Perustelut
1) Tilannekatsaus Ukrainan sodan välillisistä vaikutuksesta Tampereen Sähkölaitos Oy:n toimintaan ja talouteen (toimitusjohtaja Jussi Laitinen)
2) Tampereen Vuokra-asunnot Oy (TVA) kehittää vuokraoikeuden nojalla hallitsemaansa Hipposkylän aluetta. Yhtiö on tehnyt kaupungin kanssa toteutussopimuksen, jonka mukaisesti 10 250 kem suuruinen osa rakennusoikeudesta tulee käyttää omistusasuntotuotantoon. Tämä on kaupungin kaavapäätöksen mukainen ja siinä kaupunki tavoittelee alueelle monipuolista asuntojakaumaa, ei pelkkää vuokra-asumista. Omistusasuntojen rakennuttaminen ja myyminen ei ole TVA:n ydintoimintaa ja yhtiön hallitus on päätynyt kokeilemaan ensisijaisesti vuokraoikeuden myyntiä. Mikäli hinta jäisi tarjousten perusteella kovin alhaiseksi, voidaan myynti keskeyttää ja päättää gryndaamisesta esim. työyhteenliittymä mallilla. Vuokraoikeuden voi solmitun toteutussopimuksen ehtojen mukaan myydä, kunhan se myydään loppukäyttäjälle ja siihen rakennetaan omistusasuntoja. Rakennusoikeuden myynnillä TVA vahvistaa investointimahdollisuuksiaan vuokra-asumiseen. Edellä kuvattu TVA:n ratkaisu ei edellytä konserniohjeen mukaan omistajan ennakkokantapäätöstä, vaan asia kuuluu hallituksen päätösvaltaan. Konsernijaoston on hyvä olla ratkaisusta tietoinen.
3) Verohallinto on täsmentänyt syksyllä 2021 yritysten maksamien korkojen verovähennysoikeutta koskevan lainsäädännön ohjetta. Tämän mukaisesti vuodesta 2021 alkaen vähennysoikeus rajaa myös koronvaihtosopimusten perusteella maksettavia korkomenoja. Asialla on merkitystä konsernin pääomavaltaisissa infrayhtiöissä, erityisesti Tampereen Raitiotie Oy:ssä ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:ssä, joissa on riski osan korkomenoista jääminen vähennyskelvottomiksi.
Hallitus on antanut kyseistä lakia koskevan muutosesityksen eduskunnalle. Säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkovähennysoikeuden rajoitusta ei sovellettaisi julkisiin infrastruktuuriyhteisöihin, jotka vastaavat julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta. Julkisena infrastruktuuriyhteisönä pidettäisiin julkisyhteisön omistuksessa olevaa kiinteistöä, väylää tai muuta infrastruktuuria hallinnoivaa yhtiötä sekä kunta- ja hyvinvointiyhtymää.
Mikäli muutos hyväksytään, poistuu kaupungin infrayhtiöiltä tähän liittyvä veroriski ja negatiivinen tulosvaikutus.