Yhdyskuntalautakunta, kokous 28.9.2021

Lataa  Kuuntele 

§ 283 Yleissuunnitelma pyöräliikenteen järjestelyjen parantamisesta Hervannan valtaväylällä, Hallilantiellä ja Nekalantiellä  

TRE:1669/08.01.02/2021

Valmistelija

  • Seimelä Timo, Liikenneinsinööri

Valmistelijan yhteystiedot

Liikenneinsinööri Timo Seimelä, puh 040 758 2104, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Lähtökohdat

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 23.3.2021 Turtolan alueen liikenneselvityksen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi, että ensimmäisessä vaiheessa alueen liikenneverkkoa kehitetään vaihtoehdon 0+ pohjalta. Seuraavan vaiheen toimenpiteet ratkaistaan alueen maankäytön ja liikenteen jatkosuunnittelun yhteydessä. Hallilantien, Nekalantien ja Hervannan valtaväylän pyöräliikenteen pääreittien kehittämisen yleissuunnitelma on laadittu vaihtoehdon 0+ pohjalta. Liikenneselvityksessä oli määritelty jalankulun ja pyöräliikenteen edistämiseksi mm. seuraavia tavoitteita:

  • Jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuutta parannetaan.
  • Pitkämatkaisen pyöräliikenteen sujuvuutta parannetaan.
  • Jalankulun ja pyöräliikenteen yhteydet alueen sisällä joukkoliikennepysäkeille ovat toimivat.

 

Kantakaupungin vaiheyleiskaavassa on määritelty pyöräliikenteen pääreitistön tavoiteverkko. Nekalantien/Sotilaankadun osuus on esitetty osana Tampereen keskusta-Kaukajärvi seudullista pääreittiä. Hallialantien osuus ja sen jatke Nekalantien pohjoispuolella on esitetty osana Hervanta-Kaleva alueellista pääreittiä.  Pyöräliikenteen pääreitillä on tavoitteena erottaa jalankulku ja pyöräliikenne omille väylilleen.

Hallilantie

Hallilantie on osa pyöräilyn pääreittiä, joka yhdistää Hervannan ja Kalevan aluekeskukset toisiinsa. Väylä on myös tärkeä yhteys Tampereen eteläosista esim. TAYSin ja Kaupin alueelle. Hankkeessa parannetaan Hallilantien nykyistä yhdistettyä väylää uusimpien suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten mukaiseksi erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Hallilantiellä parannetaan Vihiojan ja Nekalantien välinen osuus.  Pääreitti jatkuu Hallilantietä etelään tänä vuonna parannettavaa Hervannan Baanaa kohti Hervantaa. Hallialantien länsireunan nykyisen yhdistetyn väylän parantamiseksi tutkittiin kahta vaihtoehtoa:

  • Vaihtoehdossa 1 nykyiset saarekkeet kadunylityksissä poistuvat. Jalankulkijoille on toteutettavissa kadunylityskohtiin suunnitteluohjeiden mukaiset odotustilat. Länsireunan pysäkille toteutetaan syvennys, odotustila ja katos.
  • Vaihtoehdossa 2 suojatieylitykset toteutetaan nykyiseen tapaan saarekkeellisina. Jalankulkijoiden odotustilat toteuttavat ohjeiden vähittäismitan (1.75 m) kadun länsipuolella. Tässä vaihtoehdossa on tutkittu eri versioita länsireunan pysäkkijärjestelyjen osalta. Vaihtoehdossa 2A on ajoratapysäkki, 3,0 m leveä odotustila ja katos. Vaihtoehdossa 2B toteutetaan pysäkkisyvennys ja odotustila, jonka leveys on 2-3 metriä riippuen pysäkin kohdan jalkakäytävän ja pyörätien leveydestä.

 

Molemmissa vaihtoehdoissa säilytetään nykyinen itäreunan yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, toteutetaan länsireunaan eroteltu 2,5 metriä leveä jalkakäytävä ja 3,0 metriä leveä pyörätie, joiden välinen erottelu tapahtuu joko massamerkinnöin tai kiviraidalla ja Sotilaankadun nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie muutetaan erotelluksi väyläksi Hallialantien risteysalueella.   

Vaihtoehtovertailussa keskisaarekkeet säilyttävät vaihtoehdot VE2A ja VE2B osoittautuivat parhaiksi, erityisesti liikenneturvallisuuden kannalta. Jatkosuunnittelun lähtökohdaksi esitetään pysäkkisyvennyksellä varustettu vaihtoehto 2B, joka ei heikennä autoliikenteen sujuvuutta ja jossa pysäkille on mahdollista toteuttaa hyväksyttävät odotustilat. Joukkoliikenneyksikkö ei näe välttämättömänä katoksen saamista tälle pysäkille. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan odotustilan ja pysäkin kohdan jalkakäytävän ja pyörätien leveyksiä sekä jalankulun ja pyöräliikenteen erottelutapaa. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen edellyttää muutoksia myös ajoradalle. Parannettavan osuuden pituus on 0,4 km ja kustannusarvio on 0,9 M€.

Nekalantie

Nekalantien eteläreunalla kulkeva väylä on osa pyöräliikenteen seudullisia pääreittejä, jotka yhdistävät Hervannan ja Kaukajärven aluekeskukset Tampereen keskustaan. Hervannan pääreittiä, Hervannan baanaa, on kehitetty viime vuosina voimakkaasti. Hervannan pääreitti erkanee Kaukajärven reitistä Rantavainion kohdalla. Tämä suunnitelma koskee väliä Rantavainio-Hallilantie ja siinä parannetaan Nekalantien eteläreunan nykyinen yhdistetty väylä uusimpien suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten mukaiseksi erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi.

Nekalantien eteläreunan väylän parantamiseksi tutkittiin kahta vaihtoehtoa:

  • Väylän leventäminen pohjoiseen ajoradan suuntaan kaventamalla nykyistä välikaistaa.
  • Väylän leventäminen etelään katurajaan asti.

 

Leventäminen pohjoiseen kohti ajorataa osoittautui huomattavasti halvemmaksi ja se valittiin jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Jalkakäytävän leveydeksi esitetään 2,5 m ja pyörätien leveydeksi 3,0 m, joiden välinen erottelu tapahtuu joko massamerkinnöin tai kiviraidalla. Näitä leveyksiä joudutaan pistemäisesti kaventamaan kehitettävän linja-autopysäkin ja nykyisen alikulun kohdilla. Jalankulun, pyöräliikenteen ja pysäkkiolosuhteiden parantaminen edellyttää muutoksia myös ajoradalle. Parannettavan osuuden pituus on 0,45 km ja kustannusarvio on 0,5 M€.

Hervannan valtaväylä

Hervannan valtaväylän länsireunan väylä on osa pyöräliikenteen pääreittiä, joka yhdistää Hervannan ja Kalevan aluekeskukset toisiinsa. Väylä on myös tärkeä yhteys Tampereen eteläosista esim. TAYSin ja Kaupin alueelle. Suunnitelmalla parannetaan Hallilantien ja Hervannan valtaväylän länsireunan nykyistä yhdistettyä väylää uusimpien suunnitteluohjeiden ja laatuvaatimusten mukaiseksi erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Pääreitti jatkuu Vuohensillankadusta pohjoiseen raitiotiehankkeen yhteydessä parannettuna eroteltuna väylänä. Hervannan valtaväylän länsipuolisen nykyisen yhdistetyn väylän parantamiseksi tutkittiin kolmea vaihtoehtoa:

  • VE1 Koko matkalta kiviraidalla erotettu jalkakäytävä (3,0 m) ja pyörätie (4,0 m). Vuohensillankadun ylitys korotettuna.
  • VE2 Kiviraidalla erotettu jalkakäytävä (3,0 m) ja pyörätie (4,0 m) alikululle asti ja siitä pohjoiseen väylät erotetaan viherkaistalla (4,0 m). Vuohensillankadun ylitys korotettuna.
  • VE3 Kiviraidalla erotettu jalkakäytävä (3,0 m) ja pyörätie (4,0 m) alikululle asti ja siitä pohjoiseen pyörätie erkanee jalkakäytävästä ja se sijoitetaan noin 10 m päähän raitiotiestä. Vuohensillankadun ylitys korotettuna.

 

Vaihtoehtovertailussa VE1 osoittautui tilatehokkaimmaksi ratkaisuksi, joka myös mahdollistaa parhaiten olemassa olevien maisema- ja luontoarvojen huomioimisen ja säilyttämisen. Jalankulku ja pyöräliikenne erotetaan omille väylilleen ja erottelu tapahtuu joko massamerkinnöin tai kiviraidalla. Väylän linjaus noudattaa nykyisen väylän linjausta ja linjausta tarkennetaan tarvittaessa jatkosuunnittelussa luonto- ja maisemalähtökohtien tarkentuessa. Myös väylien leveyksiä tarkennetaan jatkosuunnittelussa luonto- ja maisemalähtökohtien tarkentuessa. Parannettavan osuuden pituus on 0,6 km ja kustannusarvio on 0,9 M€.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Yleissuunnitelma pyöräliikenteen järjestelyjen parantamisesta Hervannan valtaväylällä, Hallilantiellä ja Nekalantiellä hyväksytään jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Jouni Sirén teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen: "Yhdyskuntalautakunta esittää, että suunnittelun jatkovaiheessa ollaan vuorovaikutuksessa tamperelaisten polkupyöräilijöitä edustavien yhdistysten kanssa." Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Tiedoksi

Lauri Vesanen, Esa Ränkman, Timo Seimelä, Katja Seimelä, Jukka Uusitalo, Petri Keivaara, Jyrki Lehtimäki, Mikko Kielo

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)