiintiöpakolaisten valinnan tekevät kansalliset viranomaiset haastattelujen perusteella. Tampereen kaupungin viranhaltijat osallistuvat valintamatkoihin. 

Kiintiöpakolainen on statukseltaan erilainen henkilö kuin Suomesta kansainvälistä suojelua vasta hakeva turvapaikanhakija. Suomessa eduskunta päättää kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuen, vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksessa ja odota ratkaisuja oleskelulupa-asiassaan, vaan he ovat pakolaiskiintiössä saaneet oleskeluluvan Suomeen ja muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Pakolainen voi tulla Suomeen vasta, kun kuntapaikka ja asunto ovat löytyneet.

Kiintiöpakolaisten asuttamisessa on sitouduttu sosiaaliseen sekoittamiseen, mikä tarkoittaa, että kiintiöpakolaisia ei lähtökohtaisesti asuteta vain yhdelle asuinalueelle, vaan heille pyritään järjestämään tai etsimään asuntoja useilta eri asuinalueilta. Koska suurten perheasuntojen saatavuus on vähentynyt viime vuosina esimerkiksi siksi, että uusiin vuokrataloihin on rakennettu yhä pienempiä asuntoja, Tampere ilmoitti ELY-keskukselle ottavansa vuonna 2021 vastaan pienempiä perheitä (enintään 5 henkilöä/perhe). Tällä pyritään turvaamaan soveltuvien ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus eri puolilta kaupunkia. Kaupungin sisäistä muuttoliikettä ei tueta harkinnanvaraisella toimeentulotuella ilman, että muutolle on erityiset ja perustellut syyt. Näin pyritään samalla ehkäisemään sisäisen muuttoliikkeen kohdistumista tietyille ja samoille asuinalueille yhteiskunnan tuella. Pakolaiskorvamerkittyjä uusia asuntoja ei TVA ole hankkinut osaketaloista enää moniin vuosiin. 

Jotta kiintiöpakolaiset eivät jäisi riippuvaisiksi sosiaaliturvasta, heillä on oikeus oleskelulupansa myötä ilmoittautua työttömiksi työnhakijoiksi Suomessa ja saada te-palveluja sekä tietyin edellytyksin työttömyysturvaa. Pirkanmaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa kaikki tamperelaiset työttömät ja työvoimapalveluissa olevat maahanmuuttajat kuuluvat kokeilun asiakaskohderyhmään ja saavat näin ollen työllistymistä edistävät palvelunsa kaupungilta. Kaupungin järjestämien te-palvelujen kautta pystytäänkin nyt edistämään entistä paremmin myös kiintiöpakolaisina kuntaan tulleiden työllistymistä ja kouluttautumista. Kotoutumiskoulutukset ja ammatillinen koulutus tukevat pakolaistaustaisten osaamisen kehittämistä. Peruskoulutodistuksen puuttuessa aikuiselta kiintiöpakolaiselta, hänet ohjataan aikuisten perusopetuksen piiriin, jonka jälkeen opinnot usein jatkuvat ammatillisissa opinnoissa. Myös työvoiman ulkopuolisille (mm. kotiäidit, työkyvyttömät, eläkeläiset) järjestetään kotoutumisen tukea, esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä yhteisinä myös valtaväestön kanssa. Näin tavoitellaan myös heidän integroitumistaan paikalliseen yhteisöön valtaväestön kanssa sekä tuetaan heidän kykyään toimia itsenäisesti toimivina kuntalaisina.  

Kiintiöpakolaisesityksissä Tampereelle on painotettu lapsiperheitä ja muutoin erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Työikäiset kiintiöpakolaiset ja erityisesti heidän lapsensa ovat tulevaisuuden työvoimaa ja parantavat osaltaan huoltosuhdetta väestön ikääntyessä. Joukkoon on pyritty sisällyttämään myös niin kutsuttuja resurssihenkilöitä, joilla on merkitystä ryhmän kotoutumisessa. Kiintiöpakolaisten valinnassa on selvitetty, että kotoutumisen edellytykset ovat olemassa muun muassa koulutukseen ja työelämään suuntautumisen kannalta. Kiintiöpakolaisten Tampereelle vuodelle 2021 allokoitu määrä on pienentynyt aiemmasta, koska kuntapaikkoja on valtakunnallisesti paljon eri puolilla maata.

Vuodelle 2021 Tampere on sopinut ELY-keskuksen kanssa ottavansa vastaan 40 kiintiöpakolaista, joista 20 on kiireellisen sijoituksen tarpeessa olevia niin kutsuttuja hätätapauksia. Lisäksi uutena ryhmänä Tampere ottaa vastaan viisi alaikäistä turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta kiintiöpakolaisten valintaprosessin puitteissa. Loput paikat (55) kaupungin 100 henkilön kiintiöstä pyritään täyttämään turvapaikanhaun kautta oleskeluluvan saaneista, jos heitä on kuntaan muuttamassa ja kuntasijoituksen edellytykset muutoin täyttyvät.

Tampereella ollaan lähiöohjelmien puitteissa kehittämässä alueellisia palveluja, joista esimerkkeinä voidaan mainita eteläisen alueen palvelukeskuksen perustaminen Peltolammin kylkeen sekä Tesoman kehittäminen. Lisäksi tulevaisuuden alueelliset sote-keskukset luovat vetovoimaisuutta eri alueita kohtaan, mikä helpottaa myös pakolaistaustaisen väestön muuttamista tasaisemmin eri alueille. Lähiöiden vuokratalojen peruskorjausten valmistuminen voi myös olla vetovoimatekijä eri alueille muutolle.  

Kiintiöpakolaisten vastaanotolle ja kotoutumisen tukemiselle erityisesti kuntaan muuton alkuvaiheessa on Tampereella jo pitkät ja eri toimijoiden kesken arvostusta saaneet perinteet. Kiintiöpakolaisille järjestetään yhteiskuntaorientaatiota, jolloin he saavat tietoa suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueista ja kunnan asukkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi kiintiöpakolaisille järjestetään yhteistyössä evankelisluterilaisen seurakunnan tai SPR:n kanssa tukihenkilöitä tai ystäviä, mikä myös edistää heidän kotoutumistaan ja avaa näkymiä valtaväestön elämäntapoihin.   

Tampereen kaupunki sai vuonna 2020 kiintiöpakolaisten ja kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja kotoutumisen edistämiseen tarkoitettua korvamerkittyä valtionosuusrahaa eli niin kutsuttua pakolaisten laskennallista rahoitusta noin kaksi milj. euroa sekä erityiskustannuskorvauksia 2,1 milj. euroa niiden pakolaisten osalta, joilla on erityisiä tarpeita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupunki saa myös vieraskielisten määrään perustuvaa yleiskatteellista valtionosuutta. Tämän lisäksi OKM, TEM ja STM myöntävät valtionavustuksia kaupungille mm. maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan, joka on työllistymistä ja koulutusta tukevaa palvelua sekä monikielinen neuvonta Mainion toimintaan ja maahanmuuttajien perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tarkastuslautakunta on tehnyt selvityksen maahanmuuttoon liittyvistä vuosittaisista rahoituksista, kaupungin tuloista ja menoista vuosilta 2017-2019 (Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2019). Selvitykseen on kerätty eri yksiköiden tarkemmat palvelukohtaiset luvut kotouttamiseen liittyvistä tuloista ja menoista.

 

Maahanmuuttajataustainen väestö keskittyy Suomessa isoihin kaupunkeihin. Suurimmat keskittymät löytyvät Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupungeista. Mikäli Tampere ei ottaisi vastaan kiintiöpakolaisia, merkittävä osuus valtionavustuksesta jäisi saamatta. Lakisääteinen palvelutuotanto kuitenkin tarvitaan, koska maahanmuuttajat suurelta osin muuttavat myöhemmin isoihin kaupunkeihin ja palveluista aiheutuvat kustannukset jäisivät kaupungin maksettavaksi.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Saari Regina, Työllisyysjohtaja, Regina.Saari@tampere.fi

Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi:

Veikko Vallinin valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

Marika Puolimatka ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjalle.

Kokouskäsittely

Marika Puolimatka ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Koska ehdotusta ei kannatettu se raukesi.

Mari Taverne oli läsnä kokouksessa ja poistui kokouksesta päätöksen jälkeen.

Valmistelija

Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi
Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Veikko Vallinin valtuustoaloite ja siihen annetut elinvoima- ja osaamislautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnot merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Rantanen Teppo, Johtaja
  • Kuosmanen Taru, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Kansainvälisen osaamisen palveluiden johtaja Mari Taverne, puh. 040 801 2686 ja palvelujohtaja Maritta Närhi, puh. 050 320 6325, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Päätösehdotus oli

Veikko Vallinin valtuustoaloite ja siihen annetut elinvoima- ja osaamislautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnot merkitään tiedoksi.

Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Veikko Vallin ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Kannatus: Joakim Vigelius

Puheenjohtajan äänestysesitys: Vallinin palautusehdotuksen hyväksyminen JAA, asian käsittelyn jatkaminen EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Vallinin palautusehdotus hylättiin äänin 10-57.

Äänestystulokset

  • Jaa 10 kpl 15%

    Lassi Kaleva, Veikko Vallin, Joakim Vigelius, Marika Puolimatka, Anni O Molari, Joonas Kiviranta, Aarne Raevaara, Arto Grönroos, Sakari Puisto, Antti Moisander

  • Ei 57 kpl 85%

    Minna Minkkinen, Oras Tynkkynen, Ilkka Porttikivi, Ulla-Leena Alppi, Sofia Julin, Petri Rajala, Johanna Loukaskorpi, Noora Tapio, Miila Halonen-Saari, Matti Helimo, Matti Höyssä, Jaakko Stenhäll, Petri Siuro, Sirpa Pursiainen, Jukka Gustafsson, Pekka Salmi, Antti Ivanoff, Merve Caglayan, Anna-Kaisa Ikonen, Jaakko Mustakallio, Kalervo Kummola, Riina-Eveliina Eskelinen, Jouni Sirén, Atanas Aleksovski, Leena Kostiainen, Antti Hiitti, Teemu Aaltonen, Tommi Evilä, Lauri Lyly, Jouni Markkanen, Ilmari Nurminen, Ida Leino, Matti Järvinen, Iiris Suomela, Ilkka Sasi, Mikko Aaltonen, Anne Liimola, Inna Rokosa, Pia Viitanen, Jouni Ovaska, Anneli Taina, Kirsi Kaivonen, Aila Dundar-Järvinen, Ulla Kampman, Sari Tanus, Liban Sheikh, Anne-Mari Jussila, Sofia Vikman, Vilhartti Hanhilahti, Olga Haapa-aho, Elina Järvenpää, Mirja Salmijärvi, Brigita Krasniqi, Vilma Järvisalo, Aleksi Jäntti, Anneli Kivistö, Mahmoud Machaal

Tiedoksi

Veikko Vallin, Mari Taverne, Maritta Närhi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)