Yhdyskuntalautakunta, kokous 31.1.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 23 Poikkeamishakemus Tohloppi, Vanhatie 22 (Tohlopinmetsä länsi), matkaviestintukiaseman rakentaminen  

TRE:5829/10.03.01/2022

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi   

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Puistoon rakennetaan matkaviestintukiasema, joka käsittää 42 metriä korkean putkiristikkomaston sekä 8,5 m2 suuruisen laitetilan.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Matkaviestintukiasema, käsittäen vapaasti seisovan putkiristikkomaston h=42 m sekä laitetilan A=8,5 m2. Tukiasemalla tuotetaan matkaviestinpalveluita lähialueen asukkaille, yrityksille sekä liikenneväylien ja viheralueiden käyttäjille. Tukiasemaa varten on vuokrattu Tampereen kaupungilta noin 100 m2:n suuruinen määräala kiinteistöltä 837-223-9903-0.

Rakentaminen asemakaavan PL -alueelle, jolle ei ole määritetty rakennusoikeutta. Alueen asemakaavassa ei ole huomioitu tukiasemien tarvetta. Alueelle kuitenkin tarvitaan uusi tukiasema vastaamaan niihin tietoliikenneverkon teknisiin ja laadullisiin vaatimuksiin, joita laki sähköisestä viestinnästä asettaa. Tukiasema tilavaade on vähäinen, eikä se rajoita ympäröivän alueen käyttöä tai aiheuta haittaa kaavoitukselle.”

Hakija on antanut lisäselvityksen liitteenä olevassa Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n mukaisessa selvityksessä.

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta ja hakemus on kuulutettu myös Aamulehdessä. Naapurit on kuultu myös rakennuslupaa varten. Hakemuksesta saatiin kaksi muistutusta.

Muistutuksessa 1 ja sen täydennyksessä otettiin kantaa mm. siihen, mihin käyttöön mastot on tarkoitettu tehdä, millaista tekniikkaa niihin on suunniteltu asennettavan, sekä maston aiheuttamiin terveyshaittoihin, sähkön kulutukseen, vaikutuksiin ilmastonmuutokseen ja 5G-tutkimukseen.

Muistutuksessa 2 todettiin mm., että puisto on suosittu ulkoilualue, alueella on paljon kauriita, matkaviestintukiasema pilaa maiseman ja tukiasemilla on haitallisia terveysvaikutuksia.

Muistutuksessa 3 toivottiin, että kulku mastolle tapahtuisi Myllypuronkadun kautta eikä Suoniemenkadun kautta.

Muistutukset ovat hakemuksen liitteenä. Henkilötietoja sisältävien muistutusten verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutukset näkyvät yhdyskuntalautakunnan jäsenille.

Hakijan antama vastine: 

”Huomautuksessa mainitut yksityiskohtaiset radiotekniset tai vastaavat seikat eivät kuulu niihin rakennus- ja maankäyttölain sekä sitä täydentävien asetuksien määrittämiin suunnitelmiin tai tietoihin, joita vaaditaan kyseessä olevan poikkeamis- ja toimenpideluvan käsittelyssä. Lupahakemuksen liitteenä olleessa MRA 64 §:n mukaisessa selvityksessä on yleisellä tasolla käsitelty tukiasemien aiheuttamaa säteilyä sekä kyseisen maston muita aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Selvityksessä on todettu, että tukiasemien säteilyä sääteleviä määräyksiä ja lakeja ja valvoo Säteilyturvakeskus, STUK.”

Asemakaavoituksen vastine: 

Muistutuksen jättäjille lähetettiin kuulutusaineistosta puuttunut MRA 64 § mukainen selvitys, jossa kerrotaan hankkeesta tarkemmin. Muistuttajille annettiin lisäaikaa kommentoida selvitystä, jonka jälkeen saatiin liitteenä oleva muistutuksen täydennys.

Maston etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on n. 35 m.

Matkaviestintukiaseman rakentamis- ja käyttökustannukset (mm. sähkö) maksaa hakija, DNA Tower Finland Oy, ei Tampereen kaupunki.

Poikkeamislupaprosessissa arvioidaan rakennushankkeen vaikutuksia mm. kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamiselle ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamiselle. Poikkeamisluvan myöntäminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamislupaprosessissa ei oteta kantaa mm. matkaviestintukiasemien tarpeellisuuteen, vaikutuksiin ilmastonmuutokseen tai terveysturvallisuuteen. Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK ja matkaviestintukiasemien lainsäädäntöä eduskunta ja Suomen valtioneuvosto. Hakemuksesta on saatu lausunto Tampereen terveydensuojelu-yksiköltä ja Säteilyturvakeskus STUK:lta. Lausunnot ovat liitteenä.

Asemakaavoitus on arvioinut, että tukiasema ei muodosta merkittävää rakentamista. Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on pitkä (n. 38 m) eikä laitesuoja estä näkymiä asunnoista. Tukiaseman ja asuntojen väliin jää puustoa, joten maston alaosan ja laitesuojan näkyminen ympäristöön estyy jonkin verran. Puun latvojen yli menevä osa mastosta tulee näkymään kauemmaksi. Matkaviestintukiaseman rakentaminen ei estä eläinten liikkumista alueella.

Puiston pinta-ala maston läheisyydessä on n. 3,0 ha ja vuokra-alueen suuruus on 100 m2, joten rakentaminen ei estä puiston virkistyskäyttöä. 

Hakijan mukaan kulku mastolle on mahdollista järjestää etelästä Tohlopinkadun kautta.

POIKKEAMINEN

Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi. Siitä poiketen puistoon rakennetaan matkaviestintukiasema, jolle kulku tapahtuu asemakaavassa jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi merkityn alueen kautta.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei MRL 171 § mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee puistossa (Tohlopinmetsä länsi) Vanhatien varressa, n. 300 metriä pohjoiseen Vanhatien ja Tohlopinkadun risteyksestä. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen vuokra-alueelta on n. 38 metriä. Olemassa oleva kevyenliikenteen kulkuväylä kulkee n. 30 metrin päässä vuokra-alueesta.

Asemakaavassa rakennuspaikka on osoitettu puistoksi. Tukiasema sijoittuu julkiseen puistoon. Kulku tukiasemalle tapahtuu Vanhatietä, joka on asemakaavassa osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, pitkin. Puiston pinta-ala on n. 3,0 ha. Vuokra-alue (100 m2) on vain pieni osa puistosta, joten rakentaminen ei estä puiston virkistyskäyttöä. Rakennustoimenpiteiden jälkeen tukiasemalla on huoltokäyntejä muutaman kerran vuodessa, mikä ei myöskään aiheuta haittaa puiston tai Vanhatien käytölle. Tukiaseman ja lähikiinteistöjen asuntojen väliin jää puustoa, joka osaltaan näkösuojaa laitesuojalle sekä maston alaosalle. 

Tampereen kaupungilla olevien tietojen mukaan rakennuspaikalla ei ole arvokkaita luontokohteita. Liito-oravaselvityksen mukaan n. 25 metriä rakennuspaikasta pohjoiseen on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä sekä mahdollinen kulkureitti. Matkaviestintukiaseman rakentaminen ei aiheuta haittaa liito-oravan elinympäristölle tai kulkureiteille.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse 42 metriä korkean maston ja 8,5 m2 suuruisen laitesuojan rakentamisesta, joten suunnitelman mukainen rakentaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hakijan antamassa, liitteenä olevassa selvityksessä todetaan mm.:

”Antennipylvään korkeus on 42 m. Mastoista aiheutuva ainoa haitta asutukselle on visuaalinen. Maston suunniteltu sijoituspaikka on puistoalueella Vanhatien varrella. Mastoa lähinnä olevat asuinrakennukset sijaitsevat idän suunnalla, lähimmillään noin 40 metrin etäisyydellä mastosta. Lännen suunnalla asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä. Maston ympäristössä sijaitseva puusto antaa jonkin verran näkösuojaa ympäristöön maston alaosan osalta. Maston yläosa tulee näkymään kauemmaksi ympäristöön jonkin verran, mutta lentoestemerkintöjen ja valojen sijaan harmaa pylvään ristikkomainen yläosa (väri vaalea harmaa) soveltuu hyvin taustaansa horisonttia vasten. Viranomainen ei vaadi pylvääseen lentoestemerkintöjä eikä valoja. Pimeänä aikana antennipylväs ei siis ole havaittavissa. Tämän lisäksi pylvään yläosa on rakenteeltaan kapea, eikä se siten merkittävästi erotu taustastaan kauempaa katsottuna. 

Tukiaseman huoltokulku tapahtuu Vanhatieltä kautta. Huoltokäyntejä tukiasemalle tehdään vain vähäinen määrä, noin 1-4 kpl vuodessa. Tukiasema ei aiheuta häiriöitä radio- ja tv-lähetyksiin, vaikka se käyttääkin tiedonvälitykseen radioaaltoja, kuten radio- ja tv-lähetykset. Tukiasema ei häiritse myöskään muiden operaattoreiden tukiasemia.

DNA Tower Finland Oy (jäljempänä DNA) noudattaa tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluu myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijaviranomainen Säteilyturvakeskus, STUK.

Muita mastosta aiheutuvia vaikutuksia ovat rakennusaikana työmaalla liikkuvat työkoneet ja niistä mahdollisesti muodostuva melu. Varsinainen rakennusvaihe kestää 1-2 kuukautta, jonka jälkeen alueella liikutaan vain huollon ja uusien laiteasennusten tarpeiden mukaisesti muutaman kerran vuodessa.

Suunniteltu matkaviestintukiasema poistaa matkapuhelinkuuluvuuden katveita ja lisää erityisesti datakapasiteettia alueella. Tukiasema tulee palvelemaan mm. liikkuvan laajakaistan asiakkaitamme. Yksi tukiasema voi palvella samanaikaisesti vain rajallisen määrän asiakkaita. Sen kapasiteetti on siis rajallinen. Tämän vuoksi tukiasemia täytyy rakentaa suhteellisen tiheästi alueilla, missä on paljon ihmisiä. Suunnitelmia tehtäessä kartoitettiin mahdollisuutta saada alueelle laadullisesti ja kapasiteetiltaan riittävä palvelu jo olevia tukiasemapaikkoja hyödyntäen. Lähin masto sijaitsee lounaassa n. 600 m:n päässä ja muut vielä huomattavasti etäämmällä. Etäisyydet lähimpiin mastoihin ovat niin suuria, ettei niistä mastoista pystytty peittämään haluttua kuuluvuusaluetta.

DNA Tower Finland Oy on tietoinen Elisa Oyj:n mastohankkeesta noin 600 metrin etäisyydellä tässä hakemuksella käsiteltävältä mastolta. Teknologioiden rajoitteista johtuen hankkeita ei voida yhdistää ja ne palvelevat omia alueitaan.”

Ottaen huomioon rakennuspaikan sijainnin, hakijan selvityksen sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta sekä jalankululle ja pyöräilylle varatusta katualueesta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

LIITTEET:

Sijaintikartta: Kartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Rakennuspaikka rajautuu kaikissa ilmansuunnissa puistoon. Lähialueelle ei ole aiemmin haettu poikkeamislupia. 

Asemakaava: Rakennuspaikan pääkäyttötarkoitus on istutettava puistoalue. 

Lausunnot: Terveydensuojelu ja Säteilyturvakeskus

MRA 64 §:n mukainen selvitys

Muistutukset: Liite on salainen JulkL (621/1999) 24.1 §:n 25-kohdan perusteella

Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. 

Suunnitelmat: Masto ja laitetila sijaitsevat Vanhatien itäpuolella, n. 300 metriä Vanhatien ja Tohlopinkadun risteyksestä pouhjoiseen. Kulku osoitetaan Vanhatien kautta. Maston korkeus on 42 metriä. Laitetilan koko on 8,5 m2, kattomuoto on loiva harjakatto, julkisivut ovat tummanharmaata peltiä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti kiinteistölle 837-223-9903-0 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta Tohlopin kaupunginosassa, osoitteessa Vanhatie 22 (Tohlopinmetsä länsi) sekä kiinteistöille 837-223-9901-0 ja 837-243-9901-0 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta sekä jalankululle ja pyöräilylle varatusta katualueesta Tohlopin ja Tesomajärven kaupunginosassa osoitteessa Vanhatie sillä ehdolla,

että mahdollisista kaadettavista puista pidetään katselmus viheralueet-yksikön edustajan kanssa ja mahdollisista puiden kaadoista sovitaan Tampereen Infra Oy:n edustajan kanssa.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto viheralueet-yksiköltä, ympäristönsuojelulta, terveydensuojelulta sekä Säteilyturvallisuuskeskukselta (STUK). Hakija on lisäksi pyytänyt lentoestelausunnon Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä, jolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Viheralueet-yksikkö totesi, että hanketta puolletaan. Alue soveltuu laitetilan rakentamiselle, eikä rakentaminen vaikuta viheralueen tai murskepintaisen kentän käyttöön. Asiakirjojen perusteella hanke on toteutettavissa niin, ettei puunkaatoja tarvita. Mikäli sellaisille ilmenee tarvetta, on puut katselmoitava viheralueet ja hulevedet -yksikön edustajan kanssa ennen toimenpiteitä.

Ympäristönsuojelu totesi, että hanketta puolletaan, alueelle ei sijoitu erityisiä luontoarvoja. Viheralueen poikki on säilytettävä puustoinen ekologinen yhteys, mutta hanke ei heikennä sitä, koska puustoa ei ole tarvetta kaataa.

Terveydensuojelu:

Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle. 5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.

Säteilyturvakeskus (kokonaisuudessaan liitteenä):

Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:

Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista. STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO, SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. 

Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Lausuntopyyntö koski viittä suunniteltua matkaviestintukiasemamastoa. Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

Kaupungin saamissa muistutuksissa nostettiin esiin huoli 5G-verkon säteilyturvallisuudesta. 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää.

Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee olemaan vähäistä. 

Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa.

Lentoestelausunto:

Ei vaikutuksia lentoasemien EASA-ilmailumääräyksen mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Ei vaikutuksia Fintraffic ANS ylläpitämiin mittarilentomenetelmiin lähtömenetelmien tai julkaistujen minimikorkeuksien osalta.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, muistuttajat

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.