Elinvoima- ja osaamislautakunta, kokous 9.3.2022

Lataa  Kuuntele 

§ 47 Varainhoitovuoden 2022 ensimmäisellä lisäsuoritepäätöksellä opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun myönnettävien lisärahoitusten hakeminen (yhteistoiminta-alueen asia) 

TRE:1628/02.04.01/2022

Valmistelija

  • Viskari Kirsi, Johtaja, ammatillinen koulutus

Valmistelijan yhteystiedot

Johtaja, ammatillinen koulutus Kirsi Viskari, puh. 0400 376 420 ja kehitysjohtaja Tuula Hoivala, puh. 050 329 5711, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Aino Jokinen, puh. 040 801 6103, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut ensimmäisen lisäsuoritepäätöshaun vuoden 2022 talousarvion perusteella (VN/5431/2022, 18.2.2022).  Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää rahoitusta opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin yhteensä 70 miljoonaa euroa sekä oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen kokeiluun vuonna 2022 yhteensä 5 miljoonaa euroa. Lisärahoitukset myönnetään vuoden 2022 ensimmäisellä lisäsuoritepäätöksellä perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena. 

Lisärahoitus opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin

Lisärahoituksen tarkoituksena on kohdentaa enemmän opetusta ja ohjausta opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea opintoihinsa. Kohderyhmiä ovat erityisesti perusopetuksen päättäneet nuoret, maahanmuuttajat ja heikkojen perustaitojen varassa olevat aikuiset.  Lisärahoituksen määrän arvioinnissa lähtökohtana on se, kuinka paljon koulutuksen järjestäjällä on edellä mainittuihin kohderyhmiin kuuluvia opiskelijoita. Ministeriö on tehnyt esimerkinomaiset laskelmat koulutuksen järjestäjittäin rahoituksen suuruudesta edellä mainittujen kohderyhmien määrän perusteella. Laskelmassa käytetään kalenterivuoden 2020 aikana aloittaneita uusia opiskelijoita koskevaa valtakunnallista tilastoaineistoa. 

Laskennalliset myöntökriteerit ovat seuraavat:

• koulutuksen järjestäjän osuus kaikkien vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien alle 18-vuotiaiden uusien opiskelijoiden määrästä

• koulutuksen järjestäjän osuus kaikkien vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vähintään 18-vuotiaiden uusien opiskelijoiden määrästä ja

• koulutuksen järjestäjän osuus kaikkien vieraskielisten uusien opiskelijoiden määrästä.

Kriteerejä painotetaan keskenään siten, että lisärahoituksesta jaetaan 50 prosenttia ensimmäisen kriteerin perusteella, 30 prosenttia toisen kriteerin perusteella ja 20 prosenttia kolmannen kriteerin perusteella. 

Laskennallisten myöntökriteerien lisäksi ministeriö voi käyttää tarvittaessa myös muuta harkintaa päättäessään järjestäjäkohtaisesta lisärahoituksesta opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin. Koska lisärahoituksen myöntäminen pääasiallisesti laskennallisin kriteerein perustuu suhteelliseen laskutapaan, jossa jokaisen koulutuksen järjestäjän osuus lisärahoituksesta riippuu muiden järjestäjien osuudesta, voi muuhun harkintaan perustuvilla muutoksilla laskennallisten kriteerien tuottamaan euromäärään olla vaikutusta myös sellaisten koulutuksen järjestäjien rahoitukseen, joita muu harkinta ei koske.

Hakemuksista saatavan tiedon perusteella ministeriö arvioi myös koulutuksen järjestäjien aiemmilla lisärahoituksilla palkkaaman henkilöstön ja lisättyjen henkilötyövuosien määrää suhteessa jo myönnettyihin lisärahoituksiin. Mikäli koulutuksen järjestäjä ei ole riittävässä määrin kyennyt lisäämään opetus- ja ohjaushenkilöstöään eikä pysty muutoinkaan todentamaan opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrän lisääntymistä, tämä voidaan ottaa huomioon vuoden 2022 lisärahoituksen tasoa arvioitaessa.

Mikäli koulutuksen järjestäjä pitää liitteessä 1 esitettyä lisärahoituksen laskennallista jakotapaa hyvänä, sen tulee ilmoittaa hakulomakkeella hakevansa ministeriön esittämillä kriteereillä ja painoarvoilla sille kohdentuvaa osuutta lisärahoituksesta.  Mikäli koulutuksen järjestäjä hakee lisärahoitusta ministeriön jakoesityksestä poikkeavalla tavalla, lisärahoitusta haetaan tarkkana euromääränä ja perusteluissa esitetään, millä perusteilla koulutuksen järjestäjän hakema lisärahoitusosuus muodostuu ja miksi se poikkeaa ministeriön esittämän esimerkinomaisen laskelman mukaisesta euromäärästä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liitteen 1 mukaisen esimerkkilaskelman mukaisesti Tampereen kaupungille myönnettäisiin rahoitusta noin 3,6 miljoonaa euroa.

Lisärahoitus oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun 

Hallituksen puoliväliriihikirjauksen (29.4.2021) mukaan oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisen perusteita tulee uudistaa tukemaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Tarkoituksena on toteuttaa kolmivuotinen kokeilu, jossa seurataan koulutuskorvauksen kohdentamisen vaikutuksia nuorten alle 20-vuotiaiden, vailla toisen asteen tutkintoa olevien oppisopimusopiskelijoiden määrään. Kokeiluun on varattu 5 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus vuosien 2022–2024 ajaksi.

Koulutuskorvauksen määräytymisestä oppisopimuskoulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (673/2017) 19 pykälässä. Valtioneuvoston asetuksella (OKM/2021/92) kyseistä pykälää muutettiin määräaikaisesti ajalle 1.1.2022–31.12.2024 siten, että työnantajalle maksettavassa koulutuskorvauksessa on otettava korottavana tekijänä huomioon, jos oppisopimuksen aloituspäivänä ammatillista perustutkintoa suorittava opiskelija on alle 20-vuotias ja vailla toisen asteen tutkintoa.

Ministeriö on tehnyt esimerkinomaiset laskelmat koulutuksen järjestäjittäin määräytyvästä lisärahoituksesta. Laskennallisena myöntökriteerinä käytetään koulutuksen järjestäjän osuutta kaikkien vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien alle 20-vuotiaiden perustutkintoa suorittavien keskimääräistä päiväkohtaista opiskelijamäärästä vuonna 2020. 

Mikäli koulutuksen järjestäjä pitää tässä kirjeessä ja sen liitteessä 3 esitettyä lisärahoituksen laskennallista jakotapaa hyvänä, sen tulee ilmoittaa hakulomakkeella hakevansa ministeriön esittämällä kriteerillä sille kohdentuvaa osuutta lisärahoituksesta oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liitteen 3 mukaisen esimerkkilaskelman mukaisesti Tampereen kaupungille myönnettäisiin rahoitusta noin 287000 euroa.

Lisärahoitusta haetaan ministeriön esittämillä laskennallisilla myöntökriteereillä. Haettavissa olevien lisärahoitusten käyttö ei ole sidottu rahoituksen myöntämisvuoteen. Koulutuksen järjestäjän tulee toimittaa hakemuksensa opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 18.3.2022. Ministeriön tarkoituksena on päättää lisärahoituksista huhtikuun loppuun mennessä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Rantanen Teppo, Johtaja

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeiluun lisärahoitusta ministeriön esittämillä laskennallisilla myöntökriteereillä.

Johtaja, ammatillinen koulutus valtuutetaan täydentämään ja allekirjoittamaan lisäsuoritepäätöksen hakemus.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tuula Hoivala, Regina Blom, Ari Mäkitalo, Virpi Siiranen, Merja Sarvala, Raija Mäkelä, Liisa Klinge, Anne Nousiainen

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

-vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
-virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
-etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)