Yhdyskuntalautakunta, kokous 13.12.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 289 Poikkeamishakemus kiinteistölle Ikuri, Karjakontie 2, matkaviestintukiaseman rakentaminen  

TRE:5827/10.03.01/2022

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi  

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Vanha 28 metriä korkea masto korvataan 42 metriä korkealla mastolla ja 3 m2 suuruinen laitetila korvataan uudella 8,5 m2 suuruisella laitetilalla.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Matkaviestinmaston ja laitesuojan rakentaminen.

Olevan matkaviestintukiaseman muutos: uusi ristikkomasto h=42 m, joka korvaa olevan maston h=28 m. Uusi laitetila A=8,5 m2, joka korvaa olevan laitetilan A=3 m2.

Rakennuspaikalle on teetetty ennakkoon liito-oravakartoitus. Kartoituksen raportti hakemuksen liitteenä.

Tukiasema sijaitsee kaupungilta vuokratulla määräalalla. Muutoshankkeen myötä maanvuokrasopimukseen tehdään muutos, jonka päätös hakemuksen liitteenä.

Rakentaminen asemakaavan VM-alueelle, jolle ei ole määrätty rakennusoikeutta. Hanke sijoittuu olevan tukiaseman yhteyteen, eikä sillä siten ole merkittäviä muutoksia ympäristöön. Rakenteiden muutoksilla vastataan niihin tietoliikenneverkon teknisiin ja laadullisiin vaatimuksiin, joita laki sähköisestä viestinnästä asettaa.”

Hakija on selvittänyt hanketta lisää MRA 64 §:n mukaisessa liitteenä olevassa selvityksessä.

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Hakemus kuulutettiin myös Aamulehdessä 1.-22.9.2022. Naapurit on kuultu myös rakennuslupaa varten. Hakemuksesta saatiin yksi muistutus, jossa oli useita allekirjoittajia. Muistutuksessa otettiin kantaa mm., mihin käyttöön mastot on tarkoitettu tehdä, millaista tekniikkaa niihin on suunniteltu asennettavan, sekä maston aiheuttamiin terveyshaittoihin, sähkön kulutukseen, vaikutuksiin ilmastonmuutokseen ja 5G-tutkimukseen.

Henkilötietoja sisältävän liitteen verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutukset (alkuperäinen ja täydennys) näkyvät kokonaisuudessaan yhdyskuntalautakunnan jäsenille.

Hakijan antama vastine: 

Huomautuksessa mainitut yksityiskohtaiset radiotekniset tai vastaavat seikat eivät kuulu niihin rakennus- ja maankäyttölain sekä sitä täydentävien asetuksien määrittämiin suunnitelmiin tai tietoihin, joita vaaditaan kyseessä olevan poikkeamis- ja toimenpideluvan käsittelyssä. Lupahakemuksen liitteenä olleessa MRA 64 §:n mukaisessa selvityksessä on yleisellä tasolla käsitelty tukiasemien aiheuttamaa säteilyä sekä kyseisen maston aiheuttamia muita ympäristövaikutuksia. Selvityksessä on todettu, että tukiasemien säteilyä sääteleviä määräyksiä ja lakeja valvoo Säteilyturvakeskus, STUK.

Asemakaavoituksen vastine: 

Muistuttajille lähetettiin kuulutusaineistosta puuttunut MRA 64 § mukainen selvitys, jossa kerrotaan hankkeesta tarkemmin. Muistuttajille annettiin lisäaikaa kommentoida selvitystä, jonka jälkeen saatiin liitteenä oleva muistutuksen täydennys.

Maston etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on yli 30 m.

Matkaviestintukiaseman rakentamis- ja käyttökustannukset (mm. sähkö) maksaa hakija, Telia Towers Finland Oy, ei Tampereen kaupunki.

Poikkeamislupaprosessissa arvioidaan rakennushankkeen vaikutuksia mm. kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamiselle ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamiselle. Poikkeamisluvan myöntäminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamislupaprosessissa ei oteta kantaa mm. matkaviestintukiasemien tarpeellisuuteen, vaikutuksiin ilmastonmuutokseen tai terveysturvallisuuteen. Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK ja matkaviestintukiasemien lainsäädäntöä eduskunta ja Suomen valtioneuvosto. Hakemuksesta on saatu lausunto Tampereen terveydensuojelu-yksiköltä ja Säteilyturvallisuuskeskukselta.

POIKKEAMINEN

Asemakaavassa (17.12.1993) rakennuspaikka on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi ja lähimetsäksi. Siitä poiketen paikalle rakennetaan matkaviestintukiasema.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei MRL 171 § mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee Ikurin omakotialueella rajautuen pohjoisessa Karjakontiehen, idässä ja etelässä pientalotontteihin sekä lännessä Kyntäjäntiehen.

Rakennuspaikalla on jo 28 metriä korkea masto sekä 3 m2 suuruinen laitetila. Uusi masto on korkeudeltaan 42 metriä ja uusi laitetila on 8,5 m2 suuruinen. Hakijan antaman selvityksen mukaan mm.:

”Masto sijoitetaan olevan tukiaseman yhteyteen ja se korvaa vanhan maston, joka puretaan uuden maston käyttöönoton jälkeen. Mastoa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat pohjoisessa noin 35 metrin päässä. Idän suunnalla asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 45 metrin päässä. Mastoista aiheutuva ainoa haitta asutukselle on visuaalinen.

Sijoituspaikan ja lähimmän asutuksen välillä sijaitsee puustoa, joka antaa näkösuojaa maston alaosaan ja laitetilaan. Maston yläosa tulee näkymään kauemmaksi ympäristöön jonkin verran, mutta lentoestemerkintöjen ja valojen sijaan maston ristikkomainen yläosa (väri vaalea harmaa) soveltuu hyvin taustaansa horisonttia vasten. Viranomainen ei vaadi mastoon lentoestemerkintöjä eikä valoja. Pimeänä aikana masto ei siis ole havaittavissa. Tukiaseman muutos ei merkittävästi muuta näköhaittaa nykyiseen verrattuna.

Puistossa sijaitsevan polun linjausta siirretään joitain metrejä. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia puiston virkistyskäyttöön. Puustoa alueelta kaadetaan vain rakentamisen kannalta välttämätön määrä. Huoltokäyntejä tukiasemalle tehdään vain vähäinen määrä, noin 1-4 kertaa vuodessa.Tukiasema ei aiheuta häiriöitä radio- ja tv-lähetyksiin, vaikka se käyttääkin tiedonvälitykseen radioaaltoja, kuten radio- ja tv-lähetykset. Tukiasema ei häiritse myöskään muiden operaattoreiden tukiasemia. 

Operaattorit noudattavat tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluu myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa asiantuntijaviranomaisena Säteilyturvakeskus, STUK, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan.

Muita lähinaapureille mastosta aiheutuvia vaikutuksia ovat rakennusaikana työmaalla liikkuvat työkoneet ja niistä mahdollisesti muodostuva melu. Varsinainen rakennusvaihe kestää 1 - 2 kuukautta, jonka jälkeen alueella liikutaan vain huollon ja uusien laiteasennusten tarpeiden mukaisesti muutaman kerran vuodessa.

Suunniteltu maston vaihto tulee palvelemaan lähialuettaan aikaisempaa paremmin.Uuden teknologian käyttöönottaminen vaatii aikaisemman maston vahvistamista joka tässä tapauksessa tarkoittaa maston vaihtoa. Aikaisemmin matalammilla mastoilla on jokainen operaattori palvellut vain omia asiakkaitaan. Nykyisin rakennettavat mastot tarjoavat kaikille operaattoreille mahdollisuuden tuoda antennit mastoihin. Tämän takia on tarpeen päästä maston alimmillakin antenneilla ympäröivän puuston yläpuolelle. 

Masto tulee palvelemaan myös muita teleoperaattoreita. Masto täyttää lain sähköisen viestinnän palveluista kohdan: 8 luku/käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet 56 – 58 §, mm. velvollisuus vuokrata antennipaikka.

Telia Towers Finland Oy on tietoinen DNA Tower Finland Oy:n mastohankkeesta Ikurinpuistoon noin 370 metrin päähän tässä käsiteltävästä mastosta. Tukiasemat palvelevat kuitenkin omia alueitaan, eikä niitä voida teknologian rajoitteista johtuen yhdistää.”

Selvitys on kokonaisuudessaan hakemuksen liitteenä.

Matkaviestintukiaseman korvaaminen uudella ei heikennä virkistysalueen käyttöä, aiheuta merkittävää visuaalista haittaa eikä rakentamisen- tai huollonaikaista liikenteellistä haittaa, se ei myöskään aiheuta haittaa kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 

Kantakaupungin yleiskaavan 2040 laatimisen yhteydessä tehtiin liito-oravakartoitus, jonka mukaan alue on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Tämän vuoksi ennen puiden kaatamista tulee tehdä puustokatselmus yhteistyössä Tampereen kaupungin viheralueet-yksikön edustajan kanssa. Puiden kaadosta sovitaan Tampereen Infra Oy:n kanssa. Rakennuspaikalta on laadittu liito-oravaselvitys (Faunatica, 2022), jossa todetaan, että selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä liito-oravalle soveliaita pesäpaikkoja, joten se ei ole lajin lisääntymis- tai levähdyspaikka. Selvitysalue on myös liian pieni liito-oravanaaraan elinpiirin ydinalueeksi. Se voisi olla osa naaraan tai koiraan elinpiiriä, mutta merkkejä alueen käytöstä ei siis havaittu. Muutoshankkeen toteuttamiselle ei siis ole estettä liito-oravan kannalta.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse olemassa olevan matkaviestintukiaseman korvaamisesta uudella tukiasemalla, joten suunnitelman mukainen rakentaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

LIITTEET:

Sijaintikartta: Rakennuspaikka sijaitsee Ikurin omakotialueella rajautuen pohjoisessa Karjakontiehen, idässä ja etelässä pientalotontteihin sekä lännessä Kyntäjäntiehen. Lähialueelle ei ole aiemmin haettu poikkeamislupia. 

Asemakaava: Asemakaavassa (17.12.1993) rakennuspaikka on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi ja lähimetsäksi.  

Lausunnot: Terveydensuojelu, Säteilyturvallisuuskeskus

Liito-oravaselvitys

MRA 64 §:n mukainen selvitys

Muistutus ja sen täydennys: Henkilötietoja sisältävien liitteiden verkkojulkisuutta on rajattu.

Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. 

Suunnitelmat: Masto sijaitsee purettavien maston ja laitetilan pohjoispuolella. Kulku osoitetaan pohjoispuolelta Karjakontieltä. Maston korkeus on 42 metriä. Laitetilan koko on 8,5 m2, kattomuoto on loiva pulpettikatto, julkisivut ovat harmaata peltiä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään kiinteistölle 837-237-9903-0 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta matkaviestintukiaseman rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Ikurin kaupunginosassa, osoitteessa Karjakontie 2 (Akanpuisto) sillä ehdolla,

että ennen rakentamistyön aloittamista polun paikka, siirrettävät kivet ja puiden kaatotarve katselmoidaan ja sovitaan maastossa yhdessä vihersuunnittelu-yksikön edustajan kanssa sekä puiden kaadosta sovitaan Tampereen Infra Oy:n edustajan kanssa, ja

että puustokatselmuksessa huomioidaan rakennuspaikan sijoittuminen liito-oravan tavoitteelliselle kulkuyhteysverkostolle.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto viheralueet- ja hulevedet -yksiköltä, ympäristönsuojeluyksiköltä, terveydensuojelulta sekä Säteilyturvallisuuskeskukselta (STUK). Hakija on lisäksi pyytänyt lentoestelausunnon Fintrafic Oy:ltä, jolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Viheralueet ja hulevedet -yksikkö: 

"Puolletaan. Hanketta on edistetty siihen suuntaan, mitä viheralueet-yksikkö on maastokäynnin pohjalta aiemmin kommentoinut. Polun paikka, kaadettavat puut ja siirrettävät kivet tulee katselmoida ennen rakennustöiden aloitusta vihu:n edustuksen kanssa."

Ympäristönsuojeluyksikkö: 

"Sijoittuu yleiskaavan ohjeelliselle (puustoiselle) ekologiselle yhteydelle, eli sijoittuu liito-oravan tavoitteelliselle kulkuyhteysverkostolle. Huomioitava vihu:n kanssa kaadettavia puita katselmoitaessa."

Terveydensuojelu:

"Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle. 5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa."

Säteilyturvallisuuskeskus (kokonaisuudessaan liitteenä):

"Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:

Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista. STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO, SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Lausuntopyyntö koski viittä suunniteltua matkaviestintukiasemamastoa. Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

Kaupungin saamissa muistutuksissa nostettiin esiin huoli 5G-verkon säteilyturvallisuudesta. 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa  viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää. Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee olemaan vähäistä. Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa."

Lentoestelausunto: 

"Ei vaikutuksia lentoasemien EASA-ilmailumääräyksen mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Ei vaikutuksia Fintraffic ANS ylläpitämiin mittarilentomenetelmiin lähtömenetelmien tai julkaistujen minimikorkeuksien osalta."

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, muistuttaja

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.