Kaupunginhallitus, kokous 8.5.2023

Perustelut

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2022 jättämässään aloitteessa Perussuomalaisten varavaltuutettu Erkki Seppänen esittää Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta, että Tampereen kaupunki huomioisi valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan lausunnon ja ottaisi toiminnassaan paremmin huomioon huoltovarmuusnäkökulman ikätasoisesti myös lasten ja nuorten varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa.

Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon mukaan varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä luetaan kansallisiksi vahvuuksiksi. Ne kuuluvat osaksi laajempaa julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin muodostamaa kansallista huoltovarmuutta ylläpitävää verkostoa. 

Varhaiskasvatuksen ja yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin ytimessä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistaminen. Lapsilla ja oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kasvuunsa, kehitykseensä ja oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma yhdessä lasten, huoltajien ja henkilöstön kanssa osana yksikön toimintasuunnitelmaa. Myös perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa laaditaan kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain. 

Jokainen koulu on laatinut suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Koulut ovat kuvanneet siihen konkreettisesti puuttumisen ja ennaltaehkäisyn keinonsa edellä mainittuihin asioihin. Koulun yhteisöllisessä oppilashuollossa esi- ja perusopetuksen oppilaiden pärjäämistä tuetaan moniammatillisesti. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada tukea ja apua mahdollisiin haasteisiinsa niin kasvatus- ja opetushenkilöstöltä, joka ohjaa oppilaan tarvittaessa opiskeluhuollon piiriin. 

Päiväkodeissa ja kouluissa tuetaan oppilaiden resilienssikyvyn kasvamista turvallisen ympäristön ja vuorovaikutuksen avulla. Lapset ja oppilaat saavat osaamistasonsa mukaista tukea leikki- ja opetustilanteissa, ruokailuissa, siirtymissä sekä välituntitoiminnassa. Lapset ja oppilaat toimivat niin yksin kuin vaihtelevissa ryhmissä erilaisissa oppimisympäristöissä. Hyvän ryhmähengen muodostumiseen kiinnitetään erityistä huomiota syksyisin toiminnan alkaessa. Lapsella on oikeus kehittyä turvassa, omassa tahdissa ja kenenkään häiritsemättä. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hakea apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitoja opetetaan kaiken ikäisille. Perusopetuksessa osalle vuosiluokkia tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitojen opetus lisätään tuntijakoon syyslukukaudesta 2023 alkaen. 

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti. Perusopetuksessa fyysistä hyvinvointia tuetaan liikunnanopetuksen ja toiminnallisuuden avulla. Ympäristöopissa oppilas oppii ymmärtämään unen, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä terveydelle ja toimimaan tämän tiedon pohjalta terveyttä edistävästi omassa arjessaan.  

72 tunnin varautumissuositus

Lasten ja oppilaiden huoltajia on tiedotettu mahdollisten sähkökatkojen varalta eVaka- ja Wilma-järjestelmien kautta. Huoltajille on kerrottu, kuinka varhaiskasvatuksen tai koulun toiminta järjestetään joko ennakoidun ja lyhyen katkon, tai pidempikestoisen katkon aikana. Oppilaiden kanssa on keskusteltu, miten koulussa toimitaan mahdollisen sähkökatkon sattuessa ja miten reppu kannattaa varustaa, jotta tilanteessa pärjää. Varhaiskasvatuksen henkilöstö keskustelee aiheesta lapsen ikätason huomioiden. 

Oppilaan huoltajan tehtäviin kuuluu huolehtia kotivaran hankkimisesta ja alaikäisten huollettaviensa hyvinvoinnista mahdollisen poikkeustilanteen aikana. Koulussa asiaa käsitellään yleisemmällä tasolla oppilaan ikätaso huomioiden. Erityisesti aihetta käsitellään koko peruskouluaikaa koskevassa laaja-alaisen osaamisen taitokokonaisuudessa itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Perusopetuksen aikana opitaan toimimaan niin koti- kuin muissakin ympäristöissä turvallisesti ja ottamaan huomioon arjessa pärjäämisen peruselementit. Oppilaita opetetaan huomioimaan ympäristön vaaratilanteita ja selviytymään niistä.

Kyberturvallisuus

Turvallisuuden ja vastuullisuuden opettaminen kuuluu osaksi digitaalisen osaamisen opetusta niin varhais-, esi- kuin perusopetuksessakin. Varhaiskasvatuksesta alkaen turvallisuusnäkökulma huomioidaan sekä laitteiden ja sovellusten käytössä, että digitaalisuuteen perustuvassa vuorovaikutuksessa. Lapsia ja oppilaita ohjataan vastuullisuuteen, turvallisuuteen ja hyviin käytöstapoihin. Lapsen yksityisyyden ja tietosuojan turvaamiseksi henkilöstö tiedostaa digitaalisten ympäristöjen turvallisuuden ja keskustelee niiden käytöstä sekä toimintatavoista huoltajien kanssa. Myös tekijänoikeuskysymykset otetaan opetuksessa huomioon kolmannelta luokalta alkaen. Yläkoulun aikana opetellaan suojautumaan mahdollisilta tietoturvariskeiltä ja välttymään tiedon häviämiseltä.

Perustelut

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2022 jättämässään aloitteessa perussuomalaisten varavaltuutettu Erkki Seppänen esittää Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta, että Tampereen kaupunki huomioisi valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan lausunnon ja ottaisi toiminnassaan paremmin huomioon huoltovarmuusnäkökulman ikätasoisesti myös lasten ja nuorten varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa.

Opintonsa Tampereen seudun ammattiopistossa, Tredussa aloittavien opiskelijoiden orientaatio- ja perehdytysjaksolla käydään läpi opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet. Tällä jaksolla voidaan toteuttaa myös pelastautumisharjoitukset, varautuminen sähkökatkoihin sekä toteuttaa muita opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuutta ja ennakoitavuutta lisääviä toimenpiteitä.   

Opiskelijoiden turvallisuutta ja opetusympäristöihin perehdyttämistä lisäävät toimenpiteet voidaan toteuttaa kertauksena myös jatkaville opiskelijoille. Tärkeää on tuottaa myös selkokielistä sekä englanninkielistä materiaalia ja ohjeistusta englanninkielisissä koulutuksissa opiskeleville opiskelijoille.  

Opetushallitus vastaa valtakunnallisista ammatillisten tutkintojen perusteista ja osaan ammatillisista tutkinnoista sisältyy jo nykyisin turvallisuuteen liittyviä osioita. Tutkinnon perusteita on mahdollista uudistaa esiin tulevien tarpeiden mukaan. Lisäksi perustutkinnon perusteisiin voidaan sisällyttää valinnaisia, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, mikäli näihin katsotaan olevan tarvetta.  

Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan lausunnossa esiin nostettuja toimenpiteitä on tärkeää toteuttaa seudullisesti yhteistyössä ja ottaa huomioon myös eri viranomaisten tehtävät sekä järjestöjen osaaminen toteutettaessa toimenpiteitä ammatillisessa koulutuksessa.

Lukiokoulutuksessa yhteiskuntaoppi omana oppiaineenaan sisältää tavoitteita ja opintokokonaisuuksia joihin muun muassa huoltovarmuuteen ja kansalaisvarautumiseen sekä muuhun turvallisuuteen liittyvät asiat kiinteästi kuuluvat (esimerkiksi opintojakso "Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma"). Lukuvuonna 2022–2023 toteutettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sähkökriisiä käsittelevä varautumisluento. 

Lukiokoulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden laaja-alaista osaamista, jolla tuetaan eri oppiaineissa opittujen tietojen ja taitojen soveltamista opiskelussa, työssä, harrastuksissa ja muissa arjen eri toiminnoissa. Laaja-alainen osaaminen luo myös edellytykset tiedoille ja taidoille, joiden avulla voidaan hallita muutosta digitalisoituvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Lukion opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy kuusi osaamisen osa-aluetta, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi hyvinvointiosaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen, joihin aloitteessa mainittuja asiakokonaisuuksia voidaan sisällyttää.