Kaupunginhallitus, kokous 30.5.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 239 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2022–2025 

TRE:3070/12.05.00/2022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Vuori Mika, Suunnittelupäällikkö, Mika.Vuori@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
  • Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
  • Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Rantanen Teppo, Johtaja, Teppo.Rantanen@tampere.fi

Lautakunta hyväksyy osaltaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2025 ja esittää suunnitelman kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Tiia Heinäsuo oli läsnä kokouksessa asian käsittely ajan ja poistui kokouksesta päätöksen jälkeen.

Valmistelija

Vuori Mika, Suunnittelupäällikkö, Mika.Vuori@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
  • Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
  • Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

 

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Savisaari Lauri, Johtaja, Lauri.Savisaari@tampere.fi

Lautakunta hyväksyy osaltaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2025 ja esittää suunnitelman kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Lapsiasiamies Tiia Heinäsuo oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Lautakunnan kokouksessa käyty keskustelu toimii evästyksenä suunnitelman kehittämisessä.

Puheenjohtaja päätti 5 minuutin kokoustauosta asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen.

Valmistelija

Vuori Mika, Suunnittelupäällikkö, Mika.Vuori@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
  • Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
  • Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.

 

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen. 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Kuosmanen Taru, Johtaja, Taru.Kuosmanen@tampere.fi

Lautakunta hyväksyy osaltaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2022–2025 ja esittää suunnitelman kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Lapsiasiamies Tiia Heinäsuo oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Savisaari Lauri, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja Lauri Savisaari, puh. 040 801 6081 ja lapsiasiamies Tiia Heinäsuo, puh. 050 411 2434, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelulaki 12 §, Opiskeluhuoltolaki 12 §) laaditaan kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja se koskee lasten ja nuorten kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lasten ja nuorten palveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan myös, miten kunnan alueella sijaitsevissa oppilaitoksissa opiskeluhuolto toteutuu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä yleisperiaatteita eli syrjimättömyyttä, lapsen edun ensisijaisuutta, oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi. Tampereen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman taustalla on ns. Stiglitzin hyvinvointimalli ja se toteuttaa osaltaan myös kansallista Lapsistrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma otetaan huomioon lautakuntien palvelusuunnitelmissa ja vuosisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty Tampereen kaupungin hyvinvointikertomukseen 2017–2020 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2022–2025 kirjattua hyvinvointitietoa ja tavoitteita. Lakisääteisen suunnitelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet liittyvät Tampereen strategiaan Tekemisen kaupunki, joka ohjaa myös suunnitelmassa nostettavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tampere on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä on myös sisällytetty suunnitelmaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa:

  • Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia ja arkea erilaisissa elämäntilanteissa.
  • Liikunta- ja nuorisotoiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea sekä osallistumista yhteisöissä.
  • Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen.


Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan suunnitelmassa kokonaisuutena ja sen laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin eri toimialat; varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Myös lapsia ja nuoria, järjestöjä, seurakuntia ja muita yhteistyökumppaneita on kuultu suunnitelman laatimisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden yhteistä työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja suunnitelmassa on huomioitu vuoden 2023 muutos, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Yhteiset tavoitteet ohjaavat palvelujen toteuttamista hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin hyvinvointiin liittyvät ilmiöt tutkimusten ja muun saatavilla olleen tiedon pohjalta. Näitä ilmiöitä ovat: sosiaaliset suhteet, mielen hyvinvointi, elintavat, turvallisuus ja vanhemmuus. Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat näihin ilmiöihin liittyviin haasteisiin ja siihen, miten niihin olisi vastattava suunnitelmakaudella. Lisäksi rakenteisiin ja toimintatapoihin liittyen on tavoitteita, jotka ovat yhteistyön kehittäminen, alueellisen segregaation vähentäminen, lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen päätösvalmistelussa sekä lapsen oikeuksien parempi tunteminen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelusta on vastannut lapsiasiamies Tiia Heinäsuo. Heinäsuon tekemää suunnitelmaluonnosta on käsitelty laajasti Tampereen kaupungin eri lautakunnissa, neuvostoissa ja johtoryhmissä. Lisäksi suunnitelmasta on keskusteltu Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmässä, Perheverkko-verkostossa, Pirkanmaan maahan muuttaneiden järjestöverkostossa ja kaupungin strategisen johtamisen tiimissä. Näiden käsittelyjen pohjalta suunnitelmaan on tehty useita tarkennuksia ja pieniä lisäyksiä ennen lopullista käsittelyä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma viedään hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. Suunnitelman seuranta ja arviointi tehdään vähintään kerran valtuustokauden aikana, tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta annetaan raportti kaupunginvaltuustolle keväällä 2025.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Esitetään valtuuston päätettäväksi:

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025 hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Lauri Savisaarelle sekä lapsiasiamies Tiia Heinäsuolle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Tiia Heinäsuo, Mika Vuori, Sari Salomaa-Niemi, Kristiina Järvelä, Ulla-Maija Ojalammi, Sirpa Tikka, Ida Kilpeläinen, Marja Nurmi-Vuorinen, Salla Kananen, Anna-Leena Leiwo, Elli Rasimus, Martta Pyökkimies, Maria Päivänen, Tuire Sannisto, Marianne Aalto-Siiro, Satu Järvinen, Raino Ketola, Heljä Pirkkala, Pia Hietanen, Sanna Ovaska, Virve Savolainen, Leena Viitasaari, Outi Valkama, Tanja Jurvanen, Katri Heininen, Jaana Ylänen, Hanna Karojärvi

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)