Yhdyskuntalautakunta, kokous 31.1.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 26 Poikkeamishakemus Hervanta, Ahvenisraitti 7 (Lintupuisto), matkaviestintukiaseman rakentaminen 

TRE:5825/10.03.01/2022

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi   

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Puistoalueelle rakennetaan matkaviestintukiasema, joka käsittää 42 metriä korkean maston ja 27 m2 suuruisen laitetilan. 

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Tukiasema, käsittäen vapaasti seisovan putkiristikkomaston h=42 m sekä laitetilan A=27 m2. Tukiasemalla kehitetään alueen langattoman matkaviestinverkon sekä kiinteän kuituverkon yhteyksiä. Tukiasemaa varten on vuokrattu Tampereen kaupungilta noin 170 m2:n suuruinen määräala kiinteistöltä 837-585-1-57.

Rakentaminen asemakaavan VP -alueelle, jolle ei ole määritetty rakennusoikeutta. Alueen asemakaavassa ei ole huomioitu tukiasemien tarvetta. Alueelle kuitenkin tarvitaan uusi tukiasema vastaamaan niihin tietoliikenneverkon teknisiin ja laadullisiin vaatimuksiin, joita laki sähköisestä viestinnästä asettaa. Tukiasema tilavaade on vähäinen, eikä se rajoita ympäröivän alueen käyttöä tai aiheuta haittaa kaavoitukselle.”

Hakija on selvittänyt hanketta lisää MRA 64 §:n mukaisessa liitteenä olevassa selvityksessä.

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta ja hakemus kuulutettiin myös Aamulehdessä. Naapurit on kuultu myös rakennuslupaa varten. Hakemuksesta saatiin kaksi muistutusta. Muistutukseen nro 1 saatiin jälkikäteen täydennys.

Muistutuksessa 1 otettiin kantaa mm. siihen, että mihin käyttöön mastot on tarkoitettu tehdä, millaista tekniikkaa niihin on suunniteltu asennettavan, sekä maston aiheuttamiin terveyshaittoihin, sähkön kulutukseen, vaikutuksiin ilmastonmuutokseen ja 5G-tutkimukseen.

Muistutuksessa 2 otettiin kantaa mm. tukiaseman maisemalliseen haittaan, mahdolliseen terveyshaittaan sekä haittavaikutukseen asuntojen arvoon.

Muistutukset ovat hakemuksen liitteenä. Henkilötietoja sisältävien liitteiden verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutukset näkyvät kokonaisuudessaan yhdyskuntalautakunnan jäsenille. 

Hakijan antama vastine: Erillinen liite.

Asemakaavoituksen vastine: 

Muistutuksen 1 jättäjille lähetettiin kuulutusaineistosta puuttunut MRA 64 § mukainen selvitys, jossa kerrotaan hankkeesta tarkemmin. Muistuttajille annettiin lisäaikaa kommentoida selvitystä, jonka jälkeen saatiin liitteenä oleva muistutuksen täydennys.

Maston etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on yli 70 m.

Matkaviestintukiaseman rakentamis- ja käyttökustannukset (mm. sähkö) maksaa hakija, DNA Tower Finland Oy, ei Tampereen kaupunki.

Poikkeamislupaprosessissa arvioidaan rakennushankkeen vaikutuksia mm. kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamiselle ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamiselle. Poikkeamisluvan myöntäminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamislupaprosessissa ei oteta kantaa mm. matkaviestintukiasemien tarpeellisuuteen, vaikutuksiin ilmastonmuutokseen tai terveysturvallisuuteen. Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK ja matkaviestintukiasemien lainsäädäntöä eduskunta ja Suomen valtioneuvosto. Hakemuksesta on saatu lausunto Tampereen terveydensuojelu-yksiköltä ja Säteilyturvakeskus STUK:lta. Lausunnot liitteenä.

Asemakaavoitus on arvioinut, että tukiasema ei muodosta merkittävää rakentamista. Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on pitkä (yli 70 m) eivätkä laitesuoja ja masto estä näkymiä asunnoista. Tukiaseman ja Lindforsinkadun väliin jää puustoa, joten maston alaosan ja laitesuojan näkyminen ympäristöön estyy jonkin verran. Puun latvojen yli menevä osa mastosta tulee näkymään kauemmaksi. 

Puiston pinta-ala on n. 1,3 ha ja vuokra-alueen suuruus on 170 m2, joten rakentaminen ei estä puiston virkistyskäyttöä. Kapealla mastolla ja 27 m2 suuruisella laitesuojalla ei katsota olevan sellaisia maisemallisia tai muita vaikutuksia, että ne alentaisivat lähialueella olevin asuntojen arvoa.

POIKKEAMINEN

Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu puistoksi, jossa ei ole käyttötarkoitusta matkaviestintukiasemalle eikä rakennusoikeutta eikä rakennusalaa sen laitesuojalle. Siitä poiketen tonteille rakennetaan matkaviestintukiasema, jolle kulku tapahtuu asemakaavassa jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun kautta.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei MRL 171 § mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee Hervannan urheilukentän vieressä rajautuen pohjoisessa ja idässä Lintupuistoon, etelässä Lindforsinkatuun ja lännessä kevyenliikenteen (Ahvenisraitti) väylään.

Asemakaavassa rakennuspaikka on osoitettu puistoksi. Tukiasema sijoittuu Lindforsinkadun varrelle, julkiseen puistoon ja liikuntaympäristöön. Kulku tukiasemalle tapahtuu Ahvenisraitin kautta. Puiston pinta-ala on n. 1,3 ha. Vuokra-alue (170 m2) on vain pieni osa puistosta, joten rakentaminen ei estä puiston virkistyskäyttöä. Rakennustoimenpiteiden jälkeen tukiasemalla on huoltokäyntejä muutaman kerran vuodessa, mikä ei myöskään aiheuta haittaa puiston tai Ahvenisraitin käytölle. Tukiaseman ja kadun väliin jää puustoa, joka osaltaan antaa näkösuojaa laitesuojalle sekä maston alaosalle. Koska tukiasema sijaitsee lähellä Lindforsinkatua, on tukiaseman julkisivusuunnittelua kehitettävä värityksen ja muotoilun osalta niin, että rakennus sopii kaupunkiympäristöön. Mahdollisten luiskausten tulee pysyä vuokra-alueella. 

Tampereen kaupungilla olevien tietojen mukaan rakennuspaikalla ei ole arvokkaita luontokohteita.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse 42 metriä korkean maston ja 27 m2 suuruisen laitesuojan rakentamisesta, joten suunnitelman mukainen rakentaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hakijan antamassa selvityksessä todetaan mm.:

”Antennipylvään korkeus on 42m.

Maston suunniteltu sijoituspaikka on Lintupuistossa Lindforsinkadun läheisyydessä. Mastoa lähinnä olevat asuinrakennukset sijaitsevat etelässä, lähimmillään noin 70 metrin etäisyydellä mastosta. Mastoista aiheutuva ainoa haitta asutukselle on visuaalinen.

Maston sijoituspaikan ympäristössä kasvaa puustoa, joka antaa näkösuojaa laitetilalle ja maston alaosaan asutuksen suuntaan. Maston yläosa tulee näkymään kauemmaksi ympäristöön jonkin verran, mutta lentoestemerkintöjen ja valojen sijaan harmaa pylvään ristikkomainen yläosa (väri vaalea harmaa) soveltuu hyvin taustaansa horisonttia vasten. Viranomainen ei vaadi pylvääseen lentoestemerkintöjä eikä valoja. Pimeänä aikana antennipylväs ei siis ole havaittavissa. Tämän lisäksi pylvään yläosa on rakenteeltaan kapea, eikä se siten merkittävästi erotu taustastaan kauempaa katsottuna. Tukiaseman huoltokulku tapahtuu Ahvenisraitin kautta. Tukiasema ei aiheuta häiriöitä radio- ja tv-lähetyksiin, vaikka se käyttääkin tiedonvälitykseen radioaaltoja, kuten radio- ja tv-lähetykset. Tukiasema ei häiritse myöskään muiden operaattoreiden tukiasemia.

DNA Tower Finland Oy (jäljempänä DNA) noudattaa tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluu myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaviranomainen Säteilyturvakeskus, STUK. Yhteenvetona voidaan todeta, että matkaviestitukiasemat antenneineen eivät ole määräysten mukaisesti toteutettuina vaaraksi ihmisille.

Muita mastosta aiheutuvia vaikutuksia ovat rakennusaikana työmaalla liikkuvat työkoneet ja niistä mahdollisesti muodostuva melu. Varsinainen rakennusvaihe kestää 1-2 kuukautta, jonka jälkeen alueella liikutaan vain huollon ja uusien laiteasennusten tarpeiden mukaisesti muutaman kerran vuodessa.

Suunniteltu matkaviestintukiasema poistaa matkapuhelinkuluvuuden katveita ja lisää erityisesti datakapasiteettia alueella. Tukiasema tulee palvelemaan mm. liikkuvan laajakaistan asiakkaitamme. Yksi tukiasema voi palvella samanaikaisesti vain rajallisen määrän asiakkaita. Sen kapasiteetti on siis rajallinen. Tämän vuoksi tukiasemia täytyy rakentaa suhteellisen tiheästi alueilla, missä on paljon ihmisiä. Suunnitelmia tehtäessä kartoitettiin mahdollisuutta saada alueelle laadullisesti ja kapasiteetiltaan riittävä palvelu jo olevia tukiasemapaikkoja hyödyntäen. Lähin masto sijaitsee lännessä n. 530 m:n päässä ja muut vielä huomattavasti etäämmällä. Etäisyydet lähimpiin mastoihin ovat niin suuria, ettei niistä mastoista pystytty peittämään haluttua kuuluvuusaluetta.

Masto tulee palvelemaan myös muita teleoperaattoreita. Masto täyttää em. lain kohdan: 8 luku/käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet 56 – 58 §, mm. velvollisuus vuokrata antennipaikka.”

Kiinteistö, jolle matkaviestintukiasema sijoittuu, on pinta-alaltaan n. 60 ha suuruinen. Kiinteistön alueelle, n. 1 km ja 2 km rakennuspaikasta koilliseen, on tehty kaksi kaavamuutos, joiden sitovan tonttijaon mukaisia tontteja ei ole vielä merkitty kiinteistörekisteriin. Tästä johtuen ko. uudet tontit, jotka ovat toistaiseksi osa kiinteistöä 1-57, ovat rakennuskiellossa. Loppuosa kiinteistöstä, jolla myös matkaviestintukiaseman rakennuspaikka sijaitsee, ei ole rakennuskiellossa eikä sen osalta tarvitse poiketa tonttijaon oikeusvaikutuksista, toisin kuin naapurienkuulemisessa oli mainittu.

Ottaen huomioon rakennuspaikan sijainnin, hakijan selvityksen sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta, rakennusalasta ja jalankululle ja polkupyöräilylle varatusta kadusta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

LIITTEET:

Sijaintikartta: Kartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Rakennuspaikka sijaitsee Hervannan urheilukentän vieressä rajautuen pohjoisessa ja idässä Lintupuistoon, etelässä Lindforsinkatuun ja lännessä kevyenliikenteen (Ahvenisraitti) väylään. Kartalla näkyy kohteen läheisyydessä neljä hyväksyttyä poikkeuslupahanketta. Nämä hankkeet on hyväksytty vuosina 2003, 2011, 2016 ja 2019.

Asemakaava: Rakennuspaikka on osoitettu puistoksi (Lintupuisto). Rakennuspaikan itäpuolella on jalankululle ja pyöräilylle varattu katu

Lausunnot: Terveydensuojelu ja Säteilyturvakeskus

MRA 64 §:n mukainen selvitys

Muistutukset: Henkilötietoja sisältävien liitteiden verkkojulkisuutta on rajattu.

Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. 

Suunnitelmat: Masto ja laitetila sijaitsevat Lindforsinkadun ja Ahvenisraitin risteyksen pohjoispuolella. Kulku osoitetaan lännestä Ahvenisraitilta. Maston korkeus on 42 metriä. Laitetilan koko on 27 m2, kattomuoto on loiva harjakatto, julkisivut ovat tummanharmaata peltiä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään kiinteistölle 837-585-1-57 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta, rakennusalasta sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatusta kadusta hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Hervannan kaupunginosassa, osoitteessa Ahvenisraitti 7 (Lintupuisto) sillä ehdolla,

että rakennuslupavaiheessa laitesuojan julkisivusuunnittelua kehitetään värityksen ja muotoilun osalta niin, että rakennus sopii kaupunkiympäristöön, ja

että mahdolliset luiskaukset pysyvät vuokra-alueella.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto viheralueet-yksiköltä, ympäristönsuojelulta, terveydensuojelulta sekä Säteilyturvakeskukselta (STUK). Ympäristönsuojelulla ei ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hakija on lisäksi pyytänyt lentoestelausunnon Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä, jolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Viheralueet-yksikkö totesi, että alueen luiskaukset tulee sovittaa vuokra-alueelle. Suunnitelmissa hyvä näkyä jatkossa myös kaapelin sijainti. Se saisi mielellään sijoittua huoltokäytävän kohdalle.

Terveydensuojelu:

Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle. 5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.

Säteilyturvakeskus (kokonaisuudessaan liitteenä):

Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:

Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista. STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO, SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. 

Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Lausuntopyyntö koski viittä suunniteltua matkaviestintukiasemamastoa. Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

Kaupungin saamissa muistutuksissa nostettiin esiin huoli 5G-verkon säteilyturvallisuudesta. 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää.

Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee olemaan vähäistä. 

Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa.

Lentoestelausunto:

Ei vaikutuksia lentoasemien EASA-ilmailumääräyksen mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Ei vaikutuksia Fintraffic ANS ylläpitämiin mittarilentomenetelmiin lähtömenetelmien tai julkaistujen minimikorkeuksien osalta.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, muistuttajat

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.