Perustelut
Valtuustokysely siirtyi valtuuston kyselytunnilta 19.1.2026.
Nykypäivän orjuus on suomalaista työelämää läpileikkaava ilmiö. Se on laajempi kuin käsitämme ja joillain aloilla siitä on syntynyt jo maan tapa. Tietokirjallisuuden Finlandialla palkittu Paavo Teittisen Pitkä Vuoro kuvaa seikkaperäisesti Suomessa tapahtuvaa modernia orjuutta, eli ihmiskauppaa. Kirjan perusteella ihmiskauppaa ja työperäistä riistoa näyttäisi olevan hyvin laajasti eri aloilla työelämässä, kuten marjanpoiminnassa, rakennustyömailla, teollisuudessa, maataloudessa ja siivousalalla. Kirjassa on myös tuotu esille, että Tampereella olisi vuonna 2008 ollut ostoja siivousalan yrityksestä, jossa on ilmennyt työntekijöiden hyväksikäyttöä.
Harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön ongelmien estäminen on kaikkien viranomaisten tehtävä. Valitettava totuus on, että ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on yleistä sekä järjestelmällistä. Yrittäjille ja ihmiskauppiaille annetut tuomiot ovat aivan liian lieviä, joskus myös täysin olemattomia. Toiminnasta kärsivät eniten ihmiskaupan uhrit, mutta myös rehelliset toimijat, jotka joutuvat kilpailemaan hyväksikäyttöä hyödyntävien yritysten kanssa.
Työsuojeluviranomaiset ovat valitettavasti usein varsin avuttomia havaittujen väärinkäytösten estämisessä, sillä heidän toimivaltuutensa ja resurssinsa ovat täysin riittämättömät. Valtiolla on oma roolinsa lainsäätäjänä. Kuitenkin myös kunnilla on tärkeä asema työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämisessä, sillä kunnat ovat merkittäviä palveluiden ja tuotteiden hankkijoita.
Kysynkin
- Mitä konkreettisia toimia kaupunki tekee hankinnoissaan ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön estämiseksi?
- Miten kaupunki varmistaa, että alihankintaketjujen valvonta on riittävää ja ettei missään vaiheessa esiinny ihmiskauppaa tai työperäistä riistoa?
- Millä tavoin kaupunki tekee yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa ihmiskaupan ehkäisemiseksi?
Pormestari Ilmari Nurmisen vastaus Minna Minkkisen valtuustokyselyyn:
1. Mitä konkreettisia toimia kaupunki tekee hankinnoissaan ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön estämiseksi?
Tampereen kaupunki on sitoutunut sosiaalisen vastuullisuuden vahvistamiseen hankinnoissa. Hankinnan strategisissa painopisteissä sosiaalinen vastuullisuus on asia, mitä on edistetty jo edellisellä valtuustokaudella ja sitä tullaan tulevaisuudessakin huomioimaan.
Kaupunki soveltaa kaikissa kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa sosiaalisen vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteita (Supplier Code of Conduct), jotka perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin, OECD-ohjeistukseen sekä kotimaiseen lainsäädäntöön. Velvoitteissa edellytetään muun muassa työntekijöiden oikeuksien ja työehtojen noudattamista, toimitusketjun valvontaa sekä ilmoitus- ja valvontamenettelyjä.
Kaupunki hyödyntää hankintalain pakollisia ja harkinnanvaraisia poissulkuperusteita laajasti. Tämä ehkäisee työperäisen hyväksikäyttöä ja mahdollistaa jo kilpailutusvaiheessa sellaisten toimijoiden poissulkemisen, joiden virallisissa tiedoissa on merkintä asiasta. Lisäksi kaupungin sopimusrakenne mahdollistaa sopimusten irtisanomisen näiden poissulkuperusteiden syntyessä sopimuskaudella.
On myös hyvä huomioida, että sidosyksiköitä ohjataan tekemään toimia riskin poistamiseksi konserniohjeessa. Esimerkkinä näistä Tampereen Tilapalveluiden ohje työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi (10.11.2023) sekä RT 103754 -kortin periaatteiden läpivienti tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoihin vahvistavat käytäntöjä etenkin rakennusalalla.
Lisäksi kaupunki kehittää hankintojen hallintaa siten, että työperäisen hyväksikäytön torjunta on entistä systemaattisempaa ja läpileikkaavaa koko hankintaprosessin ajan. Kaupunki hyödyntää riskiperusteista lähestymistapaa, jossa erityisesti työvoimavaltaiset ja hyväksikäytölle alttiit toimialat – kuten rakennus-, logistiikka-, siivous- ja maatalousalan hankinnat – arvioidaan ennakolta korkeampaa valvontaa edellyttäviksi. Tätä varten hyödynnetään valtakunnallisia riskinarviointityökaluja ja HEUNIn tuottamaa ohjeistusta, joiden avulla hankintavaatimukset ja valvontamenettelyt voidaan mitoittaa hankinnan riskitasoon.
2. Miten kaupunki varmistaa, että alihankintaketjujen valvonta on riittävää ja ettei missään vaiheessa esiinny ihmiskauppaa tai työperäistä riistoa?
Kaupunki edellyttää, että toimittajat vastaavat myös alihankkijoidensa toiminnasta. Tilaajavastuulain selvitysten tulee olla ajan tasalla koko sopimuskauden ajan. Kaupunki voi suorittaa pistotarkastuksia, vaatia itsearviointeja ja tarkistaa työmailla työskentelevän henkilöstön sopimuksenmukaisuutta. Kaikki toimet mitoitetaan riskin todennäköisyyden lähtökohdista.
Urakkaehtoja on vuonna 2025 uudistettu niin, että lähetettyjä työntekijöitä koskevat velvoitteet ovat aiempaa selkeämmät ja valvottavammat.
Kaupunki kehittää myös toimittajahallinnan toimintamalleja ja sähköisiä työkaluja, joiden tavoitteena on parantaa toimitusketjujen läpinäkyvyyttä, varmistaa tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden jatkuva ajantasaisuus sekä tukea alihankintaketjujen seurantaa myös sopimuskauden aikana. Tämä sisältää mm. alihankinnan ketjutuksen rajoittamisen, alihankkijoiden ennakkonimeämisen sekä työntekijätietojen valvonnan työmailla.
Osana valvontaa kaupungilla on mahdollisuus hyödyntää auditointeja, työmaakäyntejä ja pistotarkastuksia, ja sopimuksiin sisällytetään seuraamusmekanismeja, kuten sanktiot ja sopimuksen purkuoikeudet, mikäli epäkohtia havaitaan.
On myös syytä mainita henkilöstölle järjestetyt koulutukset sekä HEUNIn ja AVIn toteuttamat tilaisuudet, ovat lisänneet osaamista riskien tunnistamisessa.
Lisäksi kaupunki käsittelee poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia järjestelmällisesti ja varmistaa, että hinnan muodostuminen on työehtojen ja lainsäädännön mukaista.
3. Millä tavoin kaupunki tekee yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa ihmiskaupan ehkäisemiseksi?
Viranomaisyhteistyö on keskeistä työperäisen hyväksikäytön torjunnassa, ja kaupunki tekee yhteistyötä poliisin, työsuojeluviranomaisten, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän, RIKU:n ja SAK:n kanssa.
Tampereen kaupungilla ei tällä hetkellä ole pysyvää, rakenteellista ohjeistusta viranomaisyhteistyöstä työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Yhteistyö tapahtuu tapauskohtaisesti ja hyödyntäen valtakunnallisia ohjeistuksia (AVI, poliisi, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, HEUNI). Kaupungin arvioi nykyisten käytäntöjen riittävyyttä erityisesti niillä toimialoilla, jotka ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle. Tämän arvioinnin pohjalta, kaupungin on selvitettävä kehitettäviä toimintamalleja, esimerkiksi epäilyjen ilmoittamiseen ja käsittelyyn liittyviä kanavia sekä viranomaisen olemassa olevia tietolähteitä. Viranomaisten tiedot ovat kuitenkin tarjolla ja niitä hyödyntäviä palveluita kaupungissa käytetään, mm. Vastuugroup-palvelun käyttö tukee toimitusketjujen läpinäkyvyyttä.
Kaupungin hankintatoimessa on kuitenkin olemassa jo edellä vastauksessa mainittuja toimenpiteitä, joilla markkinoiden toimintaa seurataan aktiivisesti ja kyetään puuttumaan väärään toimintaan.