Perustelut
Tampereella käytiin viime vuoden lopulla yhteistoimintaneuvottelut, jotka ovat osa kaupungin tärkeää talouden tasapainotusohjelmaa. Yt-neuvotteluiden seurauksena lakkautettaviksi esitettävät tehtävät painottuvat johtajiin, päälliköihin, asiantuntijoihin sekä hallinnon tehtäviin.
Erityistä huolta on herättänyt opiskelijoissa, vanhemmissa sekä opettajissa toisen asteen koulutusta koskevat johtamisjärjestelyt. Lukiokoulutuksen osalta Pyynikin lukion ja Tampereen lyseon lukion sekä Sammon keskuslukion ja Aikuislukion rehtoreiden tehtävät ehdotetaan yhdistettäviksi. Tätä valtuustokyselyä jätettäessä päätöksiä virkojen lakkauttamisista ei ole tehty. Myös ammatillisen oppilaitoksen Tredun osalta johtamisjärjestelyihin on esitetty tehtävän muutoksia.
Tampere tähtää strategiassaan johtavaksi sivistyskaupungiksi. Haluamme vahvistaa kaupungin asemaa koulutus- ja opiskelukaupunkina. Olemme vahvistaneet johtamista esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, mutta nyt toisen asteen koulutuksessa suunta uhkaa kulkea eri polulle.
Oppilaitosten johtaminen tukee tavoitteita henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta, laadukkaan koulutuksen tarjoamisesta sekä pedagogisesta johtamisesta. Rehtorin tehtävä on vaativa, sillä se sisältää valtavan määrän hoidettavia tehtäviä aina koulun talouden ja hallinnon tehtävistä, henkilöstö- ja muutosjohtamiseen, toimintakulttuurin kehittämiseen sekä pedagogiseen johtamiseen asti.
On tärkeää, että jokaisella rehtorilla on riittävästi aikaa työtehtävien hoitamiseen, henkilöstölle, koulun yhteisöllisyyden vahvistamiselle sekä opiskelijoiden hyvinvoinnille. Ammatillisen koulutuksen johtajalla tai rehtorilla taas korostuu hyvät suhteet ja verkostot elinkeinoelämän suuntaan.
Kysymmekin apulaispormestarilta ja viranhaltijoilta:
- Miten varmistamme toisen asteen koulutuksen laadun ja vetovoiman säilymisen ehdotettujen johtamisjärjestelyjen muutostilanteessa?
- Miten varmistamme, että siirtymä kevään aikana on mahdollisimman jouheva ja henkilöstön hyvinvointia ja uutta tilannetta tukeva sekä miten toisen asteen yhteishaun houkuttelevuus on varmistettu nuorten keskuudessa?
- Millaisen prosessin tuloksena ja kenen päätöksellä päädyttiin juuri tähän ratkaisuehdotukseen ja miten henkilöstöä, opiskelijoita ja päätöksentekijöitä osallistettiin? Entä miten rehtoreita tiedotettiin prosessista?
- Miten ja mistä selvitettiin näin massiivisen organisaatiorakennetta muuttavan ratkaisun laillisuusperuste osana YT-neuvottelua? Miten toteutetaan näin mittavan organisaatiorakennetta koskevan ehdotetun muutoksen poliittinen käsittely?
Apulaispormestari Jaakko Mustakallion vastaus Ida Leinon, Petri Rajalan ja Jocka Träskbäckin valtuustokyselyyn:
1. Miten varmistamme toisen asteen koulutuksen laadun ja vetovoiman säilymisen ehdotettujen johtamisjärjestelyjen muutostilanteessa?
Lukiokoulutuksen johtamista on uudistettu usean vuoden ajan ja kehittämisen lähtökohtana on ollut jaetun johtamisen malli. Käytännössä tämä on tarkoittanut päätösvallan ja esihenkilötehtävien delegointia sekä johtoryhmien, tiimien ja työryhmien vastuiden vahvistamista. Vuoden 2022 jälkeen on perustettu neljä uutta vakituista apulaisrehtorin virkaa tukemaan rehtoreiden työtä. Näiden tehtävänä on vahvistaa pedagogista johtamista, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja hallinnollisten tehtävien sujuvaa hoitamista. Apulaisrehtoreiden opetusvelvollisuutta on huojennettu paikallisella sopimuksella. Uudistukset tukevat seudullisia laatukriteerejä ja edistävät opetuksen laadun pitkäjänteistä kehittämistä.
Tredussa toisen asteen koulutuksen laatua ja vetovoimaa vahvistetaan uudistamalla johtamisjärjestelyjä. 1.5.2026 voimaan tulevat uudistukset selkeyttävät ja yhdenmukaistavat johtamista eri koulutusalojen välillä. Laadunhallinta perustuu ajantasaisiin prosesseihin ja selkeään prosessiomistajuuteen, jotta toiminnan laatu säilyy muutoksista huolimatta. Vetovoimaa lisätään suuntaamalla opiskelupaikat aloille, joilla on työvoimapula ja hyvät työllistymismahdollisuudet. Lisäksi valtakunnallinen toiminnanohjauskokeilu tukee laadun ja vaikuttavuuden parantamista, tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa ja vahvistaa koulutuksen osuvuutta sekä houkuttelevuutta.
2. Miten varmistamme, että siirtymä kevään aikana on mahdollisimman jouheva ja henkilöstön hyvinvointia ja uutta tilannetta tukeva sekä miten toisen asteen yhteishaun houkuttelevuus on varmistettu nuorten keskuudessa?
Siirtymävaiheen onnistumista tuetaan ennakoivalla suunnittelulla sekä esihenkilö- ja varahenkilöjärjestelyillä. Henkilöstön hyvinvointia vahvistetaan avoimella viestinnällä, selkeillä prosesseilla ja kohdennetulla tuella. Työyhteisöjä autetaan muutoksessa sparrauksella ja työkaluilla, ja henkilöstön kokemuksia seurataan kyselyillä. Arjen yhteisöllisyyttä lisätään säännöllisillä palavereilla, ja muutosten toimivuutta sekä kuormitusta arvioidaan jatkuvasti esihenkilöiden toimesta.
Lukiokoulutuksen vetovoimaa ylläpidetään pitkäjänteisellä yhteistyöllä, ja lukioiden identiteetti säilyy muutoksista huolimatta. Vetovoimaa vahvistetaan parantamalla hakuoppaan saavutettavuutta, järjestämällä tutustumispäiviä sekä ylläpitämällä aktiivista yhteistyötä perusopetuksen opinto-ohjaajien kanssa.
Tredussa vetovoimaa lisätään kohdentamalla opiskelupaikat aloille, joilla on työvoimapula, sekä tukemalla nuoria ja huoltajia kampanjoinnilla, tapahtumilla ja ohjauksella. Lisäksi modernit oppimisympäristöt, yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa, laaja tutkintotarjonta, työelämäyhteistyö ja monipuoliset opintopolut tekevät Tredusta houkuttelevan opiskelupaikan.
3. Millaisen prosessin tuloksena ja kenen päätöksellä päädyttiin juuri tähän ratkaisuehdotukseen ja miten henkilöstöä, opiskelijoita ja päätöksentekijöitä osallistettiin? Entä miten rehtoreita tiedotettiin prosessista?
Tampereen kaupungin säästötoimet kohdistuivat myös toisen asteen koulutukseen. Taustalla olevan poliittisen päätöksenteon mukaisesti tehostaminen kohdennettiin hallintoon ja johtamisrakenteisiin ja pyrittiin välttämään vaikutukset asiakastyöhön. Oppilaitoskontekstissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähennyksiä ei ole kohdennettu opetushenkilöstöön.
Yhteistoimintaneuvottelut on käyty työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä 18.8.-2.10.2025 ja niissä on käsitelty suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia henkilöstön asemaan lain edellyttämällä tavalla. Laajamittaisissa asioissa henkilöstöä edustavat kaupungin pääluottamusedustajat eli osallistaminen on edustuksellista.
Viranhaltijajohto on kaupunginhallituksen toimeksiannon mukaisesti käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut ja arvioinut ja tehnyt toimivaltansa puitteissa tarvittavat ratkaisut asetetun säästötavoitteen saavuttamiseksi. Esitysten valmistelusta on vastannut palvelualueen johto eli palvelualueen johtaja, lukiokoulutuksen johtaja ja ammatillisen koulutuksen johtaja.
Viestintä on toteutettu viestintäsuunnitelman mukaisesti siten, että yleiset tiedot on koottu intraan ja lisäksi viestitty yksikkökohtaisesti. Toimeenpanovaiheessa asia käsitellään ensin niiden henkilöiden kanssa, joita muutokset suoraan koskevat. Rehtorit ovat saaneet samat tiedot kuin muut esihenkilö- ja päällikköasemassa olevat.
Henkilöstövähennysten käsittely ei ole sellainen asia, missä opiskelijoita olisi tässä vaiheessa prosessia tullut kuulla. Keskustelua on hyvä jatkaa asian edetessä.
4. Miten ja mistä selvitettiin näin massiivisen organisaatiorakennetta muuttavan ratkaisun laillisuusperuste osana YT-neuvottelua? Miten toteutetaan näin mittavan organisaatiorakennetta koskevan ehdotetun muutoksen poliittinen käsittely?
Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia henkilöstön asemaan. Päätökset organisoitumisesta tehdään neuvotteluiden jälkeen toimivaltuuksien mukaan. Laillisuusharkinta on osa päätösvalmistelua kaikissa tilanteissa. Kyse on tavanomaisesta organisoitumiseen ja tehtävien järjestelyyn liittyvästä päätöksenteosta, joten kysymykseen viittaus laillisuusperusteeseen jää epäselväksi.
Työnantajalla on harkintavalta organisaation ja toiminnan järjestämisen osalta. Tampereen kaupungin hallintosäännön 30 §:n mukaan toimintasäännöillä määritellään organisaatio ja tehtävät. Palvelualueen johtajalla on toimivalta päättää palvelualueensa toimintasäännöstä (HS 34 § kohta 1).