Perustelut
Valtuustokysely siirtyi valtuuston kyselytunnilta 19.1.2026.
Lupa liikkua Lupa harrastaa on Tampereen kaupungin harrastusmalli, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Nämä maksuttomat harrastukset ovat suunnattu tamperelaisille varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lapsille ja nuorille.
Nuorisopassi on yläkoululaisille suunnattu harrastusohjelma. Nuorisopassi-sovellukseen ladataan saldoa, jonka voi käyttää liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin, vuonna 2025 käytettävä saldo on ollut 100 €. 9.-luokkalaisten Vaikuta! -päivillä Nuorisopassi sai paljon kiitosta, sen katsottiin tarjoavan joustavasti erilaisia harrastuksia ja mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ystävien kanssa. Nuoret nostivat esiin myös sen, että Nuorisopassi kävi maksuvälineenä jo olemassa oleviin vakiintuneisiin harrastuksiin.
Kysynkin seuraavaa:
- Mikä on peruskoululaisille suunnattujen Lupa liikkua Lupa harrastaa -ryhmien käyttöaste ja mitkä ovat erot ala- ja yläkoulun välillä
- Mikä on yläkoululaisille suunnatun Nuorisopassin käyttöaste
- Onko Nuorisopassin ja Lupa liikkua Lupa harrastaa ohjelmien käyttöasteissa alueellisia eroja
Apulaispormestari Anne-Mari Jussilan vastaus Laura Vänskän valtuustokyselyyn:
1. Mikä on peruskoululaisille suunnattujen Lupa liikkua Lupa harrastaa -ryhmien käyttöaste ja mitkä ovat erot ala- ja yläkoulun välillä?
Tampereen kaupungin perusopetuksen järjestämiä Lupa harrastaa -ryhmiä toimii lukuvuonna 2025 - 2026 yhteensä 425. Ryhmiin on ilmoittautunut 5666 oppilasta. Toimintaa toteuttaa noin 100 eri seuraa, yhteisöä, yritystä tai yksityistä toimijaa.
Harrastusryhmiä on suunnattu eri ikäluokille. Kaikkia ryhmiä ei ole rajattavissa jakoon ylä- ja alakoululaiset, sillä osaa harrastusryhmistä tarjotaan esimerkiksi vuosiluokille 4-7 tai 5-9. Ryhmiä, joihin 7–9-luokkalaiset voivat ilmoittautua, on 147 ja niihin on ilmoittautunut 1449 oppilasta.
Ryhmien käyttöasteet vaihtelevat 80 ja 100 prosentin välillä. Suurin osa ryhmistä on täynnä heti ilmoittautumisen auettua ja esimerkiksi uintiryhmiin on myös jonotuslistalla useita ilmoittautuneita. Yläkoululaisten ryhmissä on hieman enemmän vapaita paikkoja, mutta niissäkin käyttöaste on keskimäärin 80 prosenttia.
Tällä hetkellä Lupa liikkua Lupa harrastaa -toimintamalli on niin tunnettu ja toimivaksi havaittu, että suurin haaste on ennemminkin se, että halukkaita on enemmän kuin paikkoja ja suosituimmat ryhmät täyttyvät minuuteissa ilmoittautumisen jälkeen.
Suuriin käyttöasteisiin vaikuttaa ennen kaikkea se, että harrastuskalenteri suunnitellaan vuosittain oppilaskyselyiden pohjalta ja koulujen apulaisrehtorit sekä liikkumisen tutoropettajat räätälöivät tarjonnasta oman koulun oppilaille parhaiten sopivan kokonaisuuden. Mikäli ryhmissä on alle viisi ilmoittautunutta, ryhmä perutaan ja sen tilalle tarjotaan toinen vaihtoehto. Nykymallissa tämä on hyvin harvinaista.
Päämäärätietoisen urheiluharrastuksen kriittinen lopettamisikä on keskimäärin 13 vuotta. Jotta mahdollisimman moni tässä herkässä vaiheessa löytää uuden liikunnallisen harrastuksen, on myös tästä syystä erityisen tärkeätä kuulla oppilaiden toiveita eri harrastusvaihtoehdoista.
Koulupäivän yhteydessä toimivan harrastustoiminnan lisäksi liikunnallisuutta edistetään Lupa liikkua Lupa harrastaa -toimintamallissa myös koulupäivän sisällä toteutettavissa, urheilutoimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettavissa lajikokeiluissa, joissa oppilasryhmät pääsevät osana opetusta tutustumaan monipuolisesti liikkumisen mahdollisuuksiin. Tämä osaltaan vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista ja tarjoaa kaikille oppilaille mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin.
2. Mikä on suunnatun Nuorisopassin käyttöaste?
Nuorisopassin käyttöaste vuonna 2025 oli 63 prosenttia. Vuosiluokkien välillä on eroa siten, että kaikkein suurin, 80 prosentin käyttöaste on 8. vuosiluokan oppilailla.
3. Onko Nuorisopassin ja Lupa liikkua Lupa harrastaa ohjelmien käyttöasteissa alueellisia eroja?
Lupa liikkua Lupa harrastaa –toiminnassa ei ole nähtävissä alueellisia eroja käyttöasteissa.
Avoimien ilmoittautumisten lisäksi yhtenä segregaation ehkäisyn muotona on koulujen toimintamalli, jossa henkilökunta auttaa ja ohjaa oppilaita harrastusryhmiin. Lisäksi kuluvana lukuvuonna on käynnissä Seurapolku-hanke. Sen avulla on rakennettu seurojen kanssa malli matalan kynnyksen joukkuetoiminnasta jääkiekkoon, koripalloon, tanssiin ja sulkapalloon. Toiminta on kohdennettu alueille, jotka saavat alueellisen tasa-arvon kehittämisen rahaa. Toiminnan tulokset ovat olleet erinomaisia. Joukkuetoiminta saavuttaa erinomaisesti kohderyhmänsä ja kaksi kertaa viikossa toteutettu säännöllinen harrastustoiminta vahvistaa muun muassa pitkäjänteisen harrastamisen ja yhteisöön kuulumisen tunnetta osallistujissa. Tämän hankkeen ulkoinen rahoitus päättyy 31.7.2026.
Nuorisopassin käyttöasteet vaihtelivat kouluittain 51 ja 80 prosentin välillä. Korkeimmat käyttöasteet olivat Hatanpään (80 %), Etelä-Hervannan (76 %) ja Linnainmaan (74 %) kouluissa. Matalimmat käyttöasteet puolestaan olivat Tesoman (51 %), Kaukajärven (51 %) ja Lielahden (52 %) kouluissa.
Osana Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisen ohjelmaa nuorisopassiin käytettävissä oleva summa puolittui ja Tampereen kaupunginhallituksen kehyspäätöksen yhteydessä edellytettiin rahoituksen kohdentamisesta erityisesti yhdenvertaisuutta tukevasti. Oppilaskohtainen rahoitus on jatkossa 80 euroa lukuvuodessa ja se on käytössä kaupunginosakehittämisen kohde- ja seuranta-alueen kouluissa eli Hatanpään, Hervannan, Kaukajärven ja Tesoman koulujen 7.–8.-luokkalaisilla.
Nuorisopassin rinnalla tavoitteena on kasvattaa Unelmista totta -harrastustuen saajien määrää. Tämä harrastustuki toteutetaan SOS-Lapsikylän toimintamallin kautta. Siinä tuki kohdistetaan yksilöllisesti hakemusten mukaan perheiden taloudellisten toimintaedellytysten ollessa heikkoja. Unelmista totta -harrastustuen määrä on ollut yhdelle tukea saavalle lapselle keskimäärin noin 400 euroa vuodessa. Tuen piirissä on ollut noin 300 lasta ja lisärahoituksen avulla tuen saajien määrää olisi mahdollista nostaa 50 lapsella.