Perustelut
Valtuustokysely siirtyi valtuuston kyselytunnilta 19.1.2026.
Yle uutisoi joulukuun alussa, että nuorilla on tällä hetkellä haasteita löytää työelämään tutustumisjaksolle, tuttavallisemmin TET-jaksolle, paikkoja. Lisäksi vuoden alussa on uutisoitu heikosta kesätyötilanteesta. Kesätyöntekijöitä rekrytään hakuajan aikana, hakemusten määrät ovat kasvaneet, ja yritysten sekä julkisen sektorin irtisanomisilla on vaikutusta myös avoinna oleviin kesätyöpaikkoihin.
Osallistuin marraskuussa yhdeksäsluokkalaisille suunnattuun Vaikuta -päiviin ja keskustelin siellä nuorten kanssa kesätöiden hakemisesta. Moni olikin turhautunut, kun kesätöitä ei ollut saanut eikä heillä ollut verkostoja, joiden avulla osa tuntui töitä saavan.
Sen lisäksi, että peruskoulussa olevat nuoret joutuvat kamppailemaan TET- ja kesätyöpaikoista, haasteita löytyy myös toisella ja korkea-asteella, jossa nuoret kamppailevat myös harjoittelu- sekä kesätyöpaikkojen saamisesta. Euroopan huonoimmasta työttömyysasteesta kärsivät tällä hetkellä myös nämä nuoret, jotka etsivät haastavassa tilanteessa harjoitteluja saadakseen oman alan kokemusta ja osaamista, mutta myös valmistuakseen.
Oman ulottuvuutensa nuorten työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret, esimerkiksi maahanmuuttaja ja vammaiset nuoret. Heikosta työllisyystilanteesta kärsivät erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevat.
Niin TET-harjoittelulla, opintoihin kuuluvilla harjoitteluilla kuin ensimmäisillä työkokemuksilla kesätöistä on valtava merkitys nuorten luottoon omaan osaamiseen, sen kehittymiseen sekä tulevaan työelämään liittyen. Hyvät kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja minäpystyvyyttä. Heikko työllisyystilanne heijastelee nuoriin ja vaikuttaa heidän ensimmäisten positiivisten työelämäkokemusten syntymiseen.
Kysymykseni ovatkin seuraavat:
- Millaisia haasteita Tampereella on havaittu TET-paikkojen saamisessa ja miten kaupunki varmistaa, että nuoret, myös heikommassa asemassa olevat nuoret, saavat mieluisan TET-paikan?
- Minkälainen tilanne toisen asteen ja korkea-asteen harjoittelujen suhteen Tampereella on ja millaisin keinoin kaupunki on edistänyt toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saantia?
- Miten kaupunki tukee nuorten kesätöiden saamista historiallisen heikossa työllisyystilanteessa?
Apulaispormestari Jaakko Mustakallion vastaus Aino Halisen valtuustokyselyyn:
Tekoälyn avulla tehty tiivistelmä vastauksesta:
TET paikkojen saatavuus ja tuen keinot
Tampereella on TET-paikkojen saamisessa viime vuosina havaittu kasvavia haasteita. Osa oppilaista joutuu ottamaan yhteyttä useisiin työnantajiin ennen paikan löytymistä, ja saatavuuteen vaikuttavat erityisesti harjoittelujaksojen ajankohta, työnantajien sesonkikiireet sekä rajalliset resurssit nuorten ohjaamiseen. Vaikka työnantajien asenne TET-harjoitteluun on pääosin myönteinen, ohjaamiseen tarvittava aika ja henkilöstö muodostavat usein esteen paikkojen tarjoamiselle.
Kaikille oppilaille TET-paikan hakeminen ei ole yhtä helppoa. Erityisesti kasvotusten tapahtuva asiointi tukee paikan löytymistä, kun taas etäyhteydenotot koetaan vaikeiksi, jos nuorella ei ole valmiita kontakteja. Suomen kielen puutteet vaikeuttavat paikan saamista, ja maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat keskimäärin enemmän haasteita. Tästä huolimatta lähes kaikki tamperelaiset yhdeksäsluokkalaiset suorittavat TET-jakson koulun tarjoaman tuen avulla.
Koulujen oppilaanohjaajat ja kouluvalmentajat tukevat nuoria aktiivisesti paikan etsimisessä ja tarvittaessa käyvät yhdessä nuoren kanssa kysymässä harjoittelupaikkaa. Kaupunki pyrkii vahvistamaan TET-paikkojen saatavuutta lisäämällä harjoittelupaikkoja omissa yksiköissään ja laajentamalla tarjontaa perinteisten koulujen ja päiväkotien ulkopuolelle. Lisäksi yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa kehitetään, erityisesti sellaisten yritysten löytämiseksi, jotka pystyvät tukemaan erityistä tukea tarvitsevia tai kieltä vielä opettelevia nuoria. TET-paikkoja kokoava verkkosivusto ja nuorisopalveluiden ohjattu hakuprosessi tukevat nuoria ja varmistavat, että jokaiselle löytyy mahdollisimman sopiva harjoittelupaikka.
Toisen asteen ja korkea-asteen harjoittelut
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa työelämässä oppiminen on keskeinen osa opintoja, mutta harjoittelupaikkojen saatavuus vaihtelee huomattavasti aloittain ja suhdannetilanteen mukaan. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä osassa rakennusalaa paikoista on pulaa, mikä liittyy muun muassa hyvinvointialueiden muutoksiin ja rakentamisen heikkoon tilanteeseen. Myös joillakin muilla aloilla haasteita aiheuttavat työnantajien rajalliset ohjausresurssit.
Monilla aloilla tilanne on kuitenkin hyvä. Esimerkiksi liiketoiminnan, ravintola- ja catering-alan, kasvatus- ja ohjausalan sekä teknologian ja liikenteen aloilla opiskelijat löytävät harjoittelupaikkoja kohtuullisen hyvin. Opiskelijoita rohkaistaan hakemaan paikkoja itsenäisesti, mutta tarvittaessa opetushenkilöstö tukee aktiivisesti paikan löytymistä hyödyntämällä laajoja työelämäverkostoja ja neuvottelemalla paikoista keskitetysti. Yritysyhteistyötä vahvistetaan pitkäjänteisesti, ja työnantajille tarjotaan tukea ohjausosaamisen kehittämiseen.
Korkea-asteella harjoittelupaikkojen saatavuus vaihtelee koulutusaloittain ja on herkkä taloussuhdanteille. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa ja kehittää strategista kumppanuuttaan opiskelijoiden työllistymisen tukemiseksi. Kaupunki tarjoaa palkallisia harjoittelupaikkoja, trainee-ohjelman sekä mahdollisuuksia opinnäytetöihin. Kansainvälisille opiskelijoille haasteita aiheuttavat erityisesti suomen kielen vaatimukset ja harjoittelupaikkojen kova kilpailu, mutta International House Tampereen tarjoamat palvelut ja pilotit tukevat heidän kiinnittymistään paikalliseen työelämään.
Nuorten kesätyöllistymisen tukeminen
Historiallisesti heikossa työllisyystilanteessa Tampereen kaupunki tukee nuorten kesätyöllistymistä monipuolisesti. Työllisyys- ja kasvupalvelut tarjoavat nuorille työnvälitystä, urasuunnittelua ja yksilöllisiä polkuja, joiden tavoitteena on paitsi kesätyö myös pidempiaikainen kiinnittyminen työelämään. Nuorten kanssa käydään aktiivisesti keskusteluja työmarkkinatilanteesta ja työnhausta, ja työnantajakenttää kontaktoidaan laajasti yhteistyön vahvistamiseksi.
Kesäduuni!-kampanja kokoaa yhteen keskeiset nuorten kesätyöllistymistä tukevat palvelut. Kesätyöseteli madaltaa työnantajien kynnystä palkata nuoria, ja kesäyrittäjyysseteli tukee nuorten mahdollisuuksia kokeilla yrittäjyyttä. Kampanjaan kuuluvat myös tapahtumat, joissa nuoret ja työnantajat kohtaavat kasvokkain, sekä työnhaun tukipalvelut, kuten CV- ja hakemusohjaus. Uusi keikkatyöalusta tarjoaa mahdollisuuksia lyhyisiin työtehtäviin ympäri vuoden.
Kaupunki tarjoaa lisäksi omia kesätyö- ja kesäharjoittelupaikkoja eri ikäryhmille. Tulevana kesänä on tarjolla noin 200 paikkaa. Nuorisopalveluiden kesätyötoiminta korostaa ohjattua ja yhdenvertaista prosessia, joka tukee erityisesti nuoria, joille itsenäinen työnhaku tai setelimallit ovat haastavia.
Alkuperäiset vastaukset kokonaisuudessaan
1. Millaisia haasteita Tampereella on havaittu TET-paikkojen saamisessa ja miten kaupunki varmistaa, että nuoret, myös heikommassa asemassa olevat nuoret, saavat mieluisan TET-paikan?
TET-paikkojen saamiseen liittyvät haasteet ovat nousseet esiin perusopetuksessa viime vuosien aikana. Oppilaat ovat joutuneet hakemaan harjoittelupaikkoja useilta eri työnantajilta: viime lukuvuonna neljässä koulussa toteutetun TET-paikkakyselyn mukaan 359 yhdeksäsluokkalaisesta vastaajasta 62 % oli saanut TET-paikan ottamalla yhteyttä 0–2 työnantajaan, 20 % oli tiedustellut 3–4 paikkaa ja 7 % oli joutunut kysymään yli kahdeksasta eri paikasta. TET-paikan saantiin vaikuttavat erityisesti harjoittelujakson ajankohta, mahdollinen päällekkäisyys muiden harjoittelijoiden kanssa, myöhäinen liikkeellelähtö sekä työnantajien sesonkikiireet. Vaikka työnantajat suhtautuvat myönteisesti nuorten harjoitteluun, resurssien puute nuorten ohjaamiseen muodostaa merkittävän esteen paikkojen tarjoamiselle.
Osalle oppilaista TET-paikan hankkiminen ja harjoittelun suorittaminen on haasteellista, vaikka koulun tuki olisi vahvaa. Paikan saaminen onnistuu helpoimmin yrityksistä, joihin oppilas voi asioida kasvotusten. Etäyhteydenotto koetaan hankalaksi erityisesti silloin, jos oppilaalla ei ole olemassa olevia kontakteja tai tietoa oikeasta yhteyshenkilöstä. Em. kyselyn mukaan lukuvuonna 2024–2025 työpaikka löytyi 55 %:lle oppilaista henkilökohtaisella käynnillä. Suomen kielen puutteet vaikeuttavat TET-paikan löytämistä ja etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten on havaittu kohtaavan enemmän haasteita paikan saannissa.
Koulun tarjoamat tukitoimet, kuten oppilaanohjaajien ja kouluvalmentajien aktiivinen apu sekä tarvittaessa yhdessä paikan kysyminen, ovat varmistaneet, että oppilaat ovat päässeet suorittamaan TET-jakson. Lisäksi koulun aikuiset vierailevat jaksojen aikana työpaikoilla tukeakseen oppilaita. Viime lukuvuonna 97 % kaikista kaupungin yhdeksäsluokkalaisista suoritti TET-jakson.
Kaupunki pyrkii jatkossa varmistamaan TET-paikkojen saatavuuden lisäämällä harjoittelupaikkojen tarjontaa omissa yksiköissään. Aiemmin TET-paikkoja ovat tarjonneet erityisesti koulut ja päiväkodit, mutta kevään 2026 aikana kartoitetaan mahdollisuuksia laajentaa tarjontaa myös muihin kaupungin yksiköihin. Mikäli paikkoja saadaan lisättyä, oppilaanohjaajat laativat ohjerungon ja mallin "Tampereen kaupunki TET-työnantajana" kaupungin yksiköiden tueksi, millä pyritään madaltamaan kynnystä TET-paikkojen tarjoamiseen.
Kaupunki tekee yhteistyötä alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa ja tavoitteena on tiivistää tätä yhteistyötä entisestään. Erityisen tärkeää on löytää yrityksiä, jotka voivat tarjota paikkoja oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai joiden suomen kielen taito on vielä kehittymässä. Lisäksi kaupungilla on käytössä TET-paikkoja kokoava verkkosivusto, jolla on tällä hetkellä lähes 400 työnantajaa. Työnantajien määrää pyritään kasvattamaan jatkuvasti, jotta mahdollisimman monella oppilaalla olisi mahdollisuus löytää sopiva harjoittelupaikka.
Nuorisopalvelut: Nuorisopalveluiden tarjoamat työharjoittelu-/työkokeilu-/TET-paikat ovat kaikille haettavissa ja tieto on keskitetty kaupungin nettisivuille. Sivuilla ohjataan täyttämään yleinen e-lomake, joka toimii prosessin alullepanijana. Lomake käsitellään ja siinä esille tulleet mahdolliset yksityiskohdat pystytään huomioimaan. TET-paikkojen osalta ohjeistetaan hakemaan paikkaa sähköpostitse. Näitä paikkoja hakevat nuoret tai heidän opettajansa tai kouluvalmentaja tms. TET-paikkojen osalta pitää tarkemmin tarkastella, mihin nuori sijoittuu (talojen aukiolot iltaisin ja kävijäkunnan ikä) ja onko esimerkiksi mahdollista tarjota ruoka päivän aikana (saadaanko sovittua esim. läheisen koulun kanssa).
Nuorisopalveluille on luotu hakemisprosessiin rakenne, jossa pystytään tukemaan nuorta eri vaiheissa. Itse lomakkeen täyttöön saa apua nuoriso-ohjaajilta ja oppilaitokset / koulut ovat informoituja lomakkeesta. Jokainen harjoitteluun tai muuhun vastaavaan jaksoon hakeva kutsutaan haastatteluun, jossa voidaan keskustella työtehtävistä sekä hakijan toiveista. Haastatteluun tulevat lähettävät myös ansioluettelonsa, jotta prosessi on mahdollisimman työnhakutilanteeseen valmentavaa. Näin myös varmistetaan, että myös heikommassa asemassa olevien nuorten tarpeet tulevat huomioiduksi. Haastatteluilla varmistetaan, että hakija sijoitetaan parhaaseen mahdolliseen harjoittelupaikkaan ja harjoittelujakso toteutuu onnistuneesti.
2. Minkälainen tilanne toisen asteen ja korkea-asteen harjoittelujen suhteen Tampereella on ja millaisin keinoin kaupunki on edistänyt toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saantia?
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa työelämässä oppiminen on keskeinen osa ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Työelämässä oppiminen on aina tavoitteellista ja ohjattua, se on osa ammatillisen koulutuksen järjestämisen eri oppimisympäristöjä oppilaitoksen opetustiloissa, verkko- ja virtuaalisissa ympäristöissä tapahtuvan sekä itsenäisen opiskelun lisäksi. Työelämässä oppimisesta sovitaan työnantajan kanssa oppisopimuksella tai koulutussopimuksella.
Nykyisessä suhdannetilanteessa koulutusalojen välillä on jonkin verran eroja siinä, kuinka hyvin työelämässä oppimisen mahdollisuuksia opiskelijoille löytyy. Haasteita löytää sopivia työpaikkoja on erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, josta tammikuussa 2026 puuttui noin 100 paikkaa Tredun opetushenkilöstön toimista huolimatta, mm. terveydenhuollon osastojen sulkemisen ja hyvinvointialueiden yt-neuvotteluiden myötä. Myös rakennetun ympäristön kokonaisuudessa esimerkiksi talonrakennuksen ja rakennusmaalauksen osalta on ongelmia. Tämä koskee eniten uudisrakentamisen työpaikkoja, korjausrakentamisen osalta tilanne on jonkin verran parempi.
Työelämässä oppimisen paikkoja on tarvetta vähemmän myös tieto- ja viestintätekniikan alalla. Tekstiili- ja muotialan työpaikkoja ei myöskään ole riittävästi mm. alalla käytävien yt-neuvotteluiden takia. Media-alalla työpaikkoja on kohtuullisen hyvin, mutta työpaikoilla haaste on usein opiskelijan perehdyttämiseen ja ohjaamiseen tarvittavan ajan löytäminen ja joskus jopa työtilojen vähentyminen. Media-alan opiskelijoiden toivottaisiin myös joskus pysyvän työpaikalla pidempään, kun hänet on kerran saatu perehdytettyä työhön. Lentokonealan työpaikat ovat perinteisesti vähissä niiden vähäisyyden takia ylipäätään kotimaassa.
Toisaalta monilla aloilla tilanne työelämässä oppimisen paikkojen suhteen on varsin hyvä tälläkin hetkellä. Liiketoiminnan alalla opiskelijat löytävät työpaikkoja melko helposti, lukuun ottamatta englanninkielisen liiketoiminnan opiskelijoita, joille se on osoittautunut haasteellisemmaksi. Ravintola- ja catering -alalla työelämässä oppimisen paikkoja on hyvin saatavilla, jossain määrin alan työpaikkojen työajat eivät aina ole mieleisiä opiskelijalle tai huoltajille. Kasvatus- ja ohjausalalla työpaikkoja on löytynyt varhaiskasvatuksesta ja kouluilta riittävästi. Teknologian ja liikenteen aloilla työelämässä oppimiseen on löytynyt mahdollisuuksia ilman suuria haasteita.
Opiskelijat hakevat työpaikkoja useilla aloilla itsenäisesti, mikä tuottaa heille kokemusta työnhausta tulevaisuutta ajatellen. Joillakin aloilla, kuten sosiaali- ja terveys- ja kasvatus- ja ohjausalalla, työpaikat pyritään neuvottelemaan ja järjestämään keskitetysti Tredun henkilöstön toimesta.
Opetushenkilöstö tukee opiskelijoita paikan löytämisessä, mikäli opiskelija tarvitsee siinä apua. Henkilöstöllä on vastuualoillaan laajat työelämäverkostot ja vakiintunut työpaikkayhteistyö, jonka kautta pystytään monissa tapauksissa löytämään työpaikkoja silloinkin, kun opiskelija itse ei ole siinä onnistunut. Opettajat ohjaavat ja neuvovat työpaikkojen etsinnässä, voivat suositella vaihtoehtoisia työpaikkoja ja tarjota henkilökohtaista tukea. Opettajat voivat esimerkiksi ennen työelämäjakson alkua kiertää keskeiset työpaikat ja ohjata opiskelijoita olemaan niihin yhteydessä. Ammatillinen ohjaaja tai opettaja voi myös lähteä opiskelijan mukaan työpaikalle neuvottelemaan työelämässä oppimisen mahdollisuudesta. Vakiintuneen työelämäverkoston kanssa sovitaan usein työelämäjaksojen aikataulutuksesta ympäri vuoden ja jaksotetaan niiden toteutusta tavalla, jolla tasataan työpaikkojen tarvetta. Tiivis, tavoitteellinen työelämäyhteistyö tukee sitä, että alojen yritykset ymmärtävät työelämässä oppimisen tärkeyden ja ovat valmiimpia tarjoamaan paikkoja ja joskus myös venymään järjestelyissä. Yritysten kanssa solmittavat kumppanuussopimukset ovat osa ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisen järjestelyitä, joilla pyritään varmistamaan jatkuva työpaikkojen tarjonta ja toisaalta myös yritysten mahdollisuus saada tarvitsemaansa uutta työvoimaa vähintään pidemmällä aikavälillä.
Usein yritysten halukkuus ottaa opiskelijoita riippuu myös yrityksen resursseista ja osaamisesta opiskelijan ohjauksessa. Tähän on Tredussa pyritty vaikuttamaan mm. tarjoamalla työpaikkakouluttajille valmennusta oman ohjausosaamisen kehittämiseksi. Tredu järjestää myös erilaisia yritystapaamisia ja rekrytointitapahtumia sekä eri kuntien toimijoiden kanssa ns. rekrytoreja, joista opiskelijat voivat löytää potentiaalisia työpaikkoja, myös esim. kesätyöpaikkoja. Uutena tukimuotona on opiskelijoiden sähköisen Tuudo-sovelluksen uusi työ- ja harjoittelupaikka-alusta, jolla työnantajat voivat ilmoittaa tarjoamistaan työpaikoista.
Eri koulutusaloilla tehdään työpaikkayhteistyötä myös kaupungin kanssa, esim. tilapalveluiden tai Platform6:n kanssa. Työpaikkayhteistyön mahdollisuuksia voitaisiin tavoitteellisesti myös lisätä ja kehittää.
Korkea-asteen harjoittelupaikkojen saatavuus Tampereen seudulla vaihtelee toimialoittain ja koulutusaloittain. Työelämän tilanteet eivät ole pysyviä, koska esimerkiksi taloussuhdanteet vaikuttavat työnantajien mahdollisuuksiin tarjota harjoittelupaikkoja. Kaupunki edistää aktiivisesti yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja työnantajien kanssa sekä tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa opiskelijoiden työllistymisen tukemiseksi. Kaupungilla on strateginen kumppanuussopimus korkeakouluyhteisön kanssa. Tätä päivitetään parhaillaan ja se sisältää konkreettisempia toimia opiskelijoiden sujuvamman työllistymisen edistämiseksi.
Tampereen kaupunki tarjoaa opiskelijoille ja harjoittelijoille valikoiman mahdollisuuksia tutustua työelämään ja kehittää osaamistaan. Vaihtoehtoja löytyy kaikille koulutusasteille: korkeakouluopiskelijat voivat hakea palkallisen harjoitteluun eri yksiköissä. Lisäksi kaupunki järjestää vuosittaisen trainee‑ohjelman, joka tarjoaa tavallista harjoittelua laajemman kokonaisuuden: mukana ovat esimerkiksi yhteiset tilaisuudet, perehdytys, verkostoitumismahdollisuudet sekä erillinen englanninkielinen kansainvälinen ohjelma. Myös opinnäytetöiden tekemistä tuetaan ja niistä voidaan harkinnan mukaan maksaa palkkio. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tarjotaan työelämässä oppimisen jaksoja, joita toteutetaan yhdessä mm. Tredun kanssa.
Kilpailu harjoittelupaikoista on kovaa ja suomen kielen vaatimus rajaa etenkin kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia. Suuret yritysten kesäharjoitteluohjelmat tarjoavat englanninkielisiä paikkoja, mutta ne ovat erittäin kilpailtuja, painottuvat teknologia‑ ja insinöörialoille ja edellyttävät usein vahvaa osaamista. Mahdollisuuksia siis on, mutta ne jakautuvat epätasaisesti alojen ja vaatimustason mukaan.
Tampereen kaupunki, oppilaitokset ja International House Tampere (IHT) tekevät tiivistä yhteistyötä lisätäkseen erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu‑ ja työmahdollisuuksia.
Vuonna 2024 käynnistynyt yhteinen pilotointi on lisännyt kv‑opiskelijoiden työelämätietoisuutta, vahvistanut yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja synnyttänyt uusia harjoittelu‑ ja opinnäytetyöpaikkoja. Yhteistyötä tukevat myös kumppanit, kuten Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan Yrittäjät.
IHT:n tarjoamat Talent Advisor ‑palvelut ja Career Boost ‑workshopit ovat tukeneet harjoittelupaikkojen saamista tarjoamalla kansainvälisille opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta ja ryhmämuotoista sparrausta. Lisäksi IHT on ollut vahvasti mukana Study and Stay ‑toiminnassa, joka tukee toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoiden kiinnittymistä paikalliseen työelämään.
Nuorisopalvelut: Nuorisopalveluissa kaikki harjoittelusta kiinnostuneet hakijat ovat yhdenvertaisessa asemassa, mutta paikkoja on hakijamäärään nähden rajallisesti. Jokainen tiimi voi ottaa harjoittelijoita vain 1–2 jaksoa vuodessa. Harjoittelupaikkoja tarjotaan useille eri koulutusaloille, kuten nuoriso‑ ja yhteisöohjaukseen, yhteisöpedagogiikkaan, sosionomi‑ ja kulttuurituotannon opintoihin sekä käsi‑ ja taideteollisuusalan tutkintoihin. Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelut eivät toistaiseksi kuulu kokonaisuuteen, koska niiden edellyttämä palkallinen toteutus ei ole nuorisopalveluissa tällä hetkellä mahdollista.
3. Miten kaupunki tukee nuorten kesätöiden saamista historiallisen heikossa työllisyystilanteessa?
Työllisyys- ja kasvupalveluissa tehdään jatkuvaa työnvälitystä ja työurasuunnittelua nuorille. Kesätöiden lisäksi tavoitteena on saada nuoret kiinnittymään työelämään kestävästi. Nuorille on rakennettu erikseen työelämälähtöisiä polkuratkaisuja, joissa on huomioitu nuorten erilaiset ja nopeastikin muuttuvat tilanteet. Opinnollistaminen, koulutustason nosto ja tulevaisuuden ammattien hahmottaminen ovat usein merkittävä osa työelämään kiinnittymisessä.
Nuorten työllistämiseen on kohdennettu laajasti henkilöstöresursseja. Heidän kanssaan käydään keskusteluja sekä yleisesti työmarkkinoiden tilanteesta että kohdennetusti avoimien työpaikkojen sekä kesätyöpaikkojen tarjonnan osalta. Heidät huomioidaan lisäksi työnantajakentässä, jossa kontaktoidaan vuosittain tuhansia yrityksiä. Kymmenien yritysten kanssa on käynnistetty kumppanuuskeskustelut, joiden tavoitteena on rakentaa pitkäaikainen työllistämisen malli nuorille myös tulevaisuudessa varmistamaan työelämään kiinnittyminen.
Tampereen Kesäduuni! ‑kampanja kokoaa yhteen nuorten kesätyöllistymistä tukevat palvelut. Kampanjan keskeisimmät palvelut ovat kesätyöseteli ja kesäyrittäjyysseteli, jotka kannustavat työnantajia palkkaamaan nuoria ja tarjoavat nuorille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä kesän aikana. Setelit ovat vakiintuneita ja tavoittavat vuosittain suuren joukon nuoria.
Kesätyöseteli on työnantajalle tarkoitettu taloudellinen tuki (320 €) nuoren palkkaamiseen. Sen avulla edistetään 14–17-vuotiaiden kesätyöllistymistä ja madalletaan työnantajan kynnystä nuoren palkkaamiseen. Setelin suosio on kasvanut vuosi vuodelta: pilottivuonna myönnettiin 150 seteliä, kun vuonna 2025 määrä oli jo 747.
Työnantajille seteli on tarjonnut taloudellisen tuen lisäksi mahdollisuuden löytää pidempiaikaisia työntekijöitä aina keikka- ja sesonkityöstä vakituisempiin tehtäviin. Työnantajien määrä on kasvanut vuosittain, pilottivuoden noin 100 työnantajasta viime vuoden 435 työnantajaan.
Kesäyrittäjyysseteli on tamperelaisille 15–21-vuotiaille nuorille suunnattu 350 euron arvoinen seteli. Kesäyrittäjyyssetelin ja Oma kesäduuni yrittäjänä -kampanjan palveluiden on tarkoitus helpottaa nuorten yrittäjyyskokeilua kesällä. Kesäyrittäjyyssetelien suosio on kasvanut vuosittain: pilottivuonna 2021 myönnettiin 30 seteliä, kun vuonna 2025 määrä oli 179.
Seteleitä markkinoidaan aktiivisesti siellä missä nuoret ovat, kuten kouluissa, oppilaitoksissa, ohjauspalveluissa ja nuorille suunnatuissa somekanavissa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori saa tiedon Kesäduunin tarjoamista mahdollisuuksista.
Kampanjaan kuuluvat myös Löydä Kesäduuni! ‑tapahtumat, jotka setelien näkyvyyden lisäksi tarjoavat nuorille mahdollisuuden tavata kesätyönantajia kasvokkain. Tapahtumat ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa nuoret voivat tutustua eri aloihin ja saada tietoa avoimista kesätyöpaikoista suoraan työnantajilta.
Nuorten työllistymistä edistää myös Kesäduunin Keikkatyöt alle 30‑vuotiaille ‑alusta, jota pilotoidaan tänä vuonna. Alusta mahdollistaa lyhyet työkeikat erityisesti pienissä yrityksissä ja kotitalouksissa ympäri vuoden. Alusta voi mahdollistaa myös piilotyötä, kuten silpputöitä yrityksissä tai satunnaisia kotiaskareita ja pihatöitä.
Kesäduuni!‑kampanja ohjaa nuoria lisäksi työnhaun tukipalveluihin, kuten CV‑ohjaukseen, hakemusten sparraukseen ja työhaastatteluharjoitteluun.
Tampereen kaupungin tarjoamat kesätyöt:
Tampereen kaupunki järjesti kesällä 2025 nuorille kesätyöharjoittelu- ja kesätyöjaksoja, joissa työskenteli yhteensä 212 nuorta. 15–17‑vuotiaille oli tarjolla 130 kesäharjoittelupaikkaa. Harjoittelupaikat sijoittuivat varhaiskasvatukseen (40 paikkaa), maauimalalle (20 paikkaa) ja nuorisopalveluihin (70 paikkaa). Suosituimpia kohteita olivat päiväkodit, maauimala, Kalevan puisto ja liikennepuisto sekä Koivistonkylän kesäkahvila. Lisäksi kaupunki tarjosi kesällä 82 kesätyöpaikkaa täysi‑ikäisille nuorille. Suosituimpia paikkoja olivat lastenhoitajan varahenkilö, museoavustaja, kahvilatyöntekijä, hallinnon harjoittelija, vastuullisuusagentti, varhaiskasvatuksen opettajan varahenkilö sekä ympäristöalan harjoittelija.
Kaupunki tarjoaa tulevana kesänä 2026 noin 200 kesätyö- ja harjoittelupaikkaa. Tamperelaisille 15–17‑vuotiaille on tarjolla 122 lyhyttä kesäharjoittelupaikkaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, nuorisopalveluissa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Muut kesätyöpaikat on suunnattu täysi-ikäisille.
Nuorisopalvelut: Nuorisopalvelut kehittää kesätyökokonaisuuttaan jatkuvasti ja pystyy tarjoamaan vuosittain monipuolisia kesätyöharjoittelupaikkoja noin 70 nuorelle, joilta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä. Kesätyötoiminta erottuu kaupungin muista kesätyömuodoista kokonaisena ja ohjattuna prosessina, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten työelämätaitoja ilman arvontaa tai sellaista oma-aloitteisuutta, jota esimerkiksi kesätyösetelin hyödyntäminen vaatii. Tämä on tärkeää, sillä jotkut nuoret kokevat kesätyösetelimallin liian vaativaksi tai monimutkaiseksi. Lisäksi nuorisopalvelut näkevät, että tukea olisi hyödyllistä laajentaa myös loma-aikojen ulkopuolelle – esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden työllistämiseen lyhyisiin, pienimuotoisiin tehtäviin kuten somesisältöjen tekemiseen, tapahtumien avustamiseen tai muihin projekteihin. Viime vuonna kesätyöharjoitteluhakemuksia tuli noin 900, mikä kertoo toiminnan vetovoimasta ja tarpeellisuudesta.
Lisätietoja:
perusopetuksen johtaja Ulla-Maija Ojalammi, puh. 050 428 3044, etunimi.sukunimi@tampere.fi
nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahti, puh. 040 806 3239, etunimi.sukunimi@tampere.fi
johtaja, ammatillinen koulutus Kirsi Viskari, puh. 0400 376 420, etunimi.sukunimi@tampere.fi
henkilöstön kehittämispäällikkö Marju Leinonen, henkilöstöyksikkö, puh. 040 806 2937, etunimi.sukunimi@tampere.fi
työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari, puh. 050 346 9603, etunimi.sukunimi@tampere.fi