Yhdyskuntalautakunta, kokous 9.6.2026

§ 155 Poikkeamishakemus Järvensivu, Iidesranta 80 (Iidesrannanpuisto), matkaviestintukiaseman rakentaminen 

TRE:837/10.03.01/2026

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös RakL 57 §:n nojalla AKL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Iidesjärven rantaan, matonpesupaikan länsipuolelle rakennetaan matkaviestintukiasema, joka käsittää 42 metriä korkean maston sekä n. 12 k-m2 suuruisen laitetilan.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Haetaan poikkeamislupaa Telia Towers Finland Oy:n uudelle matkaviestintukiasemalle Tampereelle Iidesrannan varteen. Matkaviestintukiasema käsittää: putkiristikkopylvään sekä sen vieressä olevan laitesuojan. Pylvään korkeus 42 metriä ja laitesuojan pinta-ala n. 12 m2. Matkaviestintukiaseman tarvitsemasta maa-alasta tehty maanvuokraussopimus Tampereen kaupungin kanssa. Telia Towers Finland Oy käyttää kohdetunnuksena "Järvensivu" nimikettä.

Lähtökohtana tukiaseman rakentamiselle on parempien ja laadukkaampien matkaviestinpalveluiden tarjoaminen alueen asukkaille, palveluille, yrittäjille, työntekijöille sekä alueen puistossa ja liikenneväylillä liikkujille.

Lentoestevalot ja lentoestemaalaus selviävät hankkeen edetessä.

Poikkeukset MRL 58 §:
Sijoituspaikka on asemakaavassa VP(p)-aluetta (Järvensivunpuisto) jolla ei ole rakennusoikeutta. Lähialueiden asemakaavoihin ei ole varattu yhdyskuntateknisten rakennusten tai rakennelmien aluetta, jolle tukiaseman voisi sijoittaa. Tämä tukiasemapylvään malli on monioperaattori malli, mahdollistaa muiden teleoperaattoreiden tulon myös tähän paikkaan. Tukiaseman sijoittamista alueelle tarvitaan matkaviestinpalveluiden tuottamiseksi. Huoltokulku tukiasemalle tapahtuu olevaa tietä käyttäen. Huoltokäyntejä tukiasemalle tehdään vain vähäinen määrä, noin 1-4 kpl vuodessa.

Tukiaseman tilavaade on hyvin vaatimaton, eikä tukiasema rajoita ympäröivän puistoalueen tai matonpesupaikan käyttöä lainkaan. Pidämme poikkeamista vähäisenä.

Matkaviestintukiasema:

  1. ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
  2. ei vaikeuta läheisen luonnonsuojelualueen tavoitteiden saavuttamista
  3. ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista
  4. ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.”

 

Hakija on kertonut lisää hankkeesta ja sen vaikutuksista liitteenä olevassa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n mukaisessa selvityksessä.

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Naapurit on kuultu myös rakentamislupaa varten. Hakemus on kuulutettu Aamulehdessä 19.2.-12.3.2026. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

POIKKEAMINEN

Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu puistoksi, jolle ei ole osoitettu käyttötarkoitusta, rakennusoikeutta tai rakennusalaa matkaviestintukiasemalle. Siitä poiketen alueelle rakennetaan maston ja laitetilan käsittävä matkaviestintukiasema.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei RakL 57 § mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijoittuu Iidesjärven pohjoisrannalle, matonpesupaikan länsipuolelle. Kulku tukiasemalle järjestetään matonpesupaikan kautta.

Tukiasema koostuu noin 42 metriä korkeasta mastosta sekä noin 12 k-m² suuruisesta laitetilasta. Laitetilan pieni koko ja hillitty väritys tukevat rakenteen sopeutumista ympäristöön. Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 150 metriä, ja rakennusten sekä tukiaseman väliin jää laaja puistoalue. Näin ollen maston visuaaliset vaikutukset asuinalueiden pihapiireihin jäävät vähäisiksi.

Alueelta ei tarvitse poistaa puustoa. Maston yläosa tulee näkymään laajemmalle ympäristöön, mutta rakenteeltaan kevyt ja ristikkomainen, vaaleanharmaa masto soveltuu melko hyvin horisonttia vasten. Lisäksi masto on rakenteeltaan kapea (noin 800 mm), minkä vuoksi se ei juuri erotu pidemmiltä etäisyyksiltä. Sopeutumista maisemaan voidaan edelleen parantaa värityksellä; maston tulee olla joko sinkitty tai maalattu värisävyyn RAL 7012.

Rakentaminen aiheuttaa hakijan mukaan tilapäistä työmaaliikennettä ja melua, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Varsinainen rakennusvaihe kestää arviolta 1–2 kuukautta, minkä jälkeen alueella liikutaan huollon ja laiteasennusten vuoksi vain muutamia kertoja vuodessa. Tukiaseman sijoittaminen ei vaikeuta matonpesupaikan käyttöä eikä alueen virkistyskäyttöä. Poikkeaminen asemakaavasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Rakennuspaikka sijaitsee luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvan Iidesjärven läheisyydessä, mutta ei kyseisen rajauksen sisäpuolella. Hankkeella ei saa olla vaikutuksia järven suuntaan. Tästä syystä rakentamisaikaisten hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja työssä tulee noudattaa Tampereen kaupungin työmaavesiohjetta sekä ympäristönsuojelumääräyksiä (§ 9). Melua aiheuttavat työvaiheet on ajoitettava lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Vahingoittumisvaarassa olevat lähipuut tulee suojata juuristoineen rakennustöiden ajaksi, eikä puita saa poistaa tai heikentää.

Alueella on vireillä asemakaavan muutos nro 8725, joka on ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa rakennuspaikka sijoittuu lähivirkistysalueelle. Alue on osoitettu myös liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi siten, että liito-oravalle suotuisa puusto tulee säilyttää ja sitä tulee istuttaa. Lisäksi alue on tunnistettu tärkeäksi lepakkoalueeksi, jossa puuston hoidossa on huomioitava lajien elinolosuhteet. Kaupungin tietojen mukaan rakennuspaikka ei ole arvokasta kasvillisuusaluetta. Annettujen ehtojen mukaisesti toteutettuna poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, ettei suunnittelualueelta tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Alueen läheisyydessä sijaitsee kuitenkin kiinteä muinaisjäännös, Järvensivun keskiaikainen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000046230). Maakuntamuseo on tehnyt alueella tarkastuskäynnin ja kairauksia muinaisjäännöksen laajuuden selvittämiseksi, eikä alueella havaittu muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita. Koekaivauksia ei edellytetä. Mikäli kaivutöiden yhteydessä kuitenkin havaitaan merkkejä mahdollisesta muinaisjäännöksestä, kuten nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, muurausta, lahonnutta puuta tai yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt keskeyttää kyseisellä kohdin ja ilmoittaa asiasta viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Tällöin ensisijaisena ratkaisuna on maston sijoittaminen muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Poikkeaminen asemakaavasta ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Tässä tapauksessa kyse on maston ja pienehkön laitetilan rakentamisesta etäälle asutuksesta, eikä hanke johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haetun poikkeamisluvan mukaisen matkaviestintukiaseman rakentaminen parantaa alueen matkapuhelinverkon palvelukykyä. Nykyiset vaatimukset edellyttävät aiempaa suurempaa tukiasematiheyttä. Laki sähköisen viestinnän palveluista huomioiden kunnan on edistettävä sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on jokaisen saatavilla. Lain mukaan tulee myös varmistaa, että nämä ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia (Laki sähköisen viestinnän palveluista 7.11.2014/917). Näin ollen poikkeamisluvan myöntämiselle voidaan katsoa olevan RakL 57 §:n mukaisia erityisiä syitä.

Ottaen huomioon hakijan selvityksen sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että ehtojen mukaan toteutettuna poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Hakijan esittämät erityiset syyt ovat RakL 57 §:n 1 momentin tarkoittamat ja kyseisen lainkohdan mukaan hyväksyttävät erityiset syyt poikkeamisen myöntämiselle.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

Toimivalta: Hallintosäännön 22 §:n 4 momentin 2) kohdan perusteella yhdyskuntalautakunta päättää poikkeamisluvista.

LIITTEET:

Kartat: Sijaintikartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Rakennuspaikka rajautuu pohjoisessa Iidesranta-nimiseen katuun ja muissa ilmansuunnissa se rajautuu Iidesjärvenpuistoon sekä Iidesjärveen. Kohteen pohjoissuunnalla on lupahakemus, jolle on annettu myönteinen päätös vuonna 2018. Kohteen koillissuunnalla on lupahakemus, jolle on annettu kielteinen päätös vuonna 2025. Lisäksi kohteen luoteissuunnalla on vuonna 2011 myönteisen päätöksen saanut aikaisempi lupahakemus. Asemakaavassa tontin pääkäyttötarkoitus on puisto. 

Lausunnot
MRA 64 §:n mukainen selvitys
Asemapiirustus ja suunnitelmat: Tukiasema sijaitsee puistossa Iidesranta-nimisen tien eteläpuolella. Maston korkeus on 42 metriä ja laitesuojan pinta-ala on noin 12 k-m2.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään kiinteistölle 837-592-1-27 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja rakennusalasta matkaviestintukiaseman rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Järvensivun kaupunginosassa, osoitteessa Iidesranta 80 (Iidesrannanpuisto) sillä ehdolla,

että maston väri on joko sinkitty tai maalattuna RAL7012,

että hankkeella ei ole vaikutuksia Iidesjärven luonnonsuojelukohteeseen,

että rakentamisaikaisten hulevesien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota ja noudatetaan Tampereen kaupungin työmaavesiohjetta ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä (§ 9),

että rakennustöiden meluavat työvaiheet suoritetaan lintujen pesimäajan ulkopuolella, 

että vahingoittumisvaarassa olevat lähipuut suojataan juuristoalueineen rakennustöiden ajaksi, 

että puita ei poisteta eikä heikennetä, ja

että mikäli kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, työt kyseiseltä kohdalta keskeytetään ja ilmoitetaan asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Tällöin ensisijainen vaihtoehtona on maston siirtäminen muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa lupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Tampereen ympäristönsuojelulta ja vihersuunnittelulta. Vastaaviin muihin matkaviestintukiasemien hankkeisiin liittyen on aiemmin saatu terveydensuojelulta sekä Säteilyturvallisuuskeskukselta lausunnot, jotka on lisätty myös tälle hakemukselle. 

Pirkanmaan maakuntamuseo mm.: 
”Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut lausunnon (diar. 267/2026) Telia Towers Finland Oy:n poikkeamisluvasta uudelle matkaviestintukiasemalle Tampereelle Iidesrannan varteen. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Järvensivun keskiaikainen kylänpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000046230), jonka tarkkaa laajuutta ei tunneta, esim. muinaisjäännösalueen ja Iidesjärven rannan väliseltä alueelta on keväällä 2025 saatu metallinetsinnässä muutamia 1700- ja 1800-luvun tyypillisiä raha- ja pienesinelöytöjä.

Pirkanmaan maakuntamuseo teki keväällä tarkastuskäynnin alueella muinaisjäännöksen laajuuden selvittämiseksi ja kairasi aluetta. Alueelta ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei edellytä koekaivausten tekemistä, mutta jos kaivutöiden yhteydessä tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Tällöin ensisijainen vaihtoehtona on maston siirtäminen muinaisjäännösalueen ulkopuolelle.”

Ympäristönsuojelu:
”Kohde sijaitsee lähellä luonnonsuojelualueohjelman kohdetta Iidesjärveä, hankkeella ei saa olla vaikutuksia kohteen puolelle. Tästä syystä rakentamisaikaisten hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja noudattaa Tampereen kaupungin työmaavesiohjetta ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä (§ 9). Rakennustöiden meluavat työvaiheet on suoritettava lintujen pesimäajan ulkopuolella. Vahingoittumisvaarassa olevat lähipuut tulee suojata juuristoalueineen rakennustöiden ajaksi, puita ei saa poistaa eikä heikentää.”

Viheralueet-yksikkö:
”Suunnitelman mukainen sijainti mastolle ok. Maston väri maisemasyistä joko sinkitty tai maalattuna RAL7012.”

Terveydensuojelu, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

”Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettiseille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.  5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.”

Säteilyturvallisuuskeskus STUK, lausunto annettu toista vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten:

”Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:
Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista.

STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO,  SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät 
altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää.
Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee olemaan vähäistä. 

Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa.”

Tiedoksi

Hakija, Lupa ja valvontavirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo