Perustelut
Särkänniemen asemakaavaan 8663 liittyvien katujen katusuunnitelmat, Särkänniemen, Amurin ja Finlaysonin kaupunginosissa:
- Paasikivenkatu väli Sepänkatu-Näsijärvenkatu suunnitelmanumero 1/22147
- Näsijärvenkatu väli Kortelahdenkatu-Hämeenpuisto suunnitelmanumero 1/22149
- Paasikivenkatu väli Näsijärvenkatu - Paasikivensilta suunnitelmanumero 1/22418
- Onkiniemenkulma suunnitelmanumero 1/21935
- Sahanteränkatu suunnitelmanumero 1/21936
- Sahaviilanpolku jkpp suunnitelmanumero 1/21950
Katusuunnitelmat on laadittu katujen toteutusta varten ja pohjautuvat Särkänniemen asemakaavan nro 8663 laadinnan yhteydessä tehtyihin selvityksiin ja yleissuunnitelmiin.
Kaava-alueen katujen katusuunnitelmissa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, korkeusasema, pintamateriaalit, katuvalaistus sekä pintavesien kuivatus ja istutukset.
Paasikivenkatu väli Sepänkatu-Näsijärvenkatu
Paasikivenkatu lännestä Sepänkatuun ja Sepänkatu toimivat nykyään pääkatuina. Tämän takia Paasikivenkadulle Sepänkadusta itään suuntautuu nykyistä vähemmän ajoneuvoliikennettä ja katu muuttuu alueelliseksi kokoojakaduksi. Katusuunnitelmassa Paasikivenkadun linjaus säilyy pääosin nykyisellään. Liikennemäärien pienennyttyä voidaan vähentää Paasikivenkadun kaistamäärää sekä ajonopeuksien hillitsemiseksi kaventaa ajorataa, mitkä toimenpiteet mahdollistavat jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantamisen.
Asfalttipäällysteisen ajoradan pituus on noin 600 metriä ja ajokaistojen leveydet pääosin 3,5–3,75 metriä. Sepänkadun liittymässä sekä linja-autojen pysähtymispaikkojen alueella ajokaistat on erotettu kolmen metrin levyisillä viherkaistoilla. Kadun ylittävien suojateiden yhteydessä ajorata toteutetaan korotettuna ajonopeuksien alentamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Joukkoliikennettä varten Paasikivenkadulle Sepänkadun liittymän läheisyyteen sekä Mustalahden sataman kohdalle on suunniteltu linja-autopysäkit.
Uuden asemakaava-alueen pysäköinti toteutetaan tonteilla pääasiassa pysäköintilaitoksissa tai keskustan nykyisissä pysäköintilaitoksissa. Paasikivenkadulle välillä Sepänkatu-Näsijärvenkatu katualueelle ei ole suunniteltu autoille pysäköintipaikkoja. Särkänniemen saattoliikennettä varten Mustalahdentorin läheisyyteen on suunniteltu asfalttipäällysteiset 3,0 metrin levyiset pysäköintipaikat tilausajobussien saatto- ja noutoliikennettä varten. Tilausajobussien pidempiaikainen pysäköinti tapahtuu muualla. Pysäköintipaikkojen yhteyteen rakennetaan 3,0 metrin levyiset kivetyt jalkakäytävät ja odotustilat.
Ajoradan eteläpuolella välillä Sepänkatu-Näsinjärvenkatu sijaitsee asfalttipäällysteinen 3,0 m levyinen jalkakäytävä. Sepänkadun ja Onkiniemenkadun kulman välisellä osuudella jalkakäytävä sijaitsee ajoradan vieressä reunakivellä erotettuna ajoradasta ja muilta osin jalkakäytävän ja ajoradan välissä on välikaista, jossa on pensas- ja katupuuistutuksia.
Ajoradan pohjoispuolella sijaitsee 3,0 metrin levyinen asfalttipäällysteinen pyörätie, joka on pyöräilyn seudullinen pääreitti. Pyörätien risteämiskohdissa käytetään tehosteena väriasfalttia. Pyörätie on erotettu ajoradasta reunakivellä ja vähintään 1,0 metrin levyisellä kivetyllä välikaistalla tai istutettavalla viherkaistalla.
Pyörätien viereen Onkiniemenkulman ja Amurin alikulkukäytävän välisellä osuudella, Mustalahdentorin läheisyyteen ja Mustalahden alikulkusillan alle on sijoitettu pyöräpysäköintipaikkoja yhteensä 115 kpl. Samaan yhteyteen on myös osoitettu varaus sähköpotkulautojen pysäköintipaikoille yhteensä 64 kpl.
Pyörätien pohjoispuolella sijaitsee 2,5–3,5 metrin levyinen jalkakäytävä. Jalkakäytävä on betoni- tai luonnonkivipäällysteinen, paitsi Sepänkadun ja Sahaviilanpolun välisellä osuudella asfalttipäällysteinen. Jalkakäytävä on erotettu pyörätiestä kivetyllä erotusraidalla tai 2,5 metrin levyisellä viherkaistalla.
Asemakaavassa katualueen eteläreunassa on tilavaraus rautatiealueen laajennusta varten. Katusuunnitelman ratkaisuissa on huomioitu, että tilavarausalueelle jäävät katurakenteet on mahdollista siirtää, mikäli aluetta tulevaisuudessa tarvitaan rautatien laajennukseen.
Näsijärvenkatu väli Kortelahdenkatu - Hämeenpuisto
Näsijärvenkatu Paasikivenkadun liittymästä länteen toimii tonttikatuna ja kiertoliittymästä itään alueellisena kokoojakatuna. Näsijärvenkatuun liittyvä Paasikivenkatu toimii alueellisena kokoojakatuna.
Näsijärvenkadun ja Paasikivenkadun liittymään on suunniteltu kiertoliittymä. Kiertoliittymän tarkoitus on alentaa ajonopeuksia saavuttaessa keskusta-alueelle, parantaa sivusuuntien liittymistä liikenteeseen ja mahdollistaa jalankululle ja pyöräilylle turvallisemmat kadun ylityspaikat. Näsijärvenkadulle suunnitellun kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisija on 9 metriä ja ulkohalkaisija 30 metriä. Kivetyn kiertosaarekkeen leveys on 3,0 metriä.
Näsijärvenkadun väli kiertoliittymä-Hämeenpuisto ajorata kavennetaan 7,0 metrin levyiseksi ja ajoradan reunoilla olevia kevyen liikenteen väylien yhteyksiä parannetaan.
Ajoradan eteläpuolella sijaitsevaa nykyistä jalkakäytävää levennetään ja muutetaan länsipäässä erotetuksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi ja itäpäässä yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätien osuus on tarkoitus muuttaa erotetuksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi, kun suunnitteilla olevat Hämeenpuiston suunnitelmat tarkentuvat. Erotellun jalkakäytävän ja pyörätien osuudella asfalttipäällysteisen pyörätien leveys on 2,5 m ja asfalttipäällysteisen jalkakäytävän leveys 2,1 m, jotka erotetaan kivetyllä erotusraidalla.
Asfalttipäällysteisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien leveys on 4,5 m ja se on erotettu ajoradasta 0,5 metrin levyisellä kivetyllä erotuskaistalla.
Ajoradan pohjoispuolella sijaitsevaa nykyistä jalkakäytävää levennetään kiertoliittymän ja Hämeenpuiston välillä asfalttipäällysteiseksi ja noin 3,5 m levyiseksi.
Ajoradan ja jalkakäytävän väliin on sijoitettu 3,0 metrin levyisiä asfalttipäällysteisiä pysäköintipaikkoja Särkänniemen ja Nääshallin saatto- ja noutoliikennettä varten.
Katusuunnitelmaehdotuksessa Näsinaukeen katuaukioalueen nykyiset pysäköintipaikat säilyvät pääosin nykyisellään, mutta liittymän paikkaa on siirretty ja reuna-alueita on muotoiltu. Nykyiseltä pysäköintialueelta joudutaan vähentämään pysäköintipaikkoja, mutta ne pystytään korvaamaan läheisyydessä Paasikivenkadun varteen suunnitelluilla uusilla pysäköintipaikoilla ja pysäköintipaikkojen kokonaismäärä säilyy lähes yhtä suurena. Torialueesta laaditaan myöhemmässä vaiheessa asemakaavan mukainen erillinen katusuunnitelma.
Paasikivenkatu väli Näsijärvenkatu-Paasikivensilta
Paasikivenkatu väli Näsijärvenkatu-Paasikivensilta katuosuuden liikennemäärät vähenevät katuverkon muuttuessa ja katu muuttuu paikalliseksi kokoojakaduksi, eikä sinne pyritä ohjaamaan läpiajoliikennettä.
Katusuunnitelmassa esitetyn Paasikivenkadun linjaus säilyy pääosin nykyisellään. Liikennemäärien vähentymisen sekä ajonopeuksien alentamiseksi Paasikivenkadun kaistamäärää vähennetään ja ajorataa kavennetaan sekä parannetaan pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä.
Paasikivenkadun välin Näsijärvenkatu-Paasikivensilta asfalttipäällysteisen ajoradan pituus on noin 400 metriä ja ajoradan leveys on 6,5 metriä. Katuosuuden länsipäässä suojatien kohdalla ajorata toteutetaan korotettuna liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja ajonopeuksien alentamiseksi.
Mustalahden sataman ja Paasikivensillan läheisyydessä ajoradan reunoille on suunniteltu 2,5 metrin levyisiä asfalttipäällysteisiä pysäköintipaikkoja yhteensä 21 kpl.
Ajoradan pohjoispuolella sijaitsee 3,0 metrin levyinen asfalttipäällysteinen pyörätie, joka toimii pyöräilyn seudullisena pääreittinä. Pyörätie on erotettu ajoradasta reunakivellä ja 1,0 metrin levyisellä kivettävällä välikaistalla tai leveämmällä viherkaistalla, jossa on pensas- ja katupuuistutuksia. Pyörätien pohjoispuolella on asfalttipäällysteinen 3,0 metrin levyinen jalkakäytävä, joka liittyy Mustanlahdentörmän puistosuunnitelmaan. Paasikivensillan läheisyydessä jalkakäytävä on leveämpi ja toteutetaan kivettynä. Pääosin pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu vähintään 2,0 metrin levyisellä viherkaistalla, jossa on pensas- ja katupuuistutuksia. Ajoradan eteläpuolelle on suunniteltu myös uusia katupuuistutuksia.
Asemakaavassa katualueen eteläreunassa on tilavaraus rautatiealueen laajennusta varten. Katusuunnitelman ratkaisuissa on huomioitu, että tilavarausalueelle jäävät katurakenteet on mahdollista siirtää, mikäli aluetta tulevaisuudessa tarvitaan rautatien laajennukseen.
Onkiniemenkulma
Onkiniemenkulma on uusi asemakaavan mukainen tonttikatu, jonka kautta Onkiniemen alueen ajoneuvoliikenne liittyy tulevaisuudessa Paasikivenkatuun. Onkiniemenkulman länsiosa plv 20–160 toteutetaan yhteisen tilan periaatteella siten, että autoilijat, pyöräilijät ja kävelijät käyttävät samaa katutilaa. 5,5–6,5 metrin levyinen kivetty ajorata toteutetaan korotettuna. Ajoradan reunoilla on ajoradasta kourulaatoilla tai reunakivillä erotetut kivetyt reuna-alueet, jotka ovat samassa tasossa ajoradan kanssa. Kadun reunoilla on suunniteltu 3,6–8,5 metrin levyisiä pensas- ja katupuuistutusalueita.
Onkiniemenkadun itäpää plv 160–220 toteutetaan katumaisena. Asfalttipäällysteisen ajoradan leveys on 6,5 m. Ajoradan länsipuolella on ajoradasta reunakivellä erotettu kivetty 3,5 metrin levyinen jalkakäytävä sekä 1,0 metrin levyinen kivetty reuna-alue. Ajoradan itäpuolella on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,0 metrin levyinen kivetty reuna-alue, joka rajautuu Sara Hildenin aukioon.
Sahanteränkatu
Nykyisen Sahanteränkadun eteläpään linjaus muuttuu suunnitellun Onkiniemenkulman liittymässä. Liittymä toteutetaan korotettuna ja aukiomaisena. Ajoradan leveys on 6,0 metriä ja päällyste on asfalttibetonia tai korotetulla osuudella kivetty. Ajorataa reunustava aukio on kivetty. Katualueen reunoille on suunniteltu pensas- ja katupuuistutuksia.
Sahaviilanpolku jkpp
Sahaviilanpolku on uusi asemakaavan mukainen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa Sahanterän suojaviheralueella, joka yhdistää Onkiniemenkulman ja Paasikivenkadun.
Katusuunnitelman mukaan asfalttipäällysteiseksi suunnitellun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien pituus on noin 50 metriä ja leveys 3,5 metriä. Väylän molemmille reunoille on suunniteltu pensasistutuksia sekä länsipuolelle lisäksi katupuuistutuksia.
Suunniteltujen katujen pintavedet johdetaan reunakivien, kourujen, pinnan kallistusten ja maastomuotoilujen avulla hulevesikaivoihin ja nykyistä hulevesiverkostoa täydennetään tarvittavilta osin. Kohteisiin on suunniteltu katuvalaistus.
Katujen rakentamisen aloittaminen sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen vuoden 2024 alustavaan vuosisuunnitelmaan ja katutyöt jakautuvat usealle vuodelle. Katujen tarkempi rakentamisajankohta tarkentuu asemakaavan hyväksymisen ja ympäröivän maankäytön toteutusajankohdan mukaan.
Asemakaava-alueen katujen kokonaiskustannusarvio on noin 5 804 000 euroa, joka jakaantuu kohdekohtaisesti seuraavasti:
- Paasikivenkatu väli Sepänkatu-Näsijärvenkatu, 2 865 000 euroa
- Näsijärvenkatu väli Kortelahdenkatu-Hämeenpuisto ja Näsinaukee, 921 000 euroa
- Paasikivenkatu väli Näsijärvenkatu - Paasikivensilta, 1 156 000 euroa
- Onkiniemenkulma, 780 000 euroa
- Sahanteränkatu, 40 000 euroa
- Sahaviilanpolku jkpp, 42 000 euroa
Katusuunnitelmaehdotukset olivat julkisesti nähtävillä 27.2. – 13.3.2023. Katusuunnitelmaehdotuksia vastaan jätettiin yhdeksän muistutusta.
Muistutus, Tampereen polkupyöräilijät ry:
Tampereen polkupyöräilijät ry toteaa muistutuksessa, että Paasikivenkatu on tärkeä osa seudullista pyöräilyn pääreittiä ja Näsijärvenkatu tärkeä pyöräilyn pääreitti. Katusuunnitelmassa onkin mittavia parannuksia, jotka sujuvoittavat pyöräilyä Paasikivenkadulla ja sen ympäristössä. Pyöräliikenteen kehittämisohjelman tavoitteisiin suunnitelma vastaa kuitenkin vain osittain.
Tampereen pyöräilijät ry:n mielestä katusuunnitelma heikentää pääreitin sujuvuutta Paasikivenkadun ja Hämeenpuiston välillä, koska vanha suora reitti korvataan pidemmällä ja mutkaisemmalla pyörätiellä. Näsijärvenkadun eteläreunassa oleva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ei ole myöskään hyväksyttävä väylätyyppi pyöräilyn pääväylälle. Keskustan strategisen osayleiskaavan mukaisesti pyöräilyn pääreiteillä kävely ja pyöräily pitäisi erottaa omille väylilleen.
Muistutuksessa huomautetaan myös Paasikivenkadun pyörätien 3,0 metrin leveydestä, että seudullisilla pääreiteillä hyväksyttävämpi leveys olisi 3,5 tai mieluummin 4,0 metriä, vastaten normaalia pyöräbaanojen mitoitusta.
Muistutuksessa Tampereen pyöräilijät ry toivovat, että punaista väriasfalttia käytettäisiin Paasikivenkadun pohjoispuolen pyörätiellä koko matkalla. Väriasfaltin käytöllä parannettaisiin kulkumuotoerottelun tehokkuutta, selkeytettäisiin pääreittien erottuvuutta muista väylistä sekä kehitettäisiin pyöräilyn brändiä. Muistutuksen mukaan väriasfalttia pitäisi Paasikivenkadun pohjoispuolen pyörätiellä jatkaa itään päin vähintäänkin niin, että väriasfaltti osuus ylittäisi sataman ajoyhteyden sekä selkeyttäisi erottelua kohdassa, jossa jalkakäytävä haarautuu erilleen pyörätiestä. Lisäksi toivotaan Paasikivenkadun ajoradan ylittävien pyöräteiden korostamista punaisella väriasfaltilla, jotta pyöräilijöiden ohjaus Paasikiventien pohjoispuolen pyörätielle toimisi ja erottuisi jalankulkijoiden ylityspaikoista sekä estäisi pyöräilijöiden kulkeutumista epähuomiossa Paasikivenkadun eteläpuolen jalkakäytävälle.
Muistutuksessa huomautetaan myös, että Näsijärvenkadun liikenneympyrän kaarresäteet tulisi olla tiukempia ja niihin tulisi asentaa yliajettavia kiveyksiä, sekä suojateiden ja pyörätien jatke tulisi korottaa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden takia.
Lopuksi muistutuksessa huomautetaan, että Näsijärvenkadun yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän osuudella ei ole tarpeeksi lumitilaa talvikunnossapidon toimivuuden kannalta, ja esitetään lisätilan ottamista ajorataa kaventamalla.
Vastine:
Särkänniemen asemakaavan tavoitteena on, että Paasikivenkatua ja Näsijärvenkatua kehitetään Tampereen kaupunkistrategian ja keskustan strategisen osayleiskaavan mukaisesti ja laajuudessa hitaan liikkumisen alueena. Paasikivenkadun ajoneuvoliikenteen määrä on vähentynyt Rantatunnelin rakentumisen myötä, jolloin ajoratoja on mahdollista kaventaa. Tällöin jalankulku- ja pyöräliikenne voidaan erotella sekä varata molemmille kulkumuodoille enemmän tilaa.
Näsijärvenkadulla välillä kiertoliittymä – Hämeenpuisto pyörätie on sijoitettu kadun eteläreunaan Tampereen kaupungin pyöräilyn tavoiteverkon mukaisesti. Tällöin pyörätie kytkeytyy myös Mustalahdenkadun ja Näsijärvenkadun länsipään nykyisiin ja kehitettäviin pyöräilyreitteihin paremmin. Asemakaavan toteutumisen myötä alueen jalankulkuliikenteen arvioidaan kasvavan merkittävästi Hämeenpuistosta Näsinaukeen kautta Särkänniemen suuntaan ja reitti on tärkeä jalankulun kehitettävä esteettömyyden erityistason reitti. Liikenneturvallisuuden kannalta on perusteltua erottaa jalankulku- ja pyöräliikenne selkeästi toisistaan ja sijoittaa pyörätie kadun toiselle laidalle. Nykytilanteessakin pyöräilyn ja jalankulun risteäminen Näsikallion suihkukaivon kohdalla koetaan ongelmalliseksi, ja huononisi edelleenkin jalankulkumäärien kasvaessa.
Katusuunnitelman mukaisen pyörätien pituus Hämeenpuistosta Paasikivenkadulle ei juurikaan muutu nykytilanteeseen verrattuna. Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että Näsijärvenkadun ylityksessä pyörätien geometriaa on muutettu sujuvammaksi. Näsijärvenkadun eteläpuolen pyörätie on esitetty katusuunnitelmassa osittain yhdistettynä jalkakäytävänä ja pyörätienä. Väylä on suunniteltu leveydeltään sellaisena, että se voidaan muuttaa erotelluksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi, kun vireillä olevan Hämeenpuiston pyöräliikenteen järjestelyiden periaatteet ratkeavat.
Tulevaisuudessa Näsinaukeen ja Hämeenpuiston pyöräteiden suunnittelun yhteydessä on mahdollista tarkastella pyörätien sijoittamista Näsijärvenkadun pohjoispuolelle ja muuttaa eteläpuolen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie jalkakäytäväksi.
Muistutuksessa huomautetaan Paasikivenkadun pyörätien leveydestä ja toivotaan sitä levennettävän 3,5-4,0 metriin. Katusuunnitelmassa ajorata on kavennettu 2+2 kaistaisesta 1+1 kaistaiseksi ja tila on hyödynnetty jalankulku- ja pyöräliikenteelle, joten pyörätietä ei ole mahdollista leventää enempää. Katusuunnitelman mukaiset viherkaistat ovat myös kapeita ja ne toimivat lumitiloina, joten kunnossapidossa on varauduttava runsaslumisina talvina ajamaan lunta pois alueelta.
Yhdyskuntalautakunnan 27.8.2019 päätöksen mukaan punaista asfalttia käytetään pyöräilyn pääreiteillä korostus- ja huomiovärinä turvallisuuden ja reittien jatkuvuuden, selkeyden sekä erottelun parantamiseksi. Väriasfalttia ei ole turvallisuuden tai reittien jatkuvuuden kannalta perusteltua käyttää suorilla osuuksilla, joissa ei ole risteävää liikennettä ja pyöräily on erotettu viherkaistasta jalkakäytävästä. Katusuunnitelmaa on kuitenkin muutettu siten, että väriasfalttiosuutta on laajennettu yhtenäiseksi Amurin alikulkukäytävän ja Mustalahdentorin väliselle osuudelle. Paasikivenkadun suojatie on jo turvallisuuden vuoksi korotettu ja pyörätiellä on selkeä materiaali- ja väriero jalkakäytävän kanssa erottelun selkeyttämiseksi.
Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että Näsijärvenkadun kiertoliittymän tulo- ja poistumissuuntien leveyksiä on kavennettu ja kaarresäteitä tiukennettu sekä suojateitä siirretty etäämmälle kiertoliittymästä ajonopeuksien vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.
Muistutus, As. Oy Näsinpuisto:
As. Oy Näsinpuiston muistutuksen mukaan katusuunnitelmassa ei ole huomioitu riittävästi As. Oy Näsinpuiston kahta tonttiliittymää Näsijärvenkadulle. Läntisempi liittymä (palvelee 41 pysäköintipaikkaa) on lähes vastapäätä Näsinaukeen uutta liittymää ja itäisempi liittymä (palvelee 87 maanalaista pysäköintipaikkaa) on Näsijärvenkadun pohjoispuolella katusuunnitelmassa esitetyn saatto- ja noutopysäköinnin kohdalla. As. Oy Näsinpuisto on huolissaan monimuotoisen liikenneympäristön haasteista liityttäessä tontilta Näsijärvenkadulle (yhdistetty jalankulku ja pyörätie tonttien edessä, vastapäätä oleva Nääsinaukeen pysäköintipaikka/saattoliikenne). Muistuttaja on huolissaan siitä, että tonttiliittymät ovat lähellä kiertoliittymää ja sen edustan suojatietä, jolloin suojatien edessä kiertoliittymään liittymistä odottavat autot tukkivat Näsiaukeen liittymän. Lisäksi As. Oy Näsipuiston mielestä Näsiaukeen edessä Näsijärvenkadulla esitetty 15 min saatto- ja noutopysäköintipaikka koetaan riskiksi sille, että autot tekevät u-käännöksen palatakseen itään Hämeenpuiston suuntaan. As Oy Näsinpuisto esittää seuraavia muutoksia katusuunnitelmiin: 1) yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie siirretään Näsijärvenkadun eteläpuolelta sen pohjoispuolelle ja tonttiliittymän eteen jää vain kävelytie. 2) Näsiaukeen ajoradan viereen ei toteuteta 15 minuutin saatto- ja noutopaikkaa vaan sijoitetaan paikat Näsiaukealle tai Paasikiventien varrelle. 3) Kääntyminen Näsiaukeen pysäköintialueelta itään kielletään. 4) Näsiaukeen tonttiliittymä pidetään nykyisellä kohdallaan 5) Näsinpuiston tonttiliittymien kohdalla reunakiveys tulee madaltaa ja betoni- tai luonnonkivilaatoituksen sijaan pintamateriaalina toivotaan asfalttia.
Vastine:
Pyöräilyn sijoittuminen Näsijärvenkadun eteläpuolelle on Tampereen kaupungin pyöräilyn tavoiteverkon mukainen. Näsijärvenkadun pohjoispuoli on kävelykeskustana kehitettävää aluetta, jossa jalankulkijoiden määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Alueella on tavoite parantaa jalankulkijoiden olosuhteita ja pyöräily erottaa liikenneturvallisuuden vuoksi jalankulusta erikseen Näsijärvenkadun eteläpuolelle. Näsinaukee muuttuu torimaiseksi ja pysäköintipaikkojen määrä vähenee. Mustalahden siltojen alle toteutetaan viihtyisä portti kohti Mustalahden satamaa ja Särkänniemen huvipuistoa. As. Oy Näsipuiston tonttiliittymän edessä olevan yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien suunnittelussa on varauduttu, että väylä voidaan muuttaa erotelluksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi riippuen Hämeenpuiston pyöräteiden suunnitelmista.
Näsijärvenkadun pohjoispuolella Näsinaukeen kohdalla sijaitseva henkilöautoliikenteen jättöpaikka on erittäin tärkeä Särkänniemen huvipuiston, Nääshallin ja sataman käyttäjien kannalta. Jättöpaikka on kiertoliittymän läheisyydessä, jolloin autoilijan on sujuva kääntyä kiertoliittymässä ja riski u-käännöksen tekemiseen on pienempi.
Näsiaukeelta kääntymistä itään ei haluta kieltää, koska ruuhka-aikojen ulkopuolella halutaan mahdollistaa kääntyminen myös vasemmalle. Ruuhka-aikaan autoilijan on kuitenkin helpompi kulkea kiertoliittymän kautta itään Hämeenpuiston suuntaan.
Näsinaukeen tonttiliittymä sijoittuminen lähemmäs kiertoliittymää mahdollistaa toteuttaa Näsiaukeesta torimaisempi ja viihtyisämpi alueella liikkujille. Nykyinen pysäköintialue hieman pienenee, jolloin myös liikennemäärät pysäköintialueelle vähenevät. Kiertoliittymät on todettu välityskyvyltään hyviksi, joten Näsinaukeen tai tonttiliittymien liikenteen ei oleteta ruuhkauttavan. Pysäköinti jakautuu jatkossa Näsinaukeen lisäksi myös Paasikivenkadulle.
Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että molempien tonttiliittymien kohdalle on lisätty reunakiven madallus sekä pintamateriaali on asfalttibetoni.
Muistutus, Telia Towers Finland Oy
Telia Towers Finland Oy:n matkaviestintukiasema Näsinpuisto sijaitsee katusuunnitelma-alueen rajalla. Telia Towers Finland Oy tulkitsee, että katusuunnitelmilla ei ole vaikutusta matkaviestintukiasemaan, tai asemalle kulkemiseen. Muistutuksen laatija kuitenkin esittää, että Telia Towers Finland Oy:n maston alue merkataan asemakaavassa EMT alueeksi.
Vastine:
Katusuunnitelmalla ei ole vaikutusta matkaviestitukiasemaan tai asemalle kulkemiseen. Katusuunnitelmassa ei ole mahdollista muuttaa asemakaavaa ja EMT-alueeksi määrittäminen vaatisi asemakaavan muutosta.
Muistutus, yksityishenkilö A:
Muistutuksen laatijan mielestä Särkänniemen asemakaavalla on haluttu kehittää Särkänniemen huvipuistoaluetta. Samaisessa suunnitteluprosessissa ilman huomiota on jäänyt, että entisen Paasikiventien liikennealueen ratkaisut ovat tehottomia ja aiheuttavat ongelmia kaupunkilaisten arkeen ja näitä ei ole huomioitu suunnittelussa. Päättäjille ei myöskään asemakaavan liikenteellisiä vaikutuksia ole tuotu selvästi esille, fokuksen ollessa Särkänniemen huvipuistoalueen kehittämisessä, joten aiemman prosessin yhteydessä ei liikenteeseen liittyvää keskustelua ole myöskään käyty. Nyt katusuunnitteluvaiheessa on kuitenkin vielä mahdollista suunnitella alue toimivaksi.
Paasikivenkatu on tärkeä sisään- ja ulosajoväylä Tampereen keskustan kehältä. Paasikivenkadun merkitys on liikenteellisesti huomattavasti suurempi kuin paikallisen kokoojakadun. Suunnitteluratkaisuilla ei tule pyrkiä siihen, että liikenne ohjautuisi ahtaammille kaduille sen sijaan, että se jatkuisi turvallisella ja suoralla Paasikivenkadulla. Paasikivenkadun leveys, profiili, jatkoyhteydet ja valo-ohjaus tulee toteuttaa siten, että autoliikenne on sujuvaa. Sujuvuus tulee varmistaa myös Näsijärvenkadun osalta. Liikennettä ei tule suunnitelman esittämällä tavalla ohjata Paasikivenkadulta Sepänkadulle.
Mikäli keskustaan suuntautuva liikenne ohjataan Sepänkadun kautta Paasikiventien sijaan, aiheutuu siitä todella suuria haasteita liikenneturvallisuuteen. Liikenne ohjataan käytännössä suoraan koululaisten ja päiväkotilasten joukkoon. Katuverkko Satakunnankadulla ja Mariankadulla on jo valmiiksi vilkkaasti liikennöity, katualueet ovat ahtaita ja niillä on paljon näköesteitä. Esitetty (huono) suunnitteluratkaisu ohjaisi autoliikennettä nykyistä merkittävästi enemmän mm. seuraavien osoitteiden tuntumaan: Kansainvälinen koulu FISTA, Tredu Pyynikin Ammattikoulu, Englanninkielinen päiväkoti, Tampereen Yhteiskoulun lukio TYK, Tampereen Yhteislyseo, Pyynikintie 2 -lukiorakennus, Ruotsinkielisen yhteiskoulun lukio (SST) sekä ruotsinkielinen päiväkoti ja ala-aste. Mariankadulla tapahtuneista jalankulkijoiden yliajoista tulisi oppia, eikä liikennettä tule enempää ko. väylälle ohjata. Paasikiventien kautta ajoyhteys keskustan kehälle Hämeenpuistoon puolestaan on selkeän suoraviivainen ja liikenteen haitat jäävät rautatien varrella vähäisiksi.
Tarkoituksena Särkänniemen alueen kehittämisessä on, että alue saadaan paremmin integroitua Tampereen keskustaan. Kun Särkänniemen asemakaavaa toteutetaan, katoaa pysäköintipaikkoja Mustanlahden sataman alueelta (silta, toriaukeama jne). Nyt laadittavassa katusuunnitelmassa voidaan tilanne onneksi korjata. Paasikiventien varteen on mahdollista helposti toteuttaa kymmeniä kadunvarsipysäköintipaikkoja, kustannustehokkaasti ja tilaa säästäen. Kun ajoneuvoliiikenteen tilantarve vähenee, voidaan vapautunutta autokaistaa hyödyntää pintapysäköintiin. Mikäli riittävästä määrästä pintapysäköintipaikkoja Mustanlahden eteläpuolen ravintolatoiminnan, sataman ja Nääshallin tarpeeseen ei nyt tässä katusuunnitelmassa pidetä huolta, on riskinä, että asemakaavan tavoitteen vastaisesti alueen ympärivuotinen käyttö jää jopa nykyistä vähemmäksi.
Asemakaavan selvityksissä on mahdollisesti huomioitu Särkänniemen huvipuiston suorat tarpeet, mutta nyt tarkemmassa suunnittelussa on tarve huomioida muut toimijat. Katusuunnitelmassa on esitetty, että nykyinen puurivi kaadetaan, ja nykyisellä paikallaan täysin toimiva kevyen liikenteen väylä siirretään muutamalla metrillä juurikin puurivin päälle. Täysin tarpeetonta siirtoa ei tule toteuttaa.
Kaupungissa on rajallinen määrä kosken ylityspaikkoja. Esitetyssä katusuunnitelmassa siltojen välityskyky hyödynnetään puuttellisesti. Pohjoista Näsinsiltaa kehitetään jo aiemmin päätetyn mukaisesti kävelyn ja oleilun ympäristönä. Vastaavasti eteläinen Näsinsilta tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimivalle autoväylälle. Katusuunnitelman ratkaisuja eteläisen Näsinsillan osalta tulee tarkentaa siten, että autoilun välityskyky säilyy esitettyä parempana.
Vastine:
Katusuunnitelma on toteutettu Tampereen kaupunginvaltuuston 11.4.2022 hyväksymän Särkänniemen asemakaavan 8663 periaatteiden mukaisesti. Katusuunnitelmalla ei voida muuttaa asemakaavaa eikä rakentaa asemakaavan vastaisesti.
Asemakaavan tavoitteena on ollut mahdollistaa Särkänniemen, Onkiniemen, Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittäminen paremmin Tampereen keskustaan kytkeytyvänä jalankulkijan ja pyöräilijän saavutettavana virkistyksen, matkailun, palveluiden ja asumisen sekoittuneena alueena, joka hyödyntää keskeistä sijaintia Tampereen keskusta-alueella ja Näsijärven rannalla sekä mahdollistaa eri toimijoiden ja yritysten toiminnan laajentumisen ja kehittämisen.
Asemakaavan liikenteellisiä periaatteita ovat olleet Paasikivenkadun osalta, että linjaus säilyy pääosin nykyisellään, ajoneuvoliikenteen määrä vähentyy, liittymäalueet korotetaan ja ajorata kavennetaan 1+1 kaistaiseksi.
Lisäksi alueella jalankululle ja pyöräilylle on varattu enemmän tilaa, kulkumuodot eroteltu ja toteutetaan uusia esteettömiä virkistysreittejä. Alueen länsireunan raitiotiepysäkiltä toteutetaan korkealaatuinen jalankulkuyhteys kaava-alueelle. Maankäyttöä palveleva pysäköinti toteutetaan pääosin rakenteellisena pysäköintinä kortteleissa sekä osittain keskustan pysäköintilaitoksissa hyvien kulkuyhteyksien päässä.
Paasikivenkadun ajoneuvoliikenne on vähentynyt merkittävästi Rantatunnelin avautumisen myötä.
Osa keskustan liikenteestä ohjautuu edelleen Paasikivenkadun kautta ja osittain Sepänkadun kautta. Paasikivenkadun liikenteen rauhoittamisella ja nopeustason laskemisella sekä Sepänkadun liittymä- ja liikennevaloratkaisuilla on kuitenkin suuri merkitys Paasikivenkadun houkuttelevuuteen läpiajokatuna. Paasikivenkatu välillä Sepänkatu-Näsijärvenkatu sekä Näsijärvenkatu välillä Paasikivenkatu-Hämeenpuisto ovat toiminnalliselta luokaltaan alueellisia kokoojakatuja ja toimivat myös jatkossakin. Paasikivenkatu välillä Näsijärvenkatu-Ranta-Tampella on toiminnalliselta luokitukseltaan paikallinen kokoojakatu, kuten sen jatko Ranta-Tampellan puolella Verstaankadulla. Ranta-Tampellan liikenneverkko ei pysty välittämään sujuvasti läpikulkuliikennettä Paasikivenkadulle. Keskustasta Hämeenpuiston kautta länteen Rantaväylälle jää edelleen kapasiteetiltaan hyvä katuyhteys, vaikka kaistamäärä vähenee. Ajoneuvoliikennettä keskustasta idän suuntaan Rantaväylälle ei ole tavoiteltavaa ohjata Ranta-Tampellan kautta ja sujuvampia reittejä on esimerkiksi Satakunnankadun ja Lapintien kautta.
Liikenne-ennusteiden liikennemäärien perusteella tehtyjen simulointien perusteella katusuunnitelman mukaisen katuverkon liikenne toimii, vaikka saattaa tiettyinä aikoina ruuhkautua.
Asemakaavan korttelialueiden pysäköinti tapahtuu kortteleiden pysäköintilaitoksissa ja tukeutuu keskustan läheisyydessä oleviin pysäköintilaitoksiin. Sataman pysäköintijärjestelyt suunnitellaan satama-alueen suunnittelun yhteydessä.
Katusuunnitelmassa Näsinaukeen ja Näsijärvenkadun LPA-alueiden nykyiset pysäköintipaikat säilyvät ennallaan, ja katusuunnitelmassa on esitetty uusia pysäköintipaikkoja Paasikivenkadun eteläreunaan. Nykyisellään katusuunnitelman alueella Näsijärvenkadun LPA-alueella ja Nääshallin edustan pysäköintialueella on pysäköintipaikkoja yhteensä 85 kpl. Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että Paasikivenkadun eteläreunaan satama-alueen läheisyydessä on lisätty neljä pysäköintipaikkaa. Lisäpaikat sijoittuvat asemakaavan mukaiselle lisäraidevarausalueelle ja niiden sijoittamiseen on saatu Väylävirastolta suostumus. Katusuunnitelmassa on esitetty Näsijärvenkadulle ja Paasikivenkadulle pysäköintipaikkoja yhteensä 88 kpl, joka ylittää hieman nykyisten pysäköintipaikkojen määrän.
Asemakaavassa on määritetty alueet, joihin on istutettava uusia katupuita sekä säilytettävä nykyiset katupuut. Katusuunnitelma noudattelee asemakaavan määräyksiä katupuista, jonka lisäksi alueelle on suunniteltu laajasti uusia istutuksia. On arvioitu, että kaikilta osin säilytettäväksi merkityt katupuut eivät säilyisi elinvoimaisina rakennustöiden yhteydessä, esimerkiksi kadun korkeusaseman muutoksista johtuen, ja ne on katusuunnitelmassa esitetty korvattavan uusilla.
Näsinsiltojen käyttötarkoitus on määritelty asemakaavoissa, asemakaavasta poikkeamisluvassa ja katusuunnitelmassa. Vahvistetussa Ranta-Tampellan asemakaavassa 8333 eteläinen Näsinsilta on vesialuetta eli esitetty purettavaksi ja pohjoinen esitetty jäävän ajoneuvo-, jalankulku- ja pyöräliikenteen käyttöön. Vireillä olevassa Särkänniemen asemakaavassa 8663 on eteläinen Näsinsilta varattu ajoneuvo- ja pyöräliikenteen käyttöön ja pohjoinen Näsinsilta jalankulkuliikenteelle varattu puistosilta.
Näsinsiltojen juuri rakennetun osuuden toteuttamista varten on 15.6.2021 myönnetty lupa poiketa asemakaavoista 7304 ja 8333 Särkänniemen asemakaavan mukaisten ratkaisujen mukaisiksi. Luvan mukaisesti on eteläinen Näsinsilta varattu ajoneuvo- ja pyöräliikenteen käyttöön ja pohjoinen Näsinsilta jalankulkuliikenteelle varattu puistosilta. Asemakaavasta poikkeamisen mukainen katusuunnitelma siltaosuudelta on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 2.11.2021 (§ 316 Paasikivenkadun katusuunnitelma paaluvälillä 380 - 608).
Muistutus, yksityishenkilö B:
Muistutuksessa laatija esittää Paasikivenkadulla Mustalahdentorin kohdalla sijaitsevalta linja-autopysäkiltä kulkureittiä viheralueen yli Mustalahdentorin suuntaan sekä Paasikivenkadulla Sahaviilanpolun kohdalla sijaitsevan linja-autopysäkin pysäkkikatoksen ja pyörätien väliin kaidetta. Lisäksi muistutuksessa pidetään pyöräilyn liittymistä Näsijärvenkadun pyörätieltä kiertoliittymän kohdalta lännen suuntaan ajoradalle sekavan näköisenä sekä huomautetaan, että kiertoliittymää sivuava pyörätie ei ole ympyrän muotoinen.
Vastine:
Paasikivenkadulla Mustalahdentorin puoleisen linja-autopysäkin viheralueelle on suunnitteluvaiheessa tutkittu kävelyreittiä, mutta on turvallisuuden kannalta pidetty parempana vähentää jalankulkijoiden ja risteämisien määrää ja ohjata jalankulkijat yhdestä kohtaa pyörätien ylitse.
Näsijärvenkadun kiertoliittymässä pyörätie ei ole ympyrän muotoinen, koska pyörätie ei kierrä kiertoliittymää. Lisäksi Mustalahden sillan pylväät ohjaavat pyörätien suuntausta ja johtaa alueen pyöräpysäköintiin. Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että pyörätien geometriaa on sujuvoitettu kiertoliittymän läheisyydessä Näsijärvenkadun ylityksessä.
Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että Paasikivenkadulla Sahaviilanpolun kohdalle suunnitellun linja-autopysäkin odotustilan ja pyörätien väliin on lisätty kaide sekä muutettu pyörätien liittymistä Nasijärvenkadun ajoradalle ja lisätty pyörätielle ajoratamerkintöjä.
Muistutus, yksityishenkilö C:
Muistutuksen laatija huomauttaa, että suunnitelmissa ei ole huomioitu lumitiloja ja kuivatusta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat epävakaat sääolosuhteet vaikeuttavat ympärivuotista pyöräilyä, jos lumitiloja ja kuivatusta ei ole huomioitu. Lisäksi palautteen antaja kommentoi Tampereen punaisen asfaltin käyttöä. Pyörätiet tulisi kauttaaltaan päällystää punaisella asfaltilla ja ajoradan ylitykset ajoradan asfaltilla ja havahduttavalla kivisirotepinnoitteella.
Vastine:
Asemakaavan 8663 yhteydessä katualueen rajat muuttuvat ja liikenneväylät ovat suunniteltu alueen lopullisen maankäytön mukaisesti. Lumitilojen puute on tiiviissä kaupunkirakenteessa ongelma ja katusuunnitelmassa on varattu viheralueita lumitiloiksi, mutta katualueiden leveys ei mahdollista niiden kasvattamista enempää.
Kunnossapidossa on runsaslumisena talvena varauduttava ajamaan lunta pois.
Katujen pintakuivatus hoidetaan hulevesiviemäröinnillä, joka suunnitellaan tarkemmin rakennussuunnittelun yhteydessä ja hulevesiviemäröintiä täydennetään tarvittavilta osin.
Väriasfaltin käyttöä on käsitelty Tampereen pyöräilijät ry:n muistutuksen vastineessa.
Muistutus, yksityishenkilö D:
Muistutuksen laatijan mielestä Näsijärvenkadun ylitys kiertoliittymän idän puoleisessa liittymässä on pyöräilijälle kömpelö. Muilta osin katusuunnitelmaa pidetään hyvänä pyöräilyn ja pyöräpysäköinnin näkökulmasta. Erityisesti Sahaviilanpolun suunnitelma korjaa muistuttajan mielestä alueen hankalimman ja turvattomimman kohdan.
Vastine:
Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että pyörätien geometriaa on sujuvoitettu Näsijärvenkadun ylityksessä kiertoliittymän itäpuolella.
Muistutus, yksityishenkilö E:
Muistutuksen laatija esittää, että Näsijärvenkadulla pyöräily tulisi säilyttää kadun pohjoisreunassa olevalla yhdistetyllä jalankäytävällä ja pyörätiellä, jolloin muodostuisi suora yhteys Kuninkaankadulta Mustalahteen. Tällöin reitti olisi suorempi ja olisi vähemmän ajoradan ylityksiä sekä reitin varrella olisi monet suositut palvelut ja nähtävyydet kuten Tallipiha, Nääshalli, Tiitiäisen satupuisto ja tulevaisuudessa Sara Hildenin taidemuseo.
Vastine:
Muistutuksen asiaan on vastattu Tampereen pyöräilijöiden vastineessa.
Muistutus, yksityishenkilö F:
Muistutuksessa laatija esittää, että Paasikivenkadulle välillä Mustalahti – Paasikivensilta lisätään pysäköintipaikkoja vähintään kuudella paikalla, esimerkiksi kadun kaakkoispuolelle mittalinjan plv 210 – 250. Pysäköintipaikkoja venepaikkojen läheisyydessä pidetään tärkeinä veneiden varustelua varten (painavien varusteiden mm. vesikanistereiden, ankkureiden ja purjesäkkien siirtäminen). Näille paikoille sallittaisiin pysäköinti ainoastaan satamavastaavan erityisluvalla.
Vastine:
Sataman pysäköintijärjestelyt suunnitellaan satama-alueen suunnittelun yhteydessä.
Katusuunnitelmaa on muutettu siten, että Paasikivenkadun eteläreunaan satama-alueen läheisyydessä on lisätty neljä pysäköintipaikkaa muistutuksen C vastineen mukaisesti.