Asunto- ja kiinteistölautakunta, kokous 15.2.2024

§ 22 Oikaisuvaatimus kiinteistöjohtajan päätöksestä maanvuokran kohtuullistamisesta 

TRE:6075/10.00.03/2023

Valmistelija

  • Ekholm Virpi, Kiinteistöjohtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Tonttivastaava Jori Alanko, puh. 041 730 1457, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Hanna Sandström, puh. 040 750 1876, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Vuokralaisella on ollut vuokrattuna tontti 837-61-6320-3. Tontin 837-61-6320-3 pinta-ala on 416 m² ja asemakaavan mukainen/asemakaavasta tulkittu rakennusoikeus 325 k-m².

Vuokrasopimuksen voimassaoloaika päättyy 30.4.2024. Tontin uusi tämänhetkinen vuosivuokra on 3 034,63 euroa ja elinkustannusindeksiin sidottu, indeksilukua 100 vastaava perusvuokra 140,43 euroa vuodessa.

Tontin vuokralainen on hakenut vuosivuokran kohtuullistamista, mikä vaatimus on hylätty kiinteistöjohtajan päätöksellä 15.12.2023 § 904. Vuokralainen on jättänyt oikaisuvaatimuksen koskien kiinteistöjohtajan päätöstä maanvuokran kohtuullistamisesta. Vuokralainen viittaa oikaisuvaatimuksensa perusteluissa, että tontin länsireunalle ei voi rakentaa autotallia/taloustilaa, sillä etäisyydet asuinhuoneen ikkunaan ja naapureiden ikkunaseiniin olisi liian lyhyet. Oikaisuvaatimuksen mukaan rakennuksen korottaminen johtaisi rakennusteknisten ongelmien lisäksi siihen, että naapurien asuinhuoneiden ikkunat jäisi 45 asteen valokulman sisälle määräysten vastaisesti. Myös asuintilojen tekeminen kellarikerrokseen olisi määräysten vastaista, sillä ikkunapintaa olisi alle 10 % huonealasta ja huonekorkeus on alle 2 200 mm. Oikaisuvaatimuksessa todetaan myös, että jäljellä olevan talousrakennuksen rakennusoikeuden arvo on pienempi kuin asuinrakennuksen rakennusoikeuden, ja vuokrankorotusta tulisi suhteuttaa sen mukaisesti.

Nykyisissä asunto- ja maapolitiikan linjauksissa on mahdollistettu kohtuullistamisen hakeminen maanvuokraan jos tietyt edellytykset täyttyvät. Maanvuokran kohtuullistamista on mahdollista hakea asuntotontille, jonka asemakaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta on käytetty vähemmän kuin 80 %. Vuokralaisen tulee kustannuksellaan esittää asiantuntijalausunto, miksi rakennusoikeuden hyödyntäminen ei ole mahdollista johtuen esimerkiksi:

  • rakennusteknisistä 
  • suojelullisista 
  • kaupunkikuvallisista 
  • RKY-arvioista johtuvista syistä (RKY = rakennettu kulttuuriympäristö)

 

Vuokran kohtuullistamiseen vaikuttavia seikkoja eivät ole esimerkiksi vuokralaisen varallisuus tai tontin ominaisuudet, kuten tontin maaperä (pehmeä, kostea, kallioinen, rinne tms.). Mikäli kohtuullistamisen edellytykset täyttyvät, kohtuullistetaan vuokraa rakentamattoman rakennusoikeuden osalta. Kohtuullistaminen myönnetään päätöstä seuraavan vuoden vuosivuokrasta alkaen.

Kiinteistötoimen tilaaman ja asiassa saadun muun selvityksen perusteella tontin 837-61-6320-3 rakennusoikeutta on mahdollista käyttää niin, että 80 % rakennusoikeudesta täyttyy. Tontilla on käytettävissä olevaa rakennusoikeutta, joka on mahdollista hyödyntää esimerkiksi rakentamalla tontin länsireunalle autotalli ja korottamalla rakennusta osittain 2-kerroksiseksi. Tontin rakennusoikeus on 250 m2, jonka lisäksi rakennusalalle saa rakentaa maanpäällistä taloustilaa 75 m2. Hakemuksessa ilmoitettu käytetty rakennusoikeus on 155 m2 ja sama tulos toteutuu tarkistuslaskennassa eli 48 % tontin rakennusoikeudesta on käytetty. Rakennuksessa on kellarikerros, mutta siellä ei ole kerrosalaan luettavissa olevia tiloja. 80 % tontin rakennusoikeudesta on 260 m2.

Tontin kadun puoleiselle osalle on mahdollista rakentaa talousrakennus tai laajennus päärakennuksen lounaisjulkisivun asuinhuoneiden pääikkunat huomioon ottaen. Alueen koko on noin 60 m2 (liitteessä sininen katkoviiva). Asemakaava mahdollistaa rakennuksen toteuttamisen myös 2-kerroksisena (noin 120 m2). Etäisyydet viereisten tonttien rakennuksiin ovat 5,3 m ja 6,5 m. Naapurirakennusten ko. julkisivuilla ei sijaitse asuinhuoneiden pääikkunoita. Päärakennusta on mahdollista korottaa noin 90 m2:n laajuisella alueella (liitteessä oranssi katkoviiva) siten, että valaistusolosuhteet naapuritonteilla 45 asteen valokulmalla eivät muutu. Nämä mahdollisuudet huomioiden lisärakentaminen on mahdollista siten, että käytetty rakennusoikeus ylittää 80 %. Vuokran kohtuullistamisen arviointiin ei vaikuta se, onko jäljellä oleva rakennusoikeus asuinrakennukselle vai esimerkiksi talousrakennukselle.

Todettakoon, että asunto- ja maapolitiikan linjausten mukaisesti asuntotonttien uusittavien maanvuokrasopimusten vuosivuokra on noin 80 prosenttia kaupungin määrittelemästä uusien tonttien markkina-arvoa vastaavasta vuosivuokrasta. Vuosivuokran ollessa 3 034,63 euroa on ko. 80 % noin 75 850 euroa ja 100 % noin 94 813 euroa, jota voidaan pitää markkinoihin verraten kohtuullisena tontin markkina-arvona.

Kohtuullistamisen edellytykset eivät tässä tapauksessa siis täyty.

Henkilötietoja sisältäviä liitteitä ei julkaista kaupungin internet-sivuilla.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Rantanen Teppo, Johtaja

Oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Lakimies Mikko Rantanen:

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella. Laillisuusperuste on olemassa, jos päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai on muuten lainvastainen.

Maanvuokran kohtuullistamista koskeva päätös ei ole ollut lainvastainen eikä sitä ole syytä muuttaa myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, maanvuokrat, Heli Toukoniemi, Virpi Ekholm, Jori Alanko, Mikko Rantanen, Kirsi Grönberg, Satu Jauhiainen, kitiatalous

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa muutosta hakea se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen sekä kuntien yhteisen toimielimen osallinen kunta ja sen jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen yksityisoikeudellista asiaa koskevaa valitusperustetta, jonka osalta toimivalta on käräjäoikeudella.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
 - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.