Kaupunginhallitus, kokous 16.1.2023

Perustelut

Tampereen Vesi Liikelaitos on kuntalain 9 luvun mukainen kunnallinen liikelaitos. Tampereen Vesi Liikelaitos on toinen Tampereen jäljellä olevista liikelaitoksista.

Tampereen Vesi Liikelaitos tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin perustuin. Toiminta-alue kattaa pääosin Tampereen kaupungin asemakaavoitetun alueen, jolla asuu yli 250 000 asukasta. Tampereen Vesi Liikelaitos hoitaa Pirkkalan vesihuollon operointimallilla ja eräiden Ylöjärven raja-alueiden vesihuoltoa. Tampereen vesilaitoksen perustamisajaksi katsotaan vuosi 1898.

Vuonna 2021 liikelaitoksen palveluksessa oli 156 henkilöä. Tampereen Vesi Liikelaitoksen liikevaihto tilikaudella 2021 oli 70,4 milj. euroa, liikeylijäämä 31,1 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 21,5 milj. euroa. Taseen loppusumma tilikaudella 2021 oli 267,3 milj. euroa.

Yhtenä Tampereen Vesi Liikelaitoksen vuoden 2021 valtuustotavoitteena oli yhtiöittämisselvityksen tekeminen yhdessä kaupungin omistajaohjausyksikön kanssa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto merkitsi 18.5.2021 § 47 tiedokseen Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämisselvityksen, jonka oli tehnyt konsulttiyritys Afry Finland Oy. Konsernijaoston käsittelemän selvityksen pohjalta tunnistettiin tarvetta syventää mahdolliseen yhtiöittämiseen liittyviä asioita ja näkökulmia. Syventävää tietoa hankittiin kilpailutuksen kautta tehdyllä jatkoselvityksellä. Se tekijäksi valikoitui Afry Finland Oy. Selvitys valmistui 17.6.2022 ja sen tulokset esiteltiin konsernijaostolle 23.8.2022 § 76.

Tampereen kaupunginvaltuusto merkitsi tiedokseen 23.8.2021 §147 pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman. Ohjelmassa todetaan, että Tampereen Vesi Liikelaitos voidaan yhtiöittää, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää.

Vesihuoltolain (681/2014) perusteella kunnalla on kokonaisvastuu vesihuollon järjestämisestä. Lain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueellisen yleissuunnitteluun. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

”Vesi on meidän - kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi” luovutettiin eduskunnalle maaliskuussa 2020. Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli kansalaisaloitetta mietinnössään. Eduskunta hyväksyi 8.9.2021 kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen valiokunnan mietinnön mukaisena. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Kansalaisaloitteeseen perustuvaa sääntelyä valmistellaan vesihuoltolainsäädännön tarkistamisen yhteydessä.

Vesihuoltolaki ei ota kantaa vesihuoltolaitoksen juridiseen muotoon. Suomessa vesihuoltolaitoksia on mm. kuntayhtyminä, taseyhtyminä, osuuskuntina ja osakeyhtiöinä. Käytännössä Tampereen Vesi Liikelaitoksen tulevaisuuden vaihtoehtoina on jatkaminen nykyisenä liikelaitoksena tai yhtiöittäminen Tampereen kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Kaupungin sataprosenttisesti omistama osakeyhtiömuotoinen vesihuoltolaitos olisi osa kaupunkikonsernia ja sitä koskevat omistajalle kuuluvat ratkaisut tehtäisiin kaupungin päätöksentekoelimissä hallintosäännön ja konserniohjeen mukaisesti. Keskeisinä ohjauskeinoina ovat vaikuttaminen yhtiökokouksessa, hallituksen nimeäminen ja toiminnan tavoitteiden asettaminen.

Osakeyhtiömuotoisen Tampereen Veden toiminta-alueen määrittäisi jatkossakin vesihuoltolain perusteella Tampereen kaupunki. Toimintaa ohjattaisiin nykyiseen tapaan Tampereen vedenkäytön kehittämissuunnitelmalla samoin kuin yhtiön ja kaupungin välille solmittavalla yhteistyösopimuksella ja mahdollisella omistajan ja yhtiön välisellä osakassopimuksella. Näissä sopimuksissa otettaisiin kantaa mm. siihen, miten vesijohtoverkostoa ja palveluita rakennetaan yhdyskuntarakenteen muutosten ja kaupungin kasvun mukana. Näitä sopimuksia käytetään vesiliiketoiminnan ohjauksessa muissakin Suomen kaupungeissa.

Konsulttiyhtiö Afry Finland Oy tekemän yhtiöittämisen jatkoselvityksen mukaan Tampereen Vesi Liikelaitoksen nykykäyttöarvoksi saatiin 385,5 milj. euroa. Se on noin 2,1-kertainen käyttöomaisuuden arvioituun vuoden 2021 tasearvoon verrattuna. Teknisen nykykäyttöarvon määrittämisen menetelmä perustuu vesihuoltolaitoksen käyttöomaisuuden jälleenhankintahinnan ja siitä edelleen teknistaloudellisen pitoajan perusteella lasketun teknisen nykykäyttöarvon määrittämiseen. Tällä kauppahinnalla kaupungin myyntivoitto kaupasta olisi noin 165 milj. euroa. Lopullisen myyntivoiton määrä saattaa jonkin elää vuosien 2022 ja 2023 taseessa tapahtuvien muutosten johdosta.

Konserniverokeskus on linjannut hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti nykykäyttöarvon olevan vesilaitosyhtiöittämisessä sovellettava käytäntö.

Käyttöomaisuuden arvoon perustuva arvonmääritys on linjassa vuotta aiemmin tehdyn kassavirtaperusteisen arvonmäärityksen kanssa samoin kuin nyt tehdyssä työssä lasketun kassavirtaperusteisen laskelman kanssa. Niissä vesiliiketoiminnan arvoksi saatiin 360­-368 milj. euroa.

Tehtyjen selvitysten lähtökohtana on ollut yhtiöittäminen liiketoimintakauppana omaisuuden käyvällä arvolla. Liiketoimintakauppa on joustava menettely ja antaa edellytykset ottaa huomioon vesihuoltolaitoksen ja kaupungin tavoitteet. Perustettava yhtiö olisi kaupunki konserniin kuuluva tytäryhtiö, joka tehtävänä on vesihuoltolain mukaisesti veden tuottaminen ja vesiliiketoimintaan liittyvien maksujen kerääminen. Kaupunkikonsernin kokonaisedun näkökulmasta perustettavan yhtiön tulisi hankkia Tampereen Infra Oy:n osakkeita, jotta nykyisen toiminnan jatkuvuus voidaan turvata.

Liiketoimintakaupassa Tampereen Vesi liikelaitoksen käyttöomaisuuden nykyarvo olisi 361,2 milj. euroa. Konsulttiselvityksestä poiketen esitetään Tavase Oy:n ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeiden jäämistä kaupungin omistukseen, mistä syystä kauppahinta on 25,2 milj. euroa selvitystä alhaisempi. Perustettava yhtiö rahoittaa liiketoimintakaupan apporttisijoituksella, ottamalla vastaan siirtyvät liittymismaksuvelat sekä ottamalla kaupungilta kaksi perustamislainaa, yhteensä 283 milj. euroa. Lainoista toinen on 25 vuoden mittainen ja se maksetaan 5 vuoden lyhennysvapaan jakson jälkeen annuiteettina kokonaan pois. Toinen laina on 15 vuoden mittainen ja kertalyhenteinen, jolloin se erääntyessään rahoitetaan uudelleen. Yhtiö maksaa kaupungille perustamislainojen korkoja (11,3 milj. euroa, alustava korko 4 %), toimitalon vuokraa (0,7 milj. euroa) ja mahdollisesti verkoston haittakorvausta (1,1 milj. euroa) yhteensä 13,1 milj. euroa. Kuntalain 129 §:n mukaisesti lainoille tarvitaan vakuudet, jotka toteutetaan laitoskiinnityksinä sekä yrityskiinnityksinä. Osingonmaksuun ei selvitysten mukaan ole mahdollisuuksia ennen vuotta 2032.

Yhtiömuotoisen vesihuoltolaitoksen vaikutusta kaupungin tulokseen voidaan tarkastella useammasta näkökulmasta. Yhtiömuotoon siirtyminen heikentää kaupungin tulosta, koska yhtiön tulosta ei yhdistellä toisin kuin liikelaitoksen, jonka luvut näkyvät kaupungin tuloksessa peruspääoman korvauksen ja tilikauden ylijäämän kautta. Yhtiön tulos tulee myös olemaan liikelaitosta alhaisempi, koska liiketoimintakaupassa siirtyvä omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja poistorasite kasvaa oleellisesti. Selvityksen mukaisella talousmallinnuskaudella 2024-2032 liikelaitoksen korvaus peruspääomasta on 14,7 milj. euroa vuodessa ja tilikauden ylijäämä keskimäärin 8,3 milj. euroa eli yhteensä 23 milj. euroa. Yhtiön vaikutus kaupungin tuloslaskelmaan on ainakin aluksi edellä mainittu 13,1 milj. euroa, jolloin eroa syntyy noin 10 milj. euroa. Vastapainona vuotuiselle menetykselle saadaan mittava kertaluonteinen myyntivoitto.

Kun tarkasteluun otetaan myös vesiliikelaitoksen investoinnit ja perustamislainojen lyhennykset, talousvaikutusten lopputulos muuttuu. Kaupungin talousyksikön ja omistajaohjauksen tekemän mallinnuksen mukaan yhtiömuotoisen vesiliiketoiminnan kokonaisvaikutus (tulosvaikutus + rahoitusvaikutus) on positiivinen, koska investoinnit maksetaan yhtiön, eikä kaupungin kassasta ja yhtiö alkaa lyhentää toista lainaansa viiden vuoden lyhennysvapaan jälkeen. Positiivinen kokonaisvaikutus on 6,9-19,4 milj. euroa vuosien 2024-2032 tarkastelujaksolla. Vuonna 2024 kokonaisvaikutus olisi 165,9 milj. euroa, kun mukana on laskennallinen myyntivoitto.

Asiakkaan näkökulmasta talousmallit on tehty niin, että veden ja palveluiden hinnat kehittyvät samalla tavalla liiketoiminnan juridisesta mallista huolimatta. Vuosina 2024-2026 hintoja nostaa jäteveden puhdistamisen siirtyminen uuteen keskuspuhdistamoyhtiöön. Sulkavuoreen rakenteilla olevan keskusjätevedenpuhdistamon valmistumisen jälkeen Tampereen kaupungin tavoitteena omistajana on, että vesimaksut nousevat korkeintaan inflaation kehityksen mukaisesti.

Afry Finland Oy:n selvityksen mukaan yhtiöittäminen sellaisenaan ei luo painetta nostaa asiakashintoja. Yhtiömuotoisena toiminnan tehostuminen mahdollistaa onnistuessaan hintojen korotuspaineen hillitsemisen. Asiakkaan näkökulmasta yhtiömuotoisessa toiminnassa palvelua on mahdollista nopeuttaa ja joustavoittaa, kun yhtiön henkilöstö pystyy päättämään esimerkiksi korvausasioista ilman nykyistä viranhaltijapäätösmenettelyä. Tehostamispotentiaalia on mm. joustavassa yhtiökohtaisessa sopimisessa, hankintatoiminnan osaamisen kehittämisessä sekä vesi- ja viemäriverkoston pitkäjänteisessä ylläpidossa ja uudistamisessa.

Yhtiömuotoisena vesiliiketoiminta muodostaisi taloudellisesti läpinäkyvän kokonaisuuden, jonka tulot ja menot kohdentuisivat ainoastaan vesiliiketoimintaan. Se helpottaisi toiminnan seuraamista asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmasta.

Yhtenä yhtiömuotoisen liiketoiminnan keskeisenä etuna pidetään mahdollisuutta toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun vesiliiketoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä. Vesiliiketoiminta on ennustettavaa liiketoimintaa, jota voidaan katsoa pitkälle tulevaisuuteen esimerkiksi verkoston uusimisen ja muiden investointien osalta. Investoinneista vastaisi yhtiö, eikä niiden toteuttaminen olisi kiinni esimerkiksi kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja mahdollisista investointirajoitteista. Riittävän korkean investointitason ylläpitäminen esimerkiksi verkoston saneerauksessa olisi tärkeää palvelujen laadun kannalta, mutta myös viemäriverkostoon päätyvän puhtaan veden määrän vähentämiseksi. Mitä vähemmän putkiston kautta päätyy jäteveden puhdistamolle puhdasta vettä, mitä paremmin vesitaksat säilyvät kurissa.

Liiketoimintakaupassa henkilöstö siirtyisi yhtiöön liikkeenluovutuksen periaattein voimassa olevien ehdoin. Työehtosopimuksina yhtiössä noudatettaisiin sen työnantajajärjestön solmimaa työehtosopimusta, johin yhtiö liittyisi. Tästä päättää yhtiön hallitus. Aiemmissa Tampereen liikelaitosten yhtiöittämisissä perustetut tytäryhtiöt ovat liittyneet Avaintyönantaja ry:n jäseniksi ja ryhtyneet soveltamaan Avaintes-sopimusta. Samanlaista ratkaisua pidettäisiin tarkoituksenmukaisena myös perustettavassa vesiosakeyhtiössä. Eläkevakuuttajana jatkaisi Keva.

Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämistä vastaan on kerätty kansalaisadressi. Adressin allekirjoittaneet pyytävät, että Tampereen Vesi säilytetään kaupungin liikelaitoksena. Tampereen kaupungin tarkoituksena on pitää vesilaitos yksinomaan Tampereen kaupungin omistuksessa tai lisäksi muiden vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kuntien omistuksessa. Kysymyksessä ei ole toiminnan yksityistäminen, vaan toiminnan harjoittaminen yhtiömuodossa.

Yhteenvetona voidaan todeta yhtiöittämisen mahdollistavan sellaista toiminnan tehostumista, mitä liikelaitosmuodossa ei ainakaan kokonaan ole mahdollista saavuttaa. Asiakkaille voidaan parhaimmillaan tuottaa vähemmän nousevia hintoja ja vesihuoltolaki ohjaa yhtiön toimintaa ja taloutta jatkossakin. Luonnollista monopoliliiketoimintaa ei ole järkevää eikä perusteltua yksityistää. Mikäli joskus tulevaisuudessa nähdään seudullisesti järkevänä yhdistää toimintaa kuntarajojen yli, on osakeyhtiö siihen käytännössä ainoa varteenotettava vaihtoehto. Tampereen strategisena tavoitteena tulisi olla yksi seudullinen vesihuoltoyhtiö, jonka toiminta käsittäisi sekä puhtaan että likaisen veden.

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää yhtiöjärjestyksestä sekä hallituksen nimeämisestä. Konsernijaoston päätöksen 31.8.2021 § 88 mukaisesti hallitukseen nimetään myös henkilöstön edustaja. Perustamissopimus ja yhtiöjärjestys täsmentyvät tarvittavilta osin myöhemmin. Konsernijaosto päättää näistä asioista vuoden 2023 aikana ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista. Päätösesityksen mukaisesti yhtiön perustamisasiakirjojen ja liiketoiminnan kauppakirjan lopulliset versiot hyväksyy konsernijaosto.

Vuoden 2024 talousarvion valmistelussa huomioidaan Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämisestä aiheutuvat muutokset ja vuoden 2023 aikana valmistellaan tarvittavat hallintosäännön muutokset.