Perustelut
Mitä on tehtävissä, jotta kehittyvässä kaupungissa kulkuväylien käyttöä rajoittavat työt ja hankkeet voitaisiin koordinoida niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän arjen sujumista haittaavia häiriöitä?
Kaupungin välttämätön uudistaminen, rakentaminen ja korjaaminen edellyttävät, että kulkuväyliä suljetaan, tai niitä kavennetaan, tämä on ymmärrettävää. Muutokset voivat olla väliaikaisia tai pysyviä. Niiden tavoite ja tarkoitus on saavuttaa nykyistä parempi tilanne. Viimeisten vuosien aikana työmaat ovat hyvin laaja-alaisia alueellisesti ja ajallisesti, ja ne kääntyvät tavoitettaan vastaan estäessään ja rajoittaessaan liikkumista kaupungissa pitkiksi ajoiksi.
Vaikeuksia ja häiriöitä syntyy työmatkaliikenteeseen, asiointiin kaupungilla, jakelu- ja palveluliikenteeseen. Kulkijan on pohdittava mitä reittiä on mahdollista käyttää alati muuttuvissa rajoituksissa. Puhumattakaan muualta tuleville matkalaisille aiheutuvista ongelmista, he ovat vaikeuksissa reittien osoittautuessa kulkukelvottomiksi. Kuinka he voivat löytää perille.
Hälytysajoneuvojen kulku on vaikeaa tiheästi vaihtuvassa työmaaviidakossa. Aluevalvontavirasto antoi arvion Pirkanmaan v.2024 pelastustoimesta: arviossa kerrotaan, että ”lisäksi pelastustoimen haasteina ovat Tampereen rakentaminen sekä liikenneväylien muutokset, jotka vaikuttavat toimintavalmiusaikoihin alueella”. Ensihoidon tavoiteajat ovat Tampereen keskusta-alueella pitkittyneet ja jääneet tavoitteista jälkeen. Ensihoidon ja pelastusajoneuvojen sekä poliisin viipyminen on iski kansalaisten turvallisuudelle. Tämä on vakavasti otettava, jo todettu haitta.
Esimerkkejä liikkumisen rajoituksista ei ole vaikea löytää, näiden lisäksi luetteloa voisi jatkaa, paljon pidemmäksikin.
- Puutarhakatu on työmaana vielä pitkälle v.2026 puolelle,
- Hämeenpuiston hyväksytyn uuden kaavan mukaiset työt alkanevat lähiaikoina.
- Ratikkareitin laajennuksen vuoksi Hatanpään Valtatie on työmaana vielä ainakin v.2027 puolelle.
- Rautatieaseman alueen laajat remontit rajoitteineen jatkuvat siten, että asematunneli sulkeutunee kesäkuussa 2026 pariksi vuodeksi. Erkkilän sillan rakentaminen päättynee vasta syksyllä 2026. Siten rautatien ylittäviä tai alittavia reittejä on yhtä aikaa suljettuna kaksi. Pitäisikö asematunnelin sulku toteuttaa vasta kun Erkkilän silta on käytössä?
- Viinikankadulta yliopiston alapuolelta käynnistyy kohta maanalaisen yhteyden rakentaminen maanalaiseen parkkiluolaan Hämppiin.
- Lautakuntakäsittelyssä on ollut ehdotus Sorin sillan ajoneuvoliikenteen rajaamiseksi kaksikaistaiseksi kumpaankin ajosuuntaan. Jos tämä toteutuu katoaa täältäkin yksi kaista.
Kysymykset:
- Asetetaanko katujen työmaat ajallisesti ja alueellisesti tärkeysjärjestykseen ja sovitetaanko niitä yhteen siten, että arjen sujuvuutta haittaavat häiriöt olisivat mahdollisimman vähäisiä ja lyhytkestoisia?
- Onko kaupungilla käytössä ylihallinnollinen, mahdollisesti tekoälyavusteinen tietojärjestelmä, joka kokoaa eri tietojärjestelmistä suunnitelmat ja hankkeet yhteen mahdollistaen niiden yhteensovittamisen ennen työmaiden käynnistämistä?
- Miten varmistetaan, että vastuullisilla viranhaltijoilla on lukuisissa päätöksissään ja päätösesityksissään tosiasiallinen mahdollisuus perehtyä päätösten laajempiin vaikutuksiin koko kaupungin liikenteeseen, ei vain yksittäisessä kohteessa?
Apulaispormestari Ilkka Porttikiven vastaus Kari-Matti Hiltusen valtuustokyselyyn:
VASTAUS 1
Kaupunki ajoittaa ja priorisoi katuhankkeita sekä ajallisesti että alueellisesti siten, että liikenneverkon toimivuus voidaan varmistaa ja työnaikaisia haittoja vähentää mahdollisimman tehokkaasti. Hankekohtaisesti arvioidaan, onko tarkoituksenmukaista keskittää useita työmaita samalle reitille samanaikaisesti vai toteuttaa ne eri ajankohtina haittojen minimoimiseksi.
Kadunrakennushankkeet jaetaan kolmeen pääluokkaan: strategisiin hankkeisiin, perushankkeisiin ja kiireellisiin korjaustöihin. Strategisten hankkeiden ajoitus riippuu muun muassa rahoituksen, lupien ja sopimusten varmistumisesta ja ne toimivat usein edellytyksenä muille hankkeille. Perushankkeiden ajoitusta voidaan puolestaan säätää 2–5 vuoden aikavälillä hankkeiden keskinäisten vaikutusten huomioon ottamiseksi.
Suunnittelun ja päätöksenteon tukena käytetään tarvittaessa liikennemallinnuksia ja etukäteisarvioita työmaiden vaikutuksista liikennejärjestelmään. Näin voidaan tunnistaa pullonkaulat ja toteuttaa ennakoivia toimenpiteitä liikennejärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Esimerkkinä tästä on Ratapihankadun ja Viinikankadun liittymän kapasiteetin parantaminen ennen suuria hankkeita, kuten henkilöratapihan ja Pirkkala-Linnainmaan raitiotien rakentaminen.
Kokonaisuutena kaupunki sovittaa hankkeet yhteen niin pitkälle kuin tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset reunaehdot sallivat, huomioiden myös rakenteiden elinkaarien ja maankäytön muutosten aiheuttamat välttämättömät toteutustarpeet.
VASTAUS 2
Kaupungilla ei ole käytössään ylihallinnollista, tekoälypohjaista järjestelmää katuhankkeiden ajoittamisen koordinointiin. Tällaisen järjestelmän kehittäminen edellyttäisi kattavia ja luotettavia arviointi- ja painotusparametreja, joita ei tällä hetkellä ole käytössä. Näin ollen asiantuntijatyöhön perustuva hankeajotus ja -koordinaatio arvioidaan nykytilanteessa luotettavammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi.
Kaupunki hyödyntää kuitenkin paikkatietojärjestelmiä ja liikennemallinnusta hankkeiden vaikutusten tarkasteluun erityisesti liikenteellisesti merkittävissä kohteissa. Tällöin voidaan arvioida muun muassa joukkoliikenteen aikataulujen pitävyys ja työmaiden aiheuttamat matka-aikojen muutokset. Suurten yksityisten hankkeiden ajoitusta on vaikeampi ennakoida, mikä rajoittaa myös järjestelmäpohjaisten ratkaisujen käyttöä.
Lisäksi on sovittu pelastuslaitoksen ja poliisin johdon kanssa työryhmä, jossa käytäisiin määrävälein tulevia pelastustoiminnan kannalta merkittäviä asioita läpi. Työryhmän palavereissa voidaan tarkemmin käydä läpi mm. vuoropuhelun kehittämistä, tiedottamisen menetelmiä ja muita kehittämistoimenpiteitä.
VASTAUS 3
Päättäjien ja viranhaltijoiden käytettävissä olevan tiedon määrä riippuu hankkeen suunnitteluvaiheen valmiusasteesta. Joissakin hankkeissa päätöksentekoa varten on käytettävissä yksityiskohtaiset työnaikaiset liikennesuunnitelmat, kun taas toisissa hankkeissa toteutuspäätös voidaan joutua tekemään ennen suunnitelmien täydentymistä. Merkittävien hankkeiden päätösmateriaaleihin sisällytetään kuitenkin aina selvitykset hankkeen vaikutuksista liikennejärjestelmään.
Kaikki katutyöt edellyttävät katuluvan, jonka käsittelyssä liikennejärjestelyt suunnitellaan ja arvioidaan viranomaisyhteistyössä. Katulupaprosessissa varmistetaan muun muassa pelastusreittien toimivuus ja liikenneturvallisuus sekä arvioidaan työnaikaisten järjestelyjen vaikutukset eri sidosryhmiin. Tarvittaessa hyödynnetään myös liikennemallinnuksia, joiden määrää hankkeiden ajoittamisen suunnittelussa voidaan harkita lisättäväksi.
Kaupungin päätösten asiantuntijavalmistelu varmistaa näin, että päätöksentekijöillä ja viranhaltijoilla on käytettävissään riittävät ja tarkoituksenmukaiset tiedot hankkeiden vaikutuksista, vaikka tiedon tarkkuustaso vaihteleekin hankekohtaisesti suunnittelun edistymisen mukaan.