Perustelut
Metsien hoidon toimintamallin päivitystyö käynnistyi aiemman toimintamallin vuorovaikutteisella arvioinnilla vuonna 2019. Aiempi toimintamalli oli voimassa vuosina 2009-2020. Arviointiin sisältyi kaikille avoin karttakysely ja maastohaastattelut. Osallistujia oli yhteensä 862. Asunto- ja kiinteistölautakunnalle järjestettiin metsäkävely kesällä 2019. Sidosryhmille ja kaupungin asiantuntijaryhmälle järjestettiin metsäkävely ja työpaja syyskuussa 2019. Vuorovaikutteinen arviointi valmistui marraskuussa 2019. Loppuraportti on toimintamallin liitteissä.
Toimintamallin luonnoksen valmistelu käynnistyi vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2020 aikana toimintamallin osaksi valmisteltiin uusi karttapalvelu, jossa esitetään metsikkökuvioittain metsäluokat kartalla, yleiskielistä metsätietoa ja erityisiä metsien virkistysarvoja.
Toimintamallin luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana 8.2.-9.3.2021 kaupungin sivuilla ja palvelupisteessä. Luonnoksesta saatiin yhteensä 15 lausuntoa, joista kahdeksan lausuntoa oli järjestöiltä tai yhdistyksiltä sekä kaksi yksityishenkilöiltä. Kolme kaupungin yksikköä sekä kaupungin vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto antoivat luonnoksesta lausunnon. Sähköisen palautekanavan kautta saatiin 19 palautetta.
Luonnoksesta annetuissa palautteissa korostui muutama teema. Luonnon monimuotoisuus ja ympäristöasiat kuten vanhojen metsien turvaaminen oli esillä useassa palautteessa. Keskeisin yksittäinen luontoteema, josta annettiin palautetta, oli lahopuun määrä ja lisääminen. Myös vesiensuojelun toimenpiteet nostettiin esiin, ja esitettiin leveämpiä suojakaistoja. Metsien merkitys ilmastonmuutoksessa ja metsien hiilivarasto ja hiilinielu olivat myös esillä useassa palautteessa, esimerkiksi lahopuun merkitys toivottiin tuotavaksi paremmin esille linjauksissa. Myös kasvuennustelaskelman kuvausta kaivattiin. Palautteissa nostettiin esiin myös metsien elinvoimaisuuden ja terveyden säilyttämisen tärkeys puuston vanhetessa ja ilmaston muuttuessa. Yleisesti korostui huoli metsien säilymisestä kaupungin kasvaessa. Samaan teemaan liittyen nostettiin esiin metsien saavutettavuus; lähimetsiä tarvitaan joka puolella kaupunkia ja kaikkien käyttäjäryhmien ulottuvilla.
Luonnoksesta saadusta palautteesta valmisteltiin palaute- ja vastineraportti, joka sisältää tiivistelmät palautteista sekä vastineet. Raportissa on myös listaus muutoksista, jotka toimintamalliin tehtiin palautteen perusteella. Pykälän liitteenä on palaute- ja vastineraportti, joka sisältää saadut lausunnot.
Metsien hoidon toimintamallissa esitetään työn taustat ja valmistelu. Työssä kuvataan kaupungin omistamien metsien nykytilaa ja kasvulaskentaan perustuva ennuste metsien kehityksistä seuraavien 50 vuoden aikana. Toimintamallissa esitetään myös metsien hiilitaseen nykytila ja kehitys tarkastelujaksolla sekä kuvataan kasvuennustelaskentaa ja siihen liittyvät epävarmuustekijöitä.
Toimintamalli linjaa kaupungin omistamien metsien hoidon ja käytön painopisteet, joissa esitetään yleisperiaatteet ja aikataulutetut kehittämistoimenpiteet. Linjausten mukaisesti toimittaessa metsien hoidolla poistetaan puuston kokonaiskasvusta noin kolmannes, mikä tarkoittaa kokonaispuuston määrän ja hiilivaraston merkittävää kasvua. Puuston vuotuinen kasvu ja hiilinielu tulevat pienentymään nykytilanteeseen verrattuna johtuen mm. vanhenevan puuston hitaammasta kasvusta.
Virkistys- ja maisema-arvot ovat myös päivitetyssä toimintamallissa omina painopisteinään ohjaamassa metsien hoitoa ja käyttöä. Esimerkiksi metsien hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi mm. viestintää parantamalla.
Monimuotoisuus-painopisteessä esitetään aiempaa enemmän luonnon monimuotoisuuden lisäämistä ja vaalimista edistäviä toimenpiteitä, esimerkiksi luontotyyppien hoitoa ja ennallistamista, lahopuun lisäämistä sekä vesiensuojelutoimia kuten leveämpää ohjeellista suojavyöhykettä. Luonnon arvokohteiden suojelua esitetään edistettäväksi erilaisilla linjauksilla, mm. rajaamalla rakennepiirteiltään arvokkaat vanhan metsän kokonaisuudet arvometsiksi. Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (Metso) mukaisia Metso-kartoituksia esitetään täydennettäviksi.
Puuston elinvoimaisuus ja uudistuminen -painopisteessä korostetaan puuston terveyden ja elinvoimaisuuden ylläpitämistä sekä puuston uudistumisen varmistamisen tärkeyttä muuttuvassa ilmastossa. Painopisteisiin on nostettu omaksi kokonaisuudeksi Ilmastonmuutos, joka aiemmassa toimintamallissa sisältyi puuston elinvoimaisuuteen.
Ilmastonmuutos-painopisteessä esitetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä kuten puustorakenteen monipuolistamista, metsien elinvoimaisuuden ylläpitämistä sekä monimuotoisuuden edistämistä. Lisäksi esitetään ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä, esimerkiksi joutomaiden metsitystä. Lahopuun merkitys hiilen varastoinnissa tuodaan esiin linjauksissa.
Taloudelliset tavoitteet -painopisteessä esitetään linjaukseksi, ettei virkistyskäyttöön varattuihin metsiin kohdistu puuntuotannollisia tavoitteita. Lisäksi esitetään esimerkiksi, että talousmetsien käytössä otetaan korostetusti huomioon metsien eri arvot kuten luonnon monimuotoisuus. Maininnat puuntuotannollisista tavoitteista ja puunmyyntituloista on poistettu toimintamallin linjauksista.
Tieto, osallisuus ja digitalisaatio -painopisteessä ehdotetaan useita metsätiedon saatavuutta, vuorovaikutusta ja digitalisaatiota edistäviä kehittämistoimenpiteitä. Esimerkiksi tiedon saatavuutta parannetaan mm. lisäämällä uuteen karttapalveluun tietoa metsätöistä. Lahopuun merkitystä tuodaan esiin lahopuupolulla.
Toimintamallissa esitetään erilliset metsäluokittaiset hoidon ja käytön tavoitteet. Luokittelu erilaisiin alueisiin on tapa hahmottaa ja hallita kokonaisuutta sekä sovittaa yhteen erilaisia tavoitteita. Toimintamallissa esitetään myös linjaukset toimintamallin toteutukselle ja seurannalle sekä metsätöiden toteutukselle. Toimintamallin kehittämistoimenpiteiden toteutusta ja toimintamallin mittareita ehdotetaan seurattavaksi osana vuosiraportointia.
Toimintamallin valmisteluun osallistui kaupungin eri palveluryhmiä edustanut laaja asiantuntijaryhmä. Työhön osallistui tiiviimmin työryhmä, jossa olivat edustajat ympäristönsuojelusta, yleiskaavasta, Tampereen Infra Oy:sta, viheralueet ja hulevedet -yksiköstä sekä kaupunkiympäristön palvelualueen viherpuolelta.
Ehdotusta Metsien hoidon toimintamalliksi vuosille 2021-2030 ja kaupungin Luonnon monimuotoisuusohjelmaa vuosille 2021-2030 valmisteltiin rinnakkain kesällä 2021. Toimintamallin ja Lumo-ohjelman metsiä koskevat linjaukset ovat yhteneväiset.
Lisätietoja ja Metsien hoidon toimintamallin osaksi valmisteltu karttapalvelu löytyvät verkkosivuilta Metsät 2030, www.tampere.fi/metsat2030.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Metsien hoidon toimintamalli hyväksytään noudatettavaksi vuosina 2021-2030.
Päätös
Asia palautettiin uudelleen valmisteluun.