Perustelut
Kansallinen kaupunkipuisto pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (§ 68-71). Lain perusteella kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta (maankäyttö- ja rakennuslaki § 69).
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelu käynnistyi 17.9.2012 laaditun valtuustoaloitteen pohjalta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys -työllä. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen 20.2.2017 ja päätti, että Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta sekä käynnistää kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen valmistelu käynnistyi syksyllä 2018. Pormestarin nimeämät suunnittelu- ja ohjausryhmät ovat valmistelleet asiaa kaupunginhallituksen hyväksymään tarveselvitykseen ja päätökseen perustuen (kaupunginhallitus 20.2.2017 § 121). Kansallisen kaupunkipuiston edistäminen on lisäksi kirjattu Lauri Lylyn pormestariohjelman 2017-2021 toimenpiteisiin. Tavoitteena on jättää hakemus Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ympäristöministeriölle vuoden 2020 aikana.
Kaupunginhallitus päätti 12.8.2019 § 334 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville asukkaiden ja osallisten palautteenantoa varten. Rajausehdotus oli nähtävillä 2.9.-1.10.2019. Valmisteluaineistoa esiteltiin asukastilaisuudessa 4.9.2019. Ympäristöministeriön edustajan Jukka-Pekka Flanderin kanssa tehtiin maastokatselmus 19.11.2019 keskustan alueella. Nähtävillä oloaikana annettu karttakyselyn ja kirjaamon mielipiteiden palaute on koottu erilliselle verkkosivulle (https://kartat.tampere.fi/kansallinen-kaupunkipuisto-mielipidekoonti/). Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 11.5.2020 (§ 211) saadun palautteen ja päätti, että kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen valmistelua jatketaan nähtävilläolon jälkeen tarkistetun rajausehdotuksen pohjalta.
Tarkistetun rajauksen laajennusalueiden kiinteistönomistajille ja asunto-osakeyhtiöille lähetettiin kirje ja 20.8.2020 järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Kiinteistönomistajilla ja asunto-osakeyhtiöillä oli mahdollisuus antaa palautetta rajauslaajennuksia koskien. Tilaisuudessa esiteltiin kansallisen kaupunkipuiston hankkeen taustat, tavoitteet, vaikutukset, hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaprosessi sekä kaupunginhallituksen 11.5.2020 tekemän päätöksen mukaiset aluerajauslaajennukset. Tilaisuudessa esille nousi muun muassa kansallisen kaupunkipuiston statuksen merkitys ja vaikutukset. Status nähtiin Tampereelle tarpeettomana, koska esimerkiksi Kauppi-Niihaman alueella on jo olemassa laajat virkistyskäyttömahdollisuudet ja jokamiehenoikeudet. Asukkaita kiinnosti myös, toisiko statuksen saaminen rahoitusta alueiden kehittämiseen. Asukkaat tiedustelivat, miksi aluerajaukseen on otettu mukaan yksityisiä maa-alueita ja miten varmistetaan, että alueiden rauha säilyy ja ulkopuolisten häiriökäyttäytyminen saadaan kuriin. Lisäksi asukkaat tiedustelivat rajaukseen liittyen Näsijärven rajausperusteita sekä puistomaisen Tammer-Golf:n alueen puuttumista rajauksesta. Asukkaat toivat esille huolen siitä, että rajan ulkopuolelle jäävät alueet ovat tulevaisuudessa rakennusmaata. Tilaisuudessa esitettiin yksityisten omistuksessa olevien rantatonttien, Niihaman alueella, rajaamista pois kansallisen kaupunkipuiston alueesta.
Kirjaamoon jätettiin kaksi mielipidettä. Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän mielipiteessä pidettiin hanketta kannatettavana, ja erityisen tyytyväisiä oltiin Tuomiokirkon liittämisestä alueeseen. Toisessa 14 mielipiteen allekirjoittanutta maanomistajaa vastustivat yksityisten maanomistajien omistuksessa olevien maa-alueiden ja kiinteistöjen liittämistä alueeseen. Mielipiteessään he korostivat erityisesti näkemystään kansallisen kaupunkipuiston vaikutuksesta yksityisessä omistuksessa oleville alueille suuntautuvasta yleisen häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä. Mielipiteessä tuotiin esille myös näkemys, että kaupunki pyrkii kansallisen kaupunkipuiston kautta vaikuttamaan yksityisten metsäalueiden hinnan alenemiseen. Lausunnossa ei yksiselitteisesti käy ilmi, mitä kiinteistöjä lausunto koskee.
Saadussa palautteessa ehdotettuja rajausmuutoksia ei esitetä muutettavaksi. Kauppi-Niihaman alueen erityisarvot kansallisen kaupunkipuiston kannalta ovat luonto- ja maisema-arvot sekä merkittävä arvo virkistysalueena ja vapaa-ajan alueena. Aluekokonaisuudella on tärkeä kokoava merkitys viherympäristön ja vapaa-ajan palveluiden, järviyhteyden, maiseman ja kulttuurihistorian sekä ekologisen verkoston kannalta. Kauppi on ollut vuosikymmenien ajan sekä tamperelaisten että ulkopaikkakuntalaisten ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Alueen monimuotoisen virkistyskäytön historiaan kuuluvat keskeisesti Kaupin kansanpuisto, pääosin jo ennen 1950-lukua alueelle muodostuneen Näsijärven rantaan ja lähisaarille sijoittuva yhteisöjen ja yksityisten lomarakentaminen sekä Niihaman siirtolapuutarha. Hakemuksessa ei ole esitetty alueelle perustamispäätökseen liitettäviä maankäyttö- ja rakennuslain 70 pykälässä tarkoitettuja määräyksiä.
Hakemuksessa kuvataan koko valmistelun toteutus- ja osallistamisprosessi. Hankkeesta on tiedotettu monipuolisesti hyödyntäen eri tiedotuskanavia. Hankkeella on Tampereen kaupungin internet-sivuilla omat hankesivut: https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/puistot-ja-viheralueet/kansallinen-kaupunkipuisto.html.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus on valmisteltu suunnittelu- ja ohjausryhmissä perustuen maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin arvoihin, ympäristöministeriön asettamiin arviointikriteereihin sekä ajantasaiseen tietoon Tampereen maankäytön suunnittelun tilanteesta. Ympäristöministeriön asettamat kriteerit kaupunkipuistoille ovat sisältö, kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus. Hakuvaiheen valmistelun aikana on lisäksi käyty keskustelua ympäristöministeriön edustajan kanssa aluerajauksesta, Tampereen kansallisen kaupunkipuiston sisältämistä arvoista ja arviointikriteerien täyttymisestä.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alue
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus koskee hakemuksen liitekartalla 1 rajattua aluetta. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto käsittää hakuvaiheessa Eteläpuistoa ja Viinikanlahtea koskevan muutosalueen, jolla aluerajaus on hakuvaiheessa ohjeellinen. Muutosalueen osalta kansallisen kaupunkipuiston rajaus tarkentuu alueille laadittavien asemakaavojen myötä ja täsmällinen rajaus esitetään ympäristöministeriön hyväksyttäväksi asemakaavojen tultua voimaan.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala on 3 662 hehtaaria, josta Eteläpuisto-Viinikanlahti -muutosalueen osuus on 34 hehtaaria. Vesialuetta Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueesta on 2 306 hehtaaria (63 %). Tampereen kansallinen kaupunkipuiston alue on jaettu kuuteen (6) osa-alueeseen: 1. Keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi, 6. Lappi-Kauppi-Niihama.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alueesta suurin osa on kaupungin tai valtion omistuksessa. Kirkot ja hautausmaat ovat seurakuntien omaisuutta. Kaupunki omistaa kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvista alueista 82 % eli 2 989 hehtaaria, josta on vesialuetta 1 872 hehtaaria. Mukana on jonkin verran myös yksityisomistuksessa olevia maita. Yksityisomistuksessa on maa-alueita muun muassa Kauppi-Niihaman alueella.
Kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitettävän alueen erityiset arvot ja Tampereen rooli kansallisen kaupunkipuistojen verkostossa
Kaupunkipuistoksi rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnusomainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialliset elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen ajallinen kerroksellisuus. Kaupungin historia kiteytyy Tammerkosken kansallismaisemaan, joka on kaupungin teollistumisen ja kaupungistumisen perusta. Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. Keskeisenä osana kansallisen kaupunkipuiston toteutusta ovat monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut. Teollisuuskaupungin historiaan kytkeytyvät Kaupin kansanpuisto, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha ovat osa kaupungin monipuolisia virkistyspalveluita tänäkin päivänä.
Alueen erityisarvot on kuvattu hakemuksessa osa-alueittain sekä hakemuksen liitteissä 3a Kulttuurihistorialliset arvot, 3b Luontoarvot, 3c Viher- ja siniverkosto ja liitteenä 11 olevissa hoito- ja käyttösuunnitelman osa-aluekorteissa.
Kansallisia kaupunkipuistoja on perustettu Suomeen yhteensä kymmenen. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto olisi osa tätä valtakunnallista kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa, jossa kaupungit ja puistot täydentävät ja tukevat toisiaan. Verkostojen hyöty tulee muun muassa yhteisen markkinoinnin kautta. Tampereen tarina ja siihen pohjautuva kansalliseksi kaupunkipuistoksi esitetty alue on maassamme ainutlaatuinen ja vastaavaa ei ole kansallisten kaupunkipuistojen arvomaisemien verkostossa.
Kansalliselle kaupunkipuistolle asetettujen kriteereiden täyttyminen
Tampereella on hyvät lähtökohdat kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Sisällön, kaupunkikeskeisyyden ja laajuuden kriteerien on arvioitu Tampereella täyttyvän hyvin. Alue täyttää kokonaisuutena eheyden, ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerit. Maankäytön suunnittelun tilanne asettaa erityisvaatimuksia kansallisen kaupunkipuiston muutosalueella (Eteläpuisto-Viinikanlahti) erityisesti eheyden ja jatkuvuuden kriteereiden toteutumiselle. Lisäksi ekologisen verkoston toimivuuden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kriteerien täyttymisen tueksi kaupunki sitoutuu muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunkipuiston arvojen mukaisesti erillisten suunnittelua ohjaavien määräysten kautta.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityisten arvojen turvaaminen
Kokonaisuudessaan alueella olevat erityiset arvot on varmistettu varsin hyvin kaavoituksella ja erilaisilla suojelupäätöksillä. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajauksen perusteena ovat lainvoimaisten kaavojen virkistys-, suojelu- ja maisema-aluemerkinnät. Kaavojen strategiset kehittämisperiaatemerkinnät ja niiden määräykset tukevat kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita ja alueen tulevaa kehittämistä. Alueen rakennettua ympäristöä on lisäksi suojeltu rakennussuojelu- ja kirkkolailla. Käynnissä olevissa yleiskaavan ja asemakaavojen päivitystöissä huomioidaan kaavan yhteensovittaminen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden kanssa.
Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä (maankäyttö- ja rakennuslaki 70 §). Tampereen kansallisen kaupunkipuiston muutosaluerajaus on Eteläpuiston-Viinikanlahden osalta ohjeellinen, ja se tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupunki sitoutuu muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunkipuiston arvojen mukaisesti suunnittelua ohjaavien määräysten kautta. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston muutosaluetta (Eteläpuisto-Viinikanlahti) koskien annetaan hakemuksessa seuraava erillismääräys:
”Viinikanlahden alueen asemakaavoituksessa Pyhäjärven rantavyöhykkeen ja järvimaiseman sekä ekologian kannalta tärkeää viher- ja virkistysyhteyttä kehitetään kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden mukaisesti. Rantavyöhyke varataan julkiseen käyttöön ja sinne osoitetaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi alueita monipuolisille ja laadukkaille lähivirkistyspalveluille ja -toiminnoille. Viher- ja virkistysyhteyksien sekä ekologisten yhteyksien jatkuvuutta rantojen suuntaisesti kehitetään Hatanpään puistojen ja Viinikanojan välillä sekä rannan saavutettavuutta parannetaan.
Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavoituksessa (koskien kohteita/alueita: Eteläpuisto, Koulukadun kenttä, De Gamlas Hem, Musiikkiopiston kortteli, Kulkutautisairaalan kortteli/kulkutautisairaala, Nalkalan tori ja Nalkalan kenttä) alueen ja kohteiden kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset merkittävät arvot suojellaan. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa, että rannoille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymiseen soveltuvia julkisia alueita, virkistyspalveluita ja -toimintoja. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa viheralueiden rannan suuntainen yhtenäisyys.”
Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden saavuttamiseksi Tampereen kaupunki laatii hoito- ja käyttösuunnitelman. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kuvataan yleisellä tasolla eri osa-alueiden arvot ja vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa linjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kansallisen kaupunkipuiston alueen hoitamiselle ja kehittämiselle. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista jatketaan keväällä 2021 ja asukkailla on mahdollisuus osallistua sen laatimiseen. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelman 2021 ja se toimitetaan ympäristöministeriöön vuoden 2021 aikana. Ympäristöministeriö hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelmasta koko kansallista kaupunkipuistoa koskevat yleiset ja osa-aluekohtaiset toimenpiteet, joilla alueen erityiset arvot huomioidaan hoidossa, käytössä ja alueen kehittämisessä.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
-
Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamista haetaan asian liitteenä olevan hakemuksen, hakemuksessa esitettyjen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityisten arvojen ja hakemuksen liitteessä esitetyn aluerajauksen mukaan.
Kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksen (kaupunginhallitus 11.5.2020 § 211) laajennusalueista saatu palaute ja perustelutekstiin kirjattu vastine merkitään tiedoksi.
Suunnitteluryhmälle annetaan oikeus tehdä hakemusaineistoon teknisluonteisia korjauksia ja täydennyksiä ennen aineiston toimittamista ympäristöministeriöön.