Perustelut
Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 29.5.2023 päivätyn ja 4.12.2023 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8860. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja: http://www.tampere.fi/kaavat/8860
Dno: TRE:897/10.02.01/2021
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Anna-Kaisa Anttila ja projektiarkkitehti Milla Hilli-Lukkarinen.
Uusia asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle
Asemakaavahankkeen tavoitteena on tutkia vuonna 1951 valmistuneen Nekalan lastentalon rakennussuojelun ja jatkokäytön mahdollisuutta asumiselle sekä kohteen kehittäminen mahdollistaen asumisen täydennysrakentaminen alueen nykyisen asutuksen lomaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Asemakaava on kaupungin kaavoitusohjelman kohde ja ajoitettu vuodelle 2023. Asemakaavan tavoitteeksi on kirjattu monipuolinen asuntojakauma.
Nekalan lastentalon suojelu, kunnostaminen ja muutos asumiseen
Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY), Viinikka-Nekala pientaloalue. Asemakaavan tavoitteena on tutkia Nekalan lastentalon suojelua asemakaavalla, turvata alueen valtakunnalliset arvot ja sovittaa uudisrakentaminen arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin. Korjausrakentaminen ja muutostyöt asumisen mahdollistamiseksi aiheuttavat kustannuksia, joita pyritään kompensoimaan tontin täydennysrakentamisella.
Nekalan lastentalolla on maisemaa hallitseva asema, vaikka se on mittakaavaltaan lähempänä ympäröivää asuinrakentamista kuin muut lähialueen julkiset rakennukset. Lastentalo koostuu kaksikerroksisesta päiväkotiosasta ja kolmikerroksisesta asuntolaosasta. Asuntolaosassa on vuokra-asuntoja, mutta päiväkotisiipi on ollut vuodesta 2020 tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksen molemmat osat vaativat kunnostusta.
Uutta asuinrakennusoikeutta 2200 k-m²
Nekalan lastentalo on kooltaan noin 1450 k-m². Lisäksi asemakaavan muutoksella sallitaan lisäkerrosalaa rakennuksen ulkokuoren sisällä tehtäviin muutoksiin. Rakennuksen ullakon muuttaminen asunnoiksi kasvattaa kerrosalaa arviolta 150 k-m².
Lastentalon käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi asemakaavalla osoitetaan rakennusoikeutta kolmelle paritalolle sekä uudelle kerrostalolle. Korttelin kerrosala kasvaa entisestään yhteensä noin 2200 k-m². Kaavan sallima kokonaisrakennusoikeus on arviolta yhteensä 3830 k-m² ja koko alueen tehokkuus maksimissaan e=0,58. Kaava mahdollistaa liki 60 asuntoa.
Asemakaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan aloitusvaihe
Aloitusvaiheessa on tutkittu useita erilaisia täydennysrakentamisen vaihtoehtoja, joista valittiin nähtäville asetettavaksi kolme lastentalon kokonaan säilyttävää vaihtoehtoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineistoa kuulutettiin nähtäville 22.9.2022. Aineistosta saatiin 7 viranomaiskommenttia.
Viranomaisten kommenteissa tuotiin esiin mm. läheisen muuntamon suojaetäisyyden huomioiminen, lastentalon kuntotutkimuksen ja haitta-ainekartoituksen tarve, kerrostalojen pelastus- ja varateiden huomioiminen, hulevesien johtaminen, RKY-alueen merkitys suunnittelussa ja rakennussuojelussa sekä piha-alueiden huomioiminen. Lisäksi todettiin viranomaisneuvottelun tarve.
Asemakaavan valmisteluvaihe
Aloitusvaiheesta saatu palaute ja 17.1.2023 pidetty viranomaisneuvottelu huomioiden laadittiin viitesuunnitelma kahden vaihtoehdon yhdistelmästä, jonka pohjalta laadittiin tarpeelliset selvitykset.
Asemakaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 1.-22.6.2023. Kaava-aineistosta saatiin yhteensä 9 palautetta. Viranomaiskommenteissa lausuttiin mm. kohteen meluolosuhteista, suojaviheralueen tarpeesta sekä ehdotettiin lastentalon suojelumääräykseen lisäystä ja lastentalon sisätilojen arvojen turvaamista. Mielipiteissä todettiin mm. uudisrakentamisen mahdollistavan lastentalon rakennussuojelun, mutta liian suuren rakennusvolyymin heikentävän lastentalon aluetta hallitsevaa asemaa.
Kaavahanke esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnassa 29.8.2023. Lausunnossaan kaupunkikuvatoimikunta totesi korttelin massoittelun liian tiiviiksi ja uudisrakennusten kerroskorkeudet lähialueen tyypillistä rakennuskantaa korkeammiksi sekä uudiskerrostalon liian hallitsevaksi katunäkymässä. Korttelin piha-alue laajoine pysäköintialueineen todettiin liian tiiviiksi.
Asemakaavan ehdotusvaihe
Valmisteluvaiheessa saadun palautteen pohjalta kaavaehdotusta varten tutkittiin myös uusia pientalorakentamisen vaihtoehtoja. Esitetty kerrostalon mahdollistava vaihtoehto todettiin mm. tontin muodon ja ympäristöolosuhteiden vuoksi edelleen parhaiten paikkaan sopivaksi.
Merkittävimmät muutokset luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen ovat uudiskerrostalon madaltaminen ja sen rakennusoikeuden vähentäminen, millä pyritään korostamaan lastentalon maisemallisesti tärkeää asemaa. Rakennusoikeuden vähentäminen vaikuttaa myös pysäköintinormin mukaisten autopaikkojen määrän vähentämiseen tontilla.
Lastentalon pysäköintinormista poiketaan 30 %, mikä mahdollistaa autopaikkojen vähentämisen ja uudelleen järjestelyn. Tällä on merkitystä kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen ja rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymiselle. Muutoksilla mahdollistetaan myös erillisen suojaviheralueen muodostaminen.
Kaavaratkaisuun pohjautuvat selvitykset on päivitetty vastaamaan kaavaehdotusta.
Palautteiden tiivistelmät ja kaavoittajan vastineet on koottu raporttiin, joka on kaava-aineiston liitteenä.
Henkilötietoja sisältävän oheismateriaalin verkkojulkisuutta on rajoitettu.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Asemakaavaehdotus nro 8860 (päivätty 29.5.2023, tarkistettu 4.12.2023) hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.