Yhdyskuntalautakunta, kokous 26.9.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 246 Poikkeamishakemus tilalle Björknäs RN:o 837-501-3-89, Kiikkisensalmentie 123, leirikeskuksen kokoontumisrakennusten ja majoitusrakennuksen rakentaminen 

TRE:3003/10.03.01/2023

Valmistelija

  • Hastio Pia, Yleiskaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Kaavainsinööri Hilkka Takalo, puh. 050 562 0345, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Haetaan lupaa rakentaa kerrosalaltaan 89 m2 suuruinen majoitusmökki sekä kaksi kerrosalaltaan 133 m2 suuruista kokoontumismökkiä 5,46 ha suuruisella tilalla Björknäs 837-501-3-89. Lisäksi haetaan lupaa noin 35 m2 suuruisen puutarhurin mökin siirrolle Björknäsin tilalta 837-501-3-89 rantaniemekkeeseen tilalle Pappila 837-501-7-0. 

POIKKEAMINEN

Pättiniemen leirikeskus sijoittuu ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistaman Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan mukaiselle leirikeskuksen alueelle (RT-1), jonka muodostavat hakemuksen kohteena oleva tila, osa naapuritilasta 837-501-7-0 sekä tila 837-501-3-88. Alueen rakennusoikeus on kaavan mukaisesti 3000 k-m2. Alueella on lisäksi voimassa kaupunginvaltuuston 21.4.2021 hyväksymä Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava (lainvoima 25.11.2022), jonka mukaan rakennuspaikka sijoittuu kyläalueelle. 

Poikkeamisia haetaan rakennusjärjestyksen 9 §:n kolmannen momentin määräyksestä, jonka mukaan rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Majoitusmökki A4 esitetään sijoitettavaksi lähimmillään noin 23 metrin päähän rannasta. Sen paikalta vanha puutarhurin mökki siirrettäisiin eteläiseen niemekkeeseen vireiselle tilalle 837-501-7-0, rantaetäisyydeksi on esitetty lähimmillään noin 20 metriä. 

Poikkeaminen (MRL 171 §) ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Kiinteistörekisterin mukaan Björknäs-niminen tila 837-501-3-89 on rekisteröity 21.5.1951. Hakija, Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä, on 16.6.1971 päivätyn lainhuudon mukaan kiinteistön omistaja. Myös viereiset kiinteistöt 837-501-7-0 ja 837-501-3-88 ovat seurakunnan omistuksessa. 

KUULEMINEN  

Kaupunki on kuullut viran puolesta muita osallisia Aamulehden ilmoituksella 15.6.2023. Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä omistaa rajakiinteistöt 837-501-7-0 ja 837-501-3-88. 

Yksi naapuri on antanut muistutuksen hakemuksesta:

”Poikkeamista haetaan rakennusjärjestyksen 9§:n kolmannen momentin määräyksestä, jonka mukaan rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Etäisyys ranta-alueen rajaan majoitusmökin osalta ei täyty vaan etäisyys tulisi olemaan 23 metriä. Perusteluna käytetään ensisijaisesti seikkaa, että vuonna 2017 rakennetuista mökeistä kaksi sijaitsee jo 22,5 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Toissijaisena perusteena käytetään, että tontilla aikaisemmin sijainneet, nyt jo puretut rakennukset ovat sijainneet lähempänä rantaviivaa, kuin nykyisen hakemuksen majoitusrakennus.

Purettuja majoitusrakennuksia oli kaksi kappaletta ja ne sijaitsivat nykyisten A5-A6-mökkien läheisyydessä. Puretut rakennukset vastasivat kooltaan näitä mökkejä. Mökkien A5 ja A6 poikkeavalle sijainnille (alle 30 metriä rantaviivasta) perusteena oli se, että ne tulisivat korvaamaan purettavat rakennukset. Yli viisi vuotta sitten purettujen rakennuksien sijaintia ei voi enää käyttää perusteena uusien rakennusten poikkeavalle sijainnille. Myöskään mökkien A5 ja A6 sijainti alle 30 metrin päästä rantaviivasta ei ole peruste sille, että uusia rakennuksia saisi rakentaa yhtä lähelle rantaviivaa. 

Lisäksi puutarhurin mökki ollaan siirtämässä noin 20 metrin päähän rantaviivasta toiselle kiinteistölle. Sinänsä vanhan rakennuskannan säilyttäminen on arvokasta, mutta mökin käyttötarkoituksesta eikä mahdollisesti tarvittavasta rakennusluvasta ole mainintaa. Mitään perustelua poikkeavalle sijainnille ei ole esitetty.” 

Hakijan on laatinut vastineen muistutukseen: 

”Tampereen Hirviniemen Pättiniemen rannalle on rakennettu vuonna 2017 laaditun suunnitelman mukaisesti viisi majoitusrakennusta. Vuoden 2017 kokonaissuunnitelman lähtökohtana oli alueen vaiheittainen kehittäminen ja rakentaminen, jonka aikana alueelle rakennetaan tarvetta palvelevia leirimökkejä majoitus- ja kokoontumiskäyttöön. Nyt haetaan poikkeusluvalla lupaa majoittumisrakennuksen A4 rakentamisesta tuon alustavan suunnitelman mukaisesti. 

Mökki A4 sijoittuu mökkien A3 ja A5 väliin, jolloin ne muodostavat kokonaisuuden. Rakennus A4 täydentää koko alueen eheäksi kuitenkaan muuttamatta alueen jo olemassa olevaa luonnetta. Sijainnin suhde kokoontumisrakennusten A8 ja A9 sijaintiin on tarkoituksenmukainen. Uusien rakennusten mittakaava ja määrä eivät merkittävästi muuta alueen ilmettä nykyisestä. Rakennus A4 sijoittuu suunnitelmassa suojaiseen paikkaan ja sen edessä pitkällä sivulla on niemi, jonka osalta rantaan kertyy matkaa enemmän kuin 30 m. Koko rakennusta A4 ympäröi rannan puolelta säilytettävä puustovyöhyke, joka suojaa rakennuksen näkymistä järveltä. Sijoittumisensa puolesta rakennus A4 on suojaisammassa paikassa kuin alueella jo sijaitsevat rakennukset A5 ja A6. 

Rakennus A4 on samalainen kuin jo rakennetut A3 ja A5. Sen arkkitehtuuri edustaa alueelle ominaista harjakattomaista ja latomaista luonnetta, jota on havaittavissa niin alueen vanhoissa rakennuksissa kuin uusissa majoitusmökeissäkin. 

Puutarhamökin siirtämisen tarve tulee täydennettäessä majoitusrakennusten sarja alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi eheäksi kokonaisuudeksi, jota puutarhurin mökin nykyinen sijainti ei parhaalla mahdollisella tavalla tue. Vanhan rakennuskannan säilyttäminen on sinällään arvokasta ja tästä syystä on aikeissa toteuttaa vanhan rakennuksen säilyttämisen siirtämällä. Tätä puoltaa myös Museovirasto. Siirtäminen nähdään alkuperäistä purkamisajatusta arvokkaampana ratkaisuna. 

Puutarhurinmökin uusi suunniteltu sijainti on seurakunnan omistamalla tontilla, lähempänä rantaa ja paikkaan, jossa on leiriläisten virkistysalue. Tällöin rakennuksella on sekä kokonaisuutta paremmin palveleva sijainti, että se tulisi enemmän käyttöön. Rakennuksen tulevaa käyttötarkoitusta koskeva asia käsitellään osana rakennuslupaa.” 

Muut naapurit tai osalliset eivät vastusta hanketta. 

Hakijan perustelut hakemuksensa tueksi; ns. erityinen syy poikkeamiseen (MRL 171 § 1 mom.):

”Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä keskittää leiritoimintojaan, ja Pättiniemi tulee olemaan yhtymän keskeinen leirikeskus mm. erinomaisen sijaintinsa ansiosta. Keskittämisen vuoksi alueella on tarvetta lisärakentamiselle.                     

Tonteilla sijaitsee tätä nykyä kaksi rakennuskulttuurikohdetta, Aitolahden vanha pappila sekä Björknäsin huvila. Lisäksi alueella sijaitsee 5 leirikeskuksen majoitusmökkiä, jotka on rakennettu ensimmäisessä uudisrakennusvaiheessa vuonna 2017. 

Tampereen Hirviniemen Pättiniemen rannalla sijaitsevaa leirikeskusta halutaan täydentää. Vuoden 2017 rakennettujen leirimökkien suunnitelmien lähtökohtana oli vaiheittainen kehittäminen ja rakentaminen, jonka aikana alueelle rakennetaan tarvetta palvelevia leirimökkejä majoitus- ja kokoontumiskäyttöön. Kokoontumismökit toimisivat sitovina päärakennus -tyyppisinä rakennuksina. 

Nykyinen lisärakentamisen tarve perustuu osittain alkuperäiseen suunnitelmaan, jonka mukaan alueelle rakennetaan majoitusmökkien lisäksi kokoontumismökkejä leiriläisille. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutettiin osa majoitusmökeistä. Alueen käyttötarkoitus leirialueena toimii yhtenä perusteluista alueen täydennysrakentamiselle, sillä nykyisessä käytössä alueelta puuttuu leiriläisten kokoontumismökit. Myös lisämajoittumiselle olisi tarvetta. 

Suunnitelma sisältää kolme uutta rakennusta – yksi majoitusrakennus sekä kaksi kokoontumisrakennusta. Kokoontumisrakennukset ovat monikäyttöisiä rakennuksia ja ne suunnitellaan siten, että ne tarpeen mukaan palvelevat myös majoitustiloina. Kokoontumismökit on myös tulevaisuudessa mahdollista muuttaa palvelemaan laajempiakin majoitustarpeita, mikäli majoitustarve kasvaa. Uusi majoitusrakennus sijaitsee lähellä olemassa olevaa majoitusrakennusryhmää rannalla, kokoontumismökit puolestaan lähellä majoitusrakennuksia, mutta etäämmällä rannasta. Uudet rakennukset tulevat noudattamaan alueelle ominaista harjakattomaista ja latomaista arkkitehtuuria, jota on havaittavissa niin alueen vanhoissa rakennuksissa kuin vuoden 2017 majoitusmökeissäkin. Rakentamisessa, arkkitehtuurissa sekä alueen käytössä pyritään huomioimaan olemassa oleva ympäristö sekä rakentaminen. Rantapuusto säilytetään, sillä suunnittelualueen rakentaminen ei kohdistu rantavyöhykkeeseen. Alueet pidetään mahdollisimman luonnontilaisina, pois lukien tarvittavien kulkureittien ja paikoitusalueiden rakentaminen mökkien yhteyteen. Tontilla nykyisin olemassa oleva puutarhurinmökki (n.35 m2) siirretään pois majoitusmökin tieltä. 

Leirikeskus palvelee merkittävää osaa tamperelaisista ja on hyvin eri liikkumismuodoilla saavutettavissa. Palvelutarjonnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja alueen ympärivuotisen käyttöasteen lisäämiseksi ajanmukainen majoitus- ja yhteisrakennusten rakentaminen on perusteltua. Uudet rakennukset myös täydentävät nyt jo olemassa olevaa, mutta vielä keskeneräistä leirialuetta. Uusien rakennusten mittakaava ja määrä eivät kuitenkaan merkittävästi muuta alueen ilmettä nykyisestä. Uudet rakennukset liitetään tontilla olemassa olevaan keskitettyyn jäte- ja vesihuoltoverkkoon. 

Poikkeamista haetaan rakennusjärjestyksen 9 §:n kolmannen momentin määräyksestä, jonka mukaan rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Etäisyys ranta-alueen rajaan majoitusmökin osalta ei täyty. Majoitusmökki sijaitsee noin 23 m päässä rantaviivasta, kuitenkin kauempana rantaviivasta, kuin lähin vuonna 2017 rakennetuista majoitusmökeistä. Tontilla aikaisemmin sijainneet, nyt jo puretut rakennukset ovat sijainneet lähempänä rantaviivaa, kuin nykyisen hakemuksen majoitusrakennus.” 

Yleiskaavoitus: 

Rakennuspaikka sijaitsee Näsijärven Aitolahden rannalla noin 5 km Sorilan kyläkeskuksesta lounaaseen. 

Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavassa kiinteistö kuuluu maaseutualueeseen ja on osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Hirviniemen kulttuurimaisema). 

Tilalla on voimassa ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistama Aitolahti-Teisko rantayleiskaava, jonka mukaan hakemuksen kohteena oleva tila, osa naapuritilasta RN:o 7 sekä tila RN:o 3:88 muodostavat leirikeskuksen alueen (RT-1). Alueen rakennusoikeus on kaavan mukaisesti 3000 kerrosalaneliömetriä. Osa Pättinlahden rantaa on osoitettu venevalkama-alueeksi (LV-1). Leirikeskuksen alueella on kaksi merkittävää rakennusta: Aitolahden entinen pappila (R5) ja Pättiniemen huvila, ent. Björknäs (R6).

Rakennusjärjestyksen 9 §:n kolmannen momentin määräyksen mukaan loma-asuntorakennus tulee sijoittaa vähintään 30 metrin ja saunarakennus vähintään 15 metrin päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. 

Kaupunginvaltuuston 19.4.2021 hyväksymässä, lainvoimaisessa (25.11.2022) Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa kyseinen leirikeskuksen alue sijoittuu kyläalueelle, joka kaavassa tutkitun mukaisesti on maaseutua tiiviimmän rakentamisen alue. Alueelle sijoittuu asutusta ja siihen liittyviä palveluita sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Alueella tulee huomioida olemassa olevien maatilojen toiminta. 

Kyseessä oleva leirikeskuksen alue on strategisessa yleiskaavassa lisäksi osa matkailukohdetta, jolla sijaitsee matkailuyrityksiä, yhteisöjen loma-asuntoalueita tai leirikeskuksia. Alueiden kehittämisessä on huomioitava toiminnan yhteensovittaminen lähialueen muun maankäytön sekä maisema-, luonto- ja virkistysarvojen kanssa.

Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa alue on osoitettu osaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja vesihuollon toiminta-aluetta. 

Leirikeskusalueelle oli vireillä vuosina 2015-2021 ranta-asemakaavan laatiminen leirikeskustoiminnan kehittämistä ja laajentamista varten. Ranta-asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.3.2021, mutta muutoksenhaun seurauksena Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen. Ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä kaavan hakija laati laajat selvitykset suunnitelman alueen rakentamisesta ja toiminnan järjestämisestä sekä niihin liittyvän vaikutusarvioinnin. Ranta-asemakaavan laatimiseen liittyi lisäksi kaavan eri vaiheissa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa.

Nyt vireillä olevan poikkeamishakemuksen kohteena oleva suunnitelma alueen kehittämisestä oli ranta-asemakaavan laatimisen pohjana. Osallisten kritiikki ei ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä kohdistunut rantaetäisyydestä poikkeamiseen, mistä syystä alueen rakennusoikeuden sijoittamista kumoutuneen ranta-asemakaavan tarkan suunnitelman ja siihen liittyvien selvitysten pohjalta voidaan puoltaa. Lisäksi rakennusjärjestyksen rantaetäisyysvaatimuksesta poikkeamista voidaan puoltaa, mikäli suunnitelmassa varmistetaan, että rakentamisen ja rannan välisen alueen käsittely on toteutettavissa muiden rakennusjärjestyksen edellytysten vaatimalla tavalla.   

Rakennuspaikalle on olemassa oleva tieyhteys Kiikkisensalmentieltä. 

Tilalle on tarkoitus rakentaa kerrosalaltaan 89 m2 suuruinen majoitusmökki sekä kaksi kerrosalaltaan 133 m2 suuruista kokoontumismökkiä. Tilalle on vuonna 2016 rakennettu viisi noin 90 m2 suuruista majoitusmökkiä. Poikkeuslupaa haettiin tuolloin yhteensä kerrosalaltaan 770 m2:n suuruisen majoitusrakennusten ryhmän sekä niiden yhteisrakennuksen rakentamiseksi, joista toteutettiin viisi majoitusrakennusta.

Tilalle on rakennettuna kerrosalaltaan 25 m2 suuruinen hirsitalo, 35 m2:n suuruinen puutarhurinmökki, 13 m2:n suuruinen vaja, 98 m2:n suuruinen sauna, 13 m2:n suuruinen leikkimökki sekä 357 m2:n suuruinen Björknäsin huvilarakennus.

Leirikeskuksen alueeseen kuuluvat lisäksi tilalla RN:o 3:88 olevat 98 m2:n suuruinen asuinrakennus ja 18 m2:n suuruinen talousrakennus. Tilalla RN:o 7:0 on rakennettuna 230 m2:n suuruinen entinen pappila, 45 m2:n suuruinen aittakappeli ja 16 m2:n suuruinen peltivaja.

Koko leirikeskuksen alueen käytetyksi kerrosalaksi muodostuisi rakennustoimenpiteen jälkeen noin 1750 m2. Kaavan mukainen rakennusoikeus on 3000 kerrosneliötä. 

Ottaen huomioon MRL:n 171 § tarkoittamana poikkeamista puoltavana erityisenä syynä Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan mukaisen käyttötarkoitusmerkinnän, yleishyödyllisen rakentamisen sekä hakijan perustelut hakemuksensa tueksi voidaan todeta, että aiottu uudisrakentaminen tai puutarhurin mökin siirtäminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Poikkeamishakemus koskien lupaa rakentaa kerrosalaltaan 89 m2 suuruinen majoitusmökki sekä kaksi kerrosalaltaan 133 m2 suuruista kokoontumismökkiä 5,46 ha suuruisella tilalla Björknäs 837-501-3-89 hyväksytään sillä edellytyksellä, että rantapuusto säilytetään. Poikkeamishakemus koskien 35 m2 suuruisen puutarhurin mökin siirtoa Björknäsin tilalta 837-501-3-89 rantaniemekkeeseen tilalle Pappila 837-501-7-0 hyväksytään.

Poikkeamiset rakennusjärjestyksen rantaetäisyysvaatimuksista, A4 majoitusmökki 23 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja puutarhurin mökki 20 metriä rannasta, myönnetään. 

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eskelisen ja Karintauksen esteellisyydet päättyivät ja he palasivat kokoukseen.

Esteellisyys

  • Riina-Eveliina Eskelinen ja Katja Karintaus ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyyn. Esteellisyydet todettiin hallintolain 28 §:n 1 momentin 5) kohdan perusteella. Eskelinen ja Karintaus poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelun sekä Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnot.

Ympäristönsuojeluyksikkö (26.6.2023):

”Ympäristönsuojeluyksiköllä ei ole huomautettavaa.”

Pirkanmaan maakuntamuseo (12.7.2023):

”Pättiniemen ja Aitolahden pappilan alue on Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän omistuksessa ja toimii esimerkiksi leirikeskuksena. Pättiniemen alue kuuluu Hirviniemen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja alueella sijaitsee useita muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Alueen merkittävimmät rakennetun ympäristön kohteet ovat Aitolahden pappila ja Pättiniemen huvila, joka on osa Näsijärven maakunnallisesti arvokasta huvilakokonaisuutta. Alueelle on ollut valmisteilla ranta-asemakaava, jonka ehdotus on ollut nähtävillä vuonna 2020. Ranta-asemakaavaa ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Alueelle on rakennettu 2010-luvulla uusia majoitusmökkejä, ja tätä kehitystä on nyt tavoitteena jatkaa rakentamalla niiden väliin jäävälle alueelle yksi majoitusrakennus sekä kaksi kokoontumisrakennusta. Majoitusmökin suunnitellulla paikalla sijaitseva puutarhurinmökki siirrettäisiin hieman etelämmäksi. 

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hanke ei ole ristiriidassa alueen kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Maakuntamuseo pitää erittäin positiivisena suunnitelmaa puutarhurinmökin säilyttämisestä osana alueen kulttuuriperintöä. Mikäli hanke etenee poikkeamislupahakemuksen pääpiirteiden mukaisena, rakennusluvasta ei ole välttämätöntä pyytää maakuntamuseon lausuntoa.”

Tiedoksi

Hakija, muistuttaja, Pirkanmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.