Perustelut
Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 26.3.2020 päivätyn ja 16.11.2020 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8781. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8781
Dno: TRE: 7271/10.02.01/2018
Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari
Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 605 k-m2. Kerrosala lisääntyy 300 k-m2.
Muodostuvat uudet tontit:
Tontti 2603-28, 1924 m2, e= 0,16
Tontti 2603-29, 2861 m2, e= 0,11
Tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO).
Kaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee Siivikkalanlahden rannalla Pohtolan kaupunginosassa noin 9 km länteen kaupungin keskustasta osoitteessa Pohtosillankuja 5. Tontti rajautuu lännessä Pohtolankatuun ja muuntaja-alueeseen ja muilta osin pientalotontteihin ja Näsijärveen. Pohtolan kaupunginosa on 1900-luvun alusta vähitellen rakentunutta, alkuun huvila-, nykyisin pientaloaluetta. Alue on vähitellen tiivistynyt tonttijakojen ja uusien asuinrakennusten myötä, mikä on hajauttanut alueen yleisilmettä melko paljon. Suunnittelualueen korttelin tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,09-0,30.
Tontin pinta-ala on 4518 m2 ja tonttitehokkuus e= 0,07. Rakennusoikeutta tontilla on 305 k-m2. Tontilla sijaitsee 1920-luvun lopulla rakennettu hirsinen huvilarakennus, autotalli ja sauna. Asuinrakennuksen kerrosala on 229 k-m2. Rakennus on suojeltu, ja sitä ei saa purkaa. Suuri tontti on kertaalleen jaettu vuonna 2012.
Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.
Asemakaavan tavoitteet
Tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Osa Tampereen kaupungin omistamasta tilasta 1:226 (vesialuetta) liitetään tonttiin. Tampereen kaupungin strategia ohjaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen täydennysrakentamisella.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä 26.3. - 16.4.2020. Aineistosta saatiin kuusi kommenttia (Ympäristönsuojelu, Terveydensuojelu, Viheralueet ja hulevedet -yksikkö, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kiinteistötoimi) ja kolme mielipidettä.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hanketta lähtökohtaisesti mahdollisena. Vuonna 2011 suoritetussa arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, eikä lisäselvitystarvetta rakennetun ympäristön tai maiseman osalta ole. Asuinrakennuksen suojelumerkinnän (sr-50) säilymistä pidetään kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta tärkeänä. Suojelumerkinnän tulisi kuitenkin huomioida paremmin huvilan julkisivujen säilyneet piirteet.
Uudisrakennuksen suunniteltua kerroslukua ja neliömäärää pidetään liian suurina. Massaltaan rakennuksen tulisi jäädä suojeltua huvilaa pienemmäksi ja kerrosluvultaan sopeutua ympäröivään rakennuskantaan, joka on pääasiassa puolitoista- tai enintään kaksikerroksista. Harjakorkeudeltaan rakennus ei saisi nousta huvilaa korkeammaksi, eikä kohota maisemassa hallitsevaan asemaan Pohtolankadulta tai järveltä katsottaessa. Lisäksi ehdotetaan tutkittavaksi, voiko kaavamääräyksin rajoittaa laajojen modernein pintamateriaalein päällystettyjen piha-alueiden muodostumista ja edistää tonttien huviloille tyypillisen luonnontilaisen tai puutarhamaisen ilmeen säilyttämistä.
Kaavoittajan vastine:
Kaavamääräys sr-50 (Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä maisemakokonaisuuden kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa) osoitettiin tontille vuoden 2012 asemakaavamuutoksessa nro 8405. Maakuntamuseo toteaa, että suojelumerkinnän säilymistä pidetään arvojen kannalta tärkeänä. Kaavaehdotukseen on lisätty yleismerkintä ”Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella tai muuttaa julkisivujen rakennustaiteellista arvoa”.
Kerroslukumerkintä r65%III y70% mahdollistaa rinnerakentamisen maastomuodoltaan tähän tarkoitukseen sopivalla tontilla. Rakennuksen ensimmäisessä (rinteeseen sijoittuvassa) kerroksessa saa käyttää enintään 65 % ylemmän kerroksen pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Merkintä vastaa tontin -29 kerroslukumerkintää, paitsi että sen ylimmässä kerroksessa saa käyttää korkeintaan 70 % alemman kerroksen pinta-alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi, eikä sen yläpuolelle saa rakentaa ullakkoa. Eteläpuolen naapuritontilla 2603-14 on kerroslukuna II. Ylärinteen puolelta katsottuna asuinrakennus näyttää 2-kerroksiselta, kun se rinteestä päin katsottuna näyttää 3-kerroksiselta. Merkintä mahdollistaa myös 2-kerroksisen rakennuksen rakentamisen, mikä vastaa etelänpuoleisen tontin kerroslukumerkintää II. Lähialueen tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,09-0,3. Naapuritonttien tonttitehokkuudet ovat 0,11-0,25, joten suunnitellut tonttitehokkuudet ovat varsin hillittyjä (tontti 2603-28, e= 0,16 ja tontti 2603-29, e= 0,11) verrattuna naapurustoon. Uudisrakennuksen rakennusoikeus on linjassa naapuritonttien kanssa, ja vain 10 k-m2 suurempi kuin huvilarakennuksen rakennusoikeus.
Uuden tontin asuinrakennuksen rakennusala jää järveltä katsottaessa kauas rannasta (noin 35 metriä) ja puuston taakse, joten rakennus ei hallitse maisemaa sieltä katsottaessa. Pieni saunarakennus on lähempänä rantaa, ja se sijoittuu myös sl-6-alueen taakse. Pohtolankadulta tontin rakennusala on noin 25 metrin etäisyydellä, ja tontti on varsin puustoista, joten uudisrakennus ei hallitse tulevaa kadunvarsimaisemaa. Alueen yleisilme on muuttunut viime vuosina, eikä pihan suunnittelun ohjaukseen nähdä tarvetta kaavamääräyksin.
Saapuneissa mielipiteissä vastustetaan kulkua uudelle tontille Pohtosillankujan kautta; se häiritsee asumisrauhaa ja lisää liikennettä jo nyt ahtaalla Pohtosillankujalla. Kulku sinne nähdään turvallisuusriskinä. Kadun liikenne tulisi rajoittaa olemassa olevien tonttien käyttöön. Alueen tiivistäminen hajauttaa yleisilmettä ja rikkoo alueelle arvokasta Näsijärven huvilakulttuuria. Nykyinen luonne muuttuu radikaalisti, jos uusi omakotirakennus rakennetaan ahtaalle rantatontille vesialueen ja naapuritonttien väliin. Kulttuurihistoriallisesti merkityksellisen huvilatontin jakaminen ja lisärakennusoikeuden määrääminen muuttavat sijainniltaan keskeisen huvilatontin luonnetta merkittävästi. Huvilapihan olennainen pienentäminen estää kulttuurisesti kestävän kehityksen toteutumista. Tontin puuston oleellisella vähentymisellä on negatiivisia vaikutuksia sekä alueen maisemaan että eläimistölle. Liito-oravien kulkuyhteydet ja lisääntymis- ja levähdyspaikat heikentyvät, ja laadittua selvitystä liito-oravayhteyksistä pidetään puutteellisena. Naapuritonttien arvo alenee, ja ne menettävät merkitykselliset sijaintinsa rantanäköaloin puistomaisen huvilatontin naapurissa.
Kaavoittajan vastine:
Tontti rajautuu olemassa olevaan linja-autopysäkkialueeseen Pohtolankadulla. Tampereen kaupungin Liikennejärjestelmän suunnittelu -yksikkö ei puolla tonttiliittymä tätä kautta; se voi olla liikenteellisesti vaarallinen ratkaisu. Muodostuvalle tontille 2603-28 merkitään asemakaavassa ajoyhteys tontin -29 kautta, eikä uutta kulkuväylää rakenneta. Lähtötilanne ei juurikaan tule muuttumaan.
Pinta-alaltaan varsin suuren (4518 m2) tontin jakamista voidaan pitää perusteltuna. Kaupungin strategia ohjaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen täydennysrakentamisella. Uusi muodostuva tontti 2603-28 on tällä hetkellä metsittynyt alue. Sen pinta-alaksi tulee 1924 m2 ja tonttitehokkuus e=0,16, joka on yhä matalampi kuin mitä sitä ympäröivillä tonteilla on (e=0,23-0,25). Tontin 2603-29 tehokkuusluvuksi muodostuu e=0,11. Vanhan tontin alue pysyy ennallaan. Edellisessä kaavamuutoksessa vuonna 2012 tontti on kertaalleen jaettu, ja jo silloin on selkeästi huomioitu suojellun talon arvon säilyttäminen laajan pihapiirin säilyttämisellä. Pihapiiri ei pienene eikä oleellisesti muutu kaavamuutoksen yhteydessä.
Tontit 2603-26 ja -27 (Pohtolankatu 104) jaettiin vuonna 2019 hyväksytyssä asemakaavassa nro 8698. Aiemmin tontilla sijaitsi samantyyppinen huvilarakennus, jolla ei ollut suojelumerkintää. Huvila purettiin uuden rakentamisen tieltä, joten huvilakulttuuri on alueella jo osittain menetetty.
Laaditussa selvityksessä liito-oravayhteyksistä todetaan, että itse tontilla liito-oravan kulkuyhteysmahdollisuus on säilynyt hyvänä joka suuntaan tontilla ja sen ulkopuolelle, vaikka puustoa on hieman harvennettukin. Kaavoitettavan alueen puusto on varsin tiheää, joten näkymät järvelle eivät toteudu avonaisena tälläkään hetkellä.
Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
Kiinteistötoimella ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Kaavaehdotus toimitetaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.