Perustelut
Nykypäivän orjuus on suomalaista työelämää läpileikkaava ilmiö. Se on laajempi kuin käsitämme ja joillain aloilla siitä on syntynyt jo maan tapa. Tietokirjallisuuden Finlandialla palkittu Paavo Teittisen Pitkä Vuoro kuvaa seikkaperäisesti Suomessa tapahtuvaa modernia orjuutta, eli ihmiskauppaa. Kirjan perusteella ihmiskauppaa ja työperäistä riistoa näyttäisi olevan hyvin laajasti eri aloilla työelämässä, kuten marjanpoiminnassa, rakennustyömailla, teollisuudessa, maataloudessa ja siivousalalla. Kirjassa on myös tuotu esille, että Tampereella olisi vuonna 2008 ollut ostoja siivousalan yrityksestä, jossa on ilmennyt työntekijöiden hyväksikäyttöä.
Harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön ongelmien estäminen on kaikkien viranomaisten tehtävä. Valitettava totuus on, että ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on yleistä sekä järjestelmällistä. Yrittäjille ja ihmiskauppiaille annetut tuomiot ovat aivan liian lieviä, joskus myös täysin olemattomia. Toiminnasta kärsivät eniten ihmiskaupan uhrit, mutta myös rehelliset toimijat, jotka joutuvat kilpailemaan hyväksikäyttöä hyödyntävien yritysten kanssa.
Työsuojeluviranomaiset ovat valitettavasti usein varsin avuttomia havaittujen väärinkäytösten estämisessä, sillä heidän toimivaltuutensa ja resurssinsa ovat täysin riittämättömät. Valtiolla on oma roolinsa lainsäätäjänä. Kuitenkin myös kunnilla on tärkeä asema työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämisessä, sillä kunnat ovat merkittäviä palveluiden ja tuotteiden hankkijoita.
Kysynkin
- Mitä konkreettisia toimia kaupunki tekee hankinnoissaan ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön estämiseksi?
- Miten kaupunki varmistaa, että alihankintaketjujen valvonta on riittävää ja ettei missään vaiheessa esiinny ihmiskauppaa tai työperäistä riistoa?
- Millä tavoin kaupunki tekee yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa ihmiskaupan ehkäisemiseksi?
Vastaus Minna Minkkisen valtuustokyselyyn annetaan valtuuston seuraavalla kyselytunnilla.
Päätös
Kysely siirtyi vastattavaksi seuraavalle kyselytunnille