Yhdyskuntalautakunta, kokous 30.5.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 168 K. J. Gauffinin puiston yleissuunnitelma 

TRE:1753/10.03.04/2023

Valmistelija

  • Viinanen Marika, Suunnittelupäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Erikoissuunnittelija Anna Levonmaa, puh. 040 139 9288 ja kaupunginpuutarhuri Timo Koski puh. 050 345 7568, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 1241 626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

K. J. Gauffinin puisto sijaitsee Tampereella Hatanpään kaupunginosassa, Vihilahdenkujan ja Hatanpään arboretumin välissä. K. J. Gauffinin rakennettava puisto on asemakaavoitettu puistoksi vuonna 2019. Alue on entistä kaupungin taimiston aluetta, josta on jäänteenä monilajinen puusto. K. J. Gauffinin puisto on osa Hatanpään kartanopuiston ja Hatanpään arboretumin muodostamaa laajaa Pyhäjärven rannalle sijoittuvaa viheraluetta. 

K. J. Gauffinin puisto muodostuu puuriveillä korostettujen, pohjois-eteläsuuntaisten reittien väleissä sijaitsevista osakokonaisuuksista, Boijenkadun päätteen Suomen Satavuotisaukiosta sekä Pyhäjärveen laskevan lammen ympäristöstä. Puurivein rajautuvia osakokonaisuuksia on kolme: itäinen osuus on ylijäämämassoista koostuvien maastonmuotojen hallitsema, pääosin leikkiin ja oleskeluun painottuva alue, keskimmäinen koostuu säilytettävästä viljelypalsta-alueesta, Tampereen infran huoltopihasta ja näiden väliin jäävästä toimintoaukiosta. Läntisin osuus on pääosin olevista erityisistä puulajeista koostuvaa hitaan kulun aluetta kukkivine niittyineen ja lahopuuaidanteineen. Puiston alueella kasvavista 617 puusta säilytetään lähes kaikki ja uusia puita istutetaan 165 kappaletta. 

Vihilahdenkujan ja Boijenkadulta etelään jatkuvan Ajankulun välissä oleva osuus on laajojen nurmialueiden ja näyttävien maastonmuotojen hallitsemaa aluetta. Itä-länsisuuntainen pääkulkureitti Elinkaari jakaa alueen kahtia. Sen eteläpuolella on pelailu- ja oleskelunurmien alue grillipaikkoineen. Maastokummut ovat pääosin kasvillisuuden peittämiä: aurinkoisella puolella on oleskeluun tarkoitettuja nurmirinteitä ja varjopuolella runsasta heinä- ja pensaskasvillisuutta. Elinkaaren pohjoispuolella taas on maastonmuotoja hyödyntävä leikkipaikka. Leikkipaikan korkeimmalle kukkulalle, josta aukeaa pitkiä näkymiä etelään, on sijoitettu ryhmäkeinu. Keinulta johtaa alemmalle näköalapaikalle iso kiipeilyverkkotunneli. Tämän kummun laelta pääsee alas esimerkiksi liukumäkeä tai puista porrasreittiä pitkin. Leikkialueella on myös pienemmille lapsille tarkoitettu leikkialue sekä oleskelupaikka, jonne on sijoitettu piknikpöytiä. Leikkipaikalla on myös erikorkuisia leuanvetotankoja, jotka toimivat sekä leikkiin että liikuntaan. Leikkialueen eteläpuolella, Elinkaaren varrella, sijaitsee asfalttipintainen pieni toimintoaukio. Toimintoaukiolla on pingispöytä, oleskelunurmi, pyöräpaikkoja sekä puunympäryspenkki. 

Puiston toinen osakokonaisuus on Ajankulun länsipuolelle ja sairaalalta alas Pyhäjärven rantaan johtavan reitin väliin jäävä alue. Nykyisin paikalla oleva viljelypalsta-alue säilyy nykyisellään ja sinne johtavaa huoltoreittiä parannetaan ja selkeytetään. Viljelypalsta-alueen välittömään läheisyyteen on sijoitettu vesipiste säilytettävän huoltorakennuksen viereen. Viljelypalsta-alueen pohjoispuolelle jää pääosin taimiston ajan puuriveistä muodostuva alue, jonka nurmea kehitetään niittymäisempään suuntaan. Tämän puurivien muodostaman alueen pohjoislaidalla on uutta maastonmuotoilua ja oleskelunurmi. Elinkaaren pohjoispuolella on Tampereen Infran huoltopiha. Huoltopiha on rajattu muusta puistosta istutettavalla kasvillisuudella: pihaa ympäröivä kolmilankaverkkoaita toimii sen eteen istutettavien köynnösten tukena ja sen ympärille on muotoiltu erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä, kuten paahdeniittyä, istutuskumpuja ja puustoa. Huoltopihan eteläpuolella, Elinkaaren varrella, sijaitsee kivituhkapintainen toimintoaukio. Aukiolla kasvaa mäntyjä, joiden lomassa voi pelata esimerkiksi petankkia, mölkkyä tai kyykkää. Aukiolle on sijoitettu myös puutarhakeinuja sekä pyöräpaikkoja. 

Puiston kolmas osakokonaisuus on huoltopihan ja sairaalalta etelään laskeutuvan reitin länsipuolelle sijoittuva puustoinen alue. Tämä alue koostuu taimiston ajalta olevista erityisistä puulajeista ja niiden lomaan suunnitellusta kaarevasta reitistä. Nykyisen puuston luoma tilallisuus on ohjannut alueen jäsentelyä: sisäinen pääreitti on linjattu kulkemaan erilaisten puustoryhmien kautta. Reitin varrelle sijoittuu useita aisteja aktivoivia pysähtymisen paikkoja huomioiden alueelta arboretumiin avautuvia näkymiä. Alue palvelee puiston käyttäjien lisäksi myös viereisen sairaalan pitkäaikaisasukkaita. Reitin varrelle sijoittuu kukkivia niittyjä, jotka houkuttelevat hyönteisiä, kuten perhosia ja pölyttäjiä. Niittyjen laidoille on sijoitettu lahopuita. Reitin varrelta löytyy myös yksin sekä yhdessä olemisen paikkoja monipuolisen käyttäjäkunnan tarpeet huomioiden. 

Puiston eteläosaan sijoittuva Pyhäjärveen laskeva lampi säilyy pääosin nykyisellään. Lammen ympäristöä hoidetaan luonnonmukaisempaan suuntaan vaalien sen luontoarvoja. Lammen äärelle on suunniteltu uusi kivituhkapintainen reitti, jonka päätteenä on puulaituri luonnon tarkkailuun. 

Boijenkadun päätteenä sijaitseva Suomen Satavuotisaukio koostuu eri luonnon- ja betonikiveyksillä jaksottuvasta tasaisesta aukiopinnasta sekä istuskelumuurilla rajatusta pyöreästä koivusaarekkeesta. Aukiota reunustavat havupuurivi sekä pensasvyöhykkeet. Aukio toimii K. J. Gauffinin puiston porttina. 

Puiston valaistus uusitaan, puistokäytävät ja toimintapaikat valaistaan lepakot huomioiden.

K. J. Gauffinin puiston kustannusarvio on noin 2 650 000 euroa (alv 0 %). Puiston käsiteltävä pinta-ala on noin 53 000 m2, joten neliökustannukseksi muodostuu noin 50 euroa.

Puiston osalta puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Puiston yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana 3.–17.4.2023, ja sen aikana suunnitelmaan saatiin yhteensä 6 palautetta. Palautteissa toivottiin alueelle ulkoliikuntavälineitä, grillipaikkaa, kukkivia puita, lisää penkkejä ja roska-astioita. Lisäksi palautteissa oltiin huolissaan viljelypalstojen huoltoyhteyden säilymisestä.

Palautteet huomioiden on leikkipaikalle lisätty leuanvetotangot, oleskelunurmen alueelle sijoitettu kaksi grillipaikkaa penkki-pöytäryhmineen ja roska-astioiden ja penkkien määrää on lisätty. Kukkivien puiden sijainnit on osoitettu suunnitelmassa, värisymbolia on muutettu ja kukkivien puiden määrää on lisätty.

Puiston rakennustyöt alkavat 2023 eteläosasta: rakentaminen on vaiheistettu usean vuoden ajalle. Aistipuutarha ja leikkialue rakennetaan myöhempinä vuosina.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

K. J. Gauffinin puiston yleissuunnitelma, piirustus nro 18/22171/2, hyväksytään kustannusarvioineen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Jouni Sivenius poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Marika Viinanen, Timo Koski, Anna Levonmaa, Kirsi Mäntysaari-Ukkola, Janne Syrjä, Anne Ravaska, Jussi Suominen (Tampereen Infra Oy), Teemu Kylmäkoski (Tampereen Infra Oy), Tarja Nikupaavo-Oksanen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.