Perustelut
Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa
Asemakaavassa (7.10.2019) suojelumerkinnän saanut vanha asuinrakennus puretaan.
HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE
”Puretaan tontilla oleva erittäin huonokuntoinen asuinrakennus, jonka korjaaminen asumisterveyden kannalta turvalliseksi ei ole mahdollista. Vuodesta 2008 lämmittämättömänä ja asumattomana ollut rakennus on todettu vuonna 2014 Raksystemsin tekemässä kuntotarkastuksessa (liitteenä) korjauskelvottomaksi. Vuosina 2021 ja 2022 Suomen Sisäilmatutkimuksen tekemissä materiaalinäytteiden kuntotutkimuksessa (liitteenä) rakenteista löydettiin kosteus- ja lahovaurioiden lisäksi sekä näkyviä että rakenteiden sisäisiä mikrobikasvustoja ja -vaurioita (mm. antinomyketeettejä eli sädesieniä), joiden poistaminen puisista runko- ja pintamateriaaleista luotettavasti on käytännössä mahdotonta. Rakennus on myös nykyisessä kunnossaan esteettinen haitta ympäristölle ja siihen kohdistuu jatkuvaa ilkivaltaa sekä luvattomia tunkeutumisia. Rakennukseen huono kunto aiheuttaa vaaraa rakennukseen luvattomasti tunkeutuville.”
KUULEMINEN
Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapurit on kuultu myös purkulupaa varten. Kahdelta naapurilta saatiin yhteinen muistutus. Muistutuksessa otettiin kantaa mm. purettavaksi esitetyn asuinrakennuksen merkitykseen alueen historiaan ja ympäristöön, uudisrakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä, kadunvarren pysäköintiin sekä luhtiaitan ja pihapiirin säilyttämiseen. Muistutuksessa tiedusteltiin, miten kaunis ja arvokas luhtiaitta on tarkoitus suojella, miten alueen kulttuuri- ja rakennushistoria, pihapiiri, kasvillisuus ja puut huomioidaan jatkossa ja miten vapautuva rakennusoikeus on tarkoitus käyttää.
Muistutus on kokonaisuudessaan hakemuksen liitteenä. Henkilötietoja sisältävän muistutuksen verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutus näkyy yhdyskuntalautakunnan jäsenille.
Hakija on antanut muistutukseen vastineen, joka on hakemuksen liitteenä.
Vastine asemakaavoitus:
Mikäli purkulupa myönnetään, uudisrakennuksen rakennuslupavaiheessa valvotaan, että hankkeessa noudatetaan tontilla voimassa olevaa asemakaavaa, sen rakennusoikeutta, kerroslukua, rakennusalaa sekä tontilla olevaa kiinteää muinaismuistoa koskevaa määräystä. Asemakaavassa pihapiirissä olevalle luhtiaitalle on annettu suojelumääräys, jonka mukaan sitä ei saa purkaa. Luhtiaitalle ei ole haettu purkulupaa. Asemakaavassa ei ole annettu määräyksiä pihapiiristä tai kasvillisuudesta. Päärtinkadun pysäköinti- ym. ongelmat tulee ratkaista katutilavalvonnan kautta.
POIKKEAMINEN
Tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle on asemakaavassa annettu suojelumääräys sr-7:
”Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.” Siitä poiketen rakennus halutaan purkaa.
Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei MRL 171 § mukaisesti
- aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
- vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
- vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
- johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
ASEMAKAAVOITUS
Tontti sijaitsee Pappilan kaupunginosassa rajautuen idässä Päärtinkatuun, etelässä Sammon valtatiehen sekä lännessä ja pohjoisessa asuinkerrostalotonttiin. Tontilla sijaitsee Jankan tilakeskuksen pihapiiriin kuuluvat noin v. 1918 rakennettu luhtiaitta sekä noin v. 1921 rakennettu Jankan tilan päärakennus, joka aiotaan nyt purkaa.
Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että Jankan tilakeskuksen kaakkoisosassa on säilynyt osa keskiaikaan palautuvan Takahuhdin kylän tonttimaasta. Takahuhti on Pirkanmaan maakunnan suurimpia ja merkittävimpiä keskiajalla syntyneitä, nykyaikaan asti asuttuna olleita kyliä. Keskiajalla 29 taloa käsittänyt tiivis ryhmäkylä oli koko Pirkkalan hallintopitäjän suurin asutusyksikkö. Ensimmäinen kirjallinen viittaus kylään on jo vuodelta 1390. Osa kylätontista on todettu vuonna 2011 tehdyn arkeologisen tarkkuusinventoinnin yhteydessä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Takahuhdin kylätontti ja Jankan nykyinen pihapiiri ovat muisto alueen aiemmasta maatalouteen perustuvasta kyläasutuksesta. Muinaisjäännösalueella on merkitystä Tampereen vanhimman pysyvän asutuksen tietolähteenä ja yhtenä Tampereen identiteetin rakennusaineksena. Pihapiirin rakennettu ympäristö ja keskiaikaan palautuva kylätontti muodostavat yhdessä lähistön rautakautisten kalmistojen ja asuinpaikkojen kanssa pitkästä katkeamattomasta asutushistoriasta kertovan kokonaisuuden. Jankan pihapiiri on Takahuhdin ainoa vanhalla kylätontilla sijaitseva tilakeskus, joka tekee siitä asutushistoriallisesti erityisen arvokkaan. Asuinrakennus ja luhtiaitta sijoittuvat myös kylän vanhan raitin varteen. Janka sijoittuu Sammon valtatien varteen ja erityisesti päärakennuksella on kaupunkikuvallista merkitystä. Jankan rakennuskannalla on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa 1900-luvun alun maatilarakentamisen edustajina. Jankan tilan arvot on todettu Jankan tilan rakennusinventoinnissa (FCG, 2012).
Päärakennuksesta on tehty useampia kuntotukimuksia, viimeisimpänä syksyllä 2022 tehty jatkotutkimus, jonka yhteydessä kohteessa on tehty 11 rakenneavausta ja 11 materiaalin mikrobianalyysia. Mikrobianalyyseistä kuusi on otettu hirsiseinien pellavariveestä, kolme yläkerran rankarakenteisten seinien lämpöeristeestä ja kaksi alemman välipohjan olkitäytteestä. Suurimmassa osassa näytteistä (9/11) todettiin selvä mikrobikasvu. Selvityksessä esitetty johtopäätös on, että rakenteelliset vauriot olisivat laajuudestaan huolimatta korjattavissa, mutta mikrobivaurioiden korjaaminen edellyttäisi muun muassa koko hirsirungon purkamista, puhdistamista ja kaiken pellavariveen poistamista.
Pirkanmaan maakuntamuseon edustajat ovat käyneet paikan päällä vuonna 2022 ja todenneet, että kuvatun kaltainen hanke olisi laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen ja tuhoaisi pääosan rakennuksen alkuperäisiin materiaaleihin ja julkisivuihin sitoutuneista kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää rakennuksen purkamista mahdollisena, joskin erittäin valitettavana.
Ottaen huomioon hakijan antaman selvityksen, rakennuksesta tehdyt kuntoselvitykset sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamisen myöntäminen aiheuttaa haittaa asemakaavan toteuttamiselle sekä vaikeuttaa rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista, mutta purettavaksi aiotun rakennuksen poikkeuksellisen huonon kunnon vuoksi asemakaavan suojelumääräyksestä poikkeaminen on puollettavissa.
Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
LIITTEET:
Sijaintikartta: Kartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Tontti rajautuu idässä Päärtinkatuun, etelässä Sammon valtatiehen sekä lännessä ja pohjoisessa asuinkerrostalotonttiin. Kohteen itäpuolella sijaitsee kolme poikkeuslupapäätöstä, joista yksi on kielteinen. Kielteinen päätös on vuodelta 2010. Kaksi myönteistä päätöstä on annettu vuosina 2020 ja 2022.
Asemakaava: Asuin-, liike- ja kulttuuritoimintojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa häiriötöntä kulttuuri- ja liiketoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Rakennusoikeus on asuinrakennukselle 525 k-m2 ja talousrakennukselle 150 k-m2. Asuinrakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja talousrakennuksen suurin sallittu kerrosluku on yksi. Tontin pohjoisosassa sijaitseva talousrakennuksen ja eteläosassa olevan asuinrakennuksen väliin on merkitty leikkialue sekä pysäköintialue. Rakennuksille on annettu suojelumääräys, jonka mukaan rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Asemapiirros: Purettava rakennus sijaitsee tontin eteläosassa.
Hakijan antama vastine
Kuntoselvitykset
Lausunnot
Muistutus: Henkilötietoja sisältävän liitteen verkkojulkisuutta on rajattu.
Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Myönnetään tontille 837-28-5593-6 lupa saada poiketa asemakaavan suojelumääräyksestä asuinrakennuksen purkamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Päärtinkatu 6 sillä ehdolla,
että tontilla sijaitsevaa kiinteää muinaisjäännöstä ja sen suoja-aluetta ei kaiveta, peitetä, muuteta, vahingoiteta tai muutoin kajota ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa (MML 1 ja 4 §),
että ennen rakennuksen purkamista voimassa olevaan asemakaavan sm-4-osa-aluemerkinnän alueella suoritetaan arkeologiset koetutkimukset,
että mikäli koetutkimuksessa löydetään em. alueilta kiinteää muinaisjäännöstä, tulee sen poistamiseksi hakea MML 11 §:n mukaista kajoamislupaa. Kiinteään muinaisjäännökseen kajoamiseen on mahdollista hakea lupaa Museovirastolta, jos muinaisjäännös tuottaa merkitykseensä nähden kohtuutonta haittaa. Jos kohteelle myönnettäisiin kajoamislupa, tulisi muinaisjäännös kuitenkin tutkia riittävästi Museoviraston määrittämällä tavalla ennen hankkeen toteuttamista,
että ennen koetutkimuksen aloittamista valittu toimija hakee Museovirastolta MML 10 §:n mukaisen tutkimusluvan. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle ja Museovirastoon,
että kiinteä muinaisjäännös otetaan huomioon muinaismuistolain mukaisella tavalla rakennuksen purkamisen yhteydessä. Kohde tulee merkitä maastoon selkeästi esimerkiksi linjakepein ennen purkamisen aloittamista, ja tieto kohteen sijainnista tulee olla kaikkien alueella toimivien tiedossa. Maan kaivaminen ja läjittäminen sekä maanpinnan rikkominen ilman lupaa on kiellettyä muinaisjäännösalueella,
että työkoneiden ajolinjat sijoitetaan mahdollisimman etäälle suojelukohteesta, ja ajamista muinaisjäännösalueella tulee välttää,
että muinaisjäännösaluetta ei käytetä purkujätteen, työkoneiden tms. varastointiin, ja
että mikäli mahdollisten purku- tai kaivutöiden yhteydessä alueella tavataan nokista maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, kyseiseltä kohdalta työt keskeytetään ja asiasta ilmoitetaan välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (MML 14 ja 16 §).
Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa purkulupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.