Yhdyskuntalautakunta, kokous 31.1.2023

Lataa  Kuuntele 

§ 27 Poikkeamishakemus Kauppi, Teljontie 22, matkaviestintukiaseman rakentaminen 

TRE:5412/10.03.01/2022

Valmistelija

  • Karppinen Elina, Asemakaavapäällikkö

Valmistelijan yhteystiedot

Toimistoarkkitehti Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi   

Lisätietoja päätöksestä

Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh. 040 124 1626, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Poikkeamispäätös MRL 171 §:n nojalla MRL 58 § 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa.

Puistoon rakennetaan matkaviestintukiasema, joka käsittää 36 metriä korkean maston sekä n. 9 m2 suuruisen laitesuojan.

HAKIJA ON ANTANUT ERITYISET SYYT POIKKEAMISELLE

”Matkaviestintukiasema käsittää: putkiristikkomaston sekä sen vieressä olevan laitesuojan. Maston korkeus 36 metriä ja laitesuoja A= n. 9 m2

Sijoituspaikka on puisto aluetta (VL-7), jolla ei ole rakennusoikeutta. Lähialueiden asemakaavoihin ei ole varattu yhdyskuntateknisten rakennusten tai rakennelmien aluetta, jolle tukiaseman voisi sijoittaa. Tukiasemaa kuitenkin alueelle tarvitaan matkaviestinpalveluiden tuottamiseksi.

Tukiaseman tilavaade on hyvin vaatimaton, eikä tukiasema rajoita ympäröivän alueen käyttöä lainkaan. Pidämme poikkeamista vähäisenä.

Matkaviestintukiasema:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

2) ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista

3) ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista

4) ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.”

KUULEMINEN

Naapurit on kuultu kaupungin toimesta ja hakemus on kuulutettu myös Aamulehdessä. Naapurit on kuultu myös rakennuslupaa varten. Hakemuksesta saatiin kaksi muistutusta, joissa otettiin kantaa mm. maston aiheuttamaan haittaan alueen käytölle, suojeltaviin kasveihin, maston sijaintiin liito-oravan suoja-alueella, mastolle kulkemisen vaikeuteen ja maston/huoltoajon aiheuttamiin vaaratilanteisiin sekä ylipäätään maston tarpeellisuuteen. Korvaavaksi paikaksi esitettiin Kaupin vesitornin rakenteita tai 150 metrin päässä sijaitsevaa aluetta.

Muistutukset ovat hakemuksen liitteenä. Henkilötietoja sisältävien muistutusten verkkojulkisuutta on rajattu. Muistutukset näkyvät yhdyskuntalautakunnan jäsenille.

Hakijan antama vastine muistutuksiin on erillisenä liitteenä.

Asemakaavoituksen vastine:

Rakennuspaikka ei sijoitu alueille, joille voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu kaavamääräykset:

sl-4: Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi alueen puusto tulee säilyttää ja jättää tavanomaisten metsänhoidollisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Metsää on hoidettava liito-oravaa suosivalla tavalla. 

sl-18: Tärkeä liito-oravan kulkuyhteytenä säilytettävä ja kehitettävä alueen osa. Liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi alueella tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan, kooltaan ja tiheydeltään liito-oravalle suotuisaa puustoa.

Rakennuspaikalla voimassa olevaan asemakaavaan liittyen on tehty luontoselvitys, jonka mukaan rakennuspaikalla kasvaa kevätlinnunsilmää sekä lehtopalsamia. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa (2019-LC) molemmista lajeista on todettu, että ne ovat elinvoimaisia. Lajit eivät ole suojeltuja Pirkanmaalla.

POIKKEAMINEN

Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi, jota tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomioonottavalla tavalla. Siitä poiketen lähivirkistysalueelle rakennetaan matkaviestintukiasema, joka käsittää 36 metriä korkean maston sekä n. 9 m2 suuruisen laitetilan, joille kuljetaan asemakaavaan merkittyä ohjeellista yleiselle jalankululle varattua alueen osaa pitkin.

Poikkeaminen voidaan erityisestä syystä myöntää, mikäli se ei MRL 171 § mukaisesti

  1. aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
  2. vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
  3. vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
  4. johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

 

ASEMAKAAVOITUS

Rakennuspaikka sijaitsee Kaupin kansanpuistossa, rajautuen idässä puistokäytävään ja muissa ilmansuunnissa puistoon.

Tukiasema sijoittuu ulkoilureitin varrelle. Kulku tukiasemalle tapahtuu puistossa olevan ulkoilureitin kautta. Rakennuspaikka käsittää hyvin pienen osan laajasta puistosta eikä tukiasema sijoitu vakiintuneiden kulkureittien päälle. Matkaviestintukiasema ja sille kulku eivät aiheuta haittaa puiston virkistyskäytölle.

Rakennuspaikka sijaitsee n. 85 metriä Lapin pientaloalueen reunasta. Lapin pientaloalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja se on suojeltu asemakaavalla. Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut lausunnossaan, että maston yläosa tulee todennäköisesti näkymään Lapin pientaloalueelle. Tällä ei lausunnon mukaan kuitenkaan voida katsoa olevan sellaista vaikutusta, joka uhkaisi alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä.

Alueen asemakaavaa varten laaditun luontoselvityksen mukaan rakennuspaikalla kasvaa kevätlinnunsilmää ja lehtopalsamia. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa (2019-LC) molemmista lajeista on todettu, että ne ovat elinvoimaisia. Kyseiset lajit eivät ole suojeltuja Pirkanmaan maakunnassa. Matkaviestintukiaseman rakennuspaikka ei ulotu koko em. kasvien esiintymisalueelle.

Liito-oravaselvityksen mukaan rakennuspaikka sijoittuu alueelle, joka on selvästi liito-oravan käytössä. Rakennuspaikka sijoittuu kuitenkin asemakaavassa liito-oravan elinolosuhteita ja kulkureittejä koskevien määräysten sl-4 ja sl-18 aluerajausten ulkopuolelle. Hakijan mukaan tukiaseman sijoituksessa on huomioitu, ettei isoja puita tarvitse kaataa, ja että huoltotietä rakennettaessa pyritään säilyttämään puusto mahdollisimman koskemattomana. Ympäristönsuojelun antaman lausunnon perusteella päätökselle annetaan ehdot, joiden mukaan rakentamistöissä ei saa vahingoittaa säilytettävää puustoa ja lähiympäristössä säilytettävien isojen puiden juuristoalueilla ei varastoida rakentamismateriaaleja eikä liikkua raskailla työkoneilla. Annettavia ehtoja noudatettaessa matkaviestintukiaseman rakentaminen ei aiheuta haittaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamiselle.

Rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.

Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena pidetään ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, kuten kerrostalon rakentamista omakotialueelle tai suuren päivittäistavarakaupan perustamista. Nyt on kyse 36 metriä korkean maston ja n. 9 m2 suuruisen laitesuojan rakentamisesta, joten suunnitelman mukainen rakentaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hakijan antamassa, liitteenä olevassa, selvityksessä todetaan mm.:

"Masto rakennetaan aina siihen sijoitettavien antennien kiinnitysalustaksi eli sen korkeuden ja järeyden määräävät radio- ja teletekniset vaatimukset. Minimivaatimus antennikorkeuksille on niiden sijoittuminen puuston yläpuolelle ja maaseutukohteissa yleensä 60 – 90 m:n korkeudelle maanpinnasta. Näin ollen masto erottuu aina korkeutensa vuoksi ympäristöstään. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja sen oikealla sijoittelulla voidaan ympäristövaikutuksia vähentää. Tässä tapauksessa antennien kiinnitysalustaksi on valittu varsinaisia perinteisiä mastoja huomattavasti matalampi, yksinkertaisempi ja ilman haruksia oleva ns. vapaasti seisova antennipylväs. Antennipylvään korkeus on 36 metriä.

Antennipylväs sijoituspaikka on kaavassa merkitty VL7-alueeksi. VL7-alueella tarkoitetaan lähivirkistysaluetta. Aluetta tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnonomaisuudet huomioonottavalla tavalla. Telia Towers Finland Oy on ollut tästä hankkeesta yhteydessä Tampereen kaupungin kaavoitukseen ja maankäyttöön. Yhteistyössä heidän kanssaan on katsottu sopiva paikka tukiasemalle.

Antennipylvään lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat lännensuunnassa, joihin tulee matkaa noin 90 - 100 metriä. Muihin ilmansuunnan (mm. lounaan ja etelän) asuinrakennuksiin tulee antennipylväästä etäisyyttä noin 130 – 300 metriä. Antennipylväästä ei ole haittaa ympärillä oleville asutuksille. Antennipylväs sijoittuu puiston osaan, josta on katsottu puustosta vapaa alue. Antennipylväs/tukiasema ei häiritse puiston käyttöä. Huoltokulku tukiasemalle tapahtuu olevan ulkoilualueen väylää pitkin. Alueen tiestöön ei näin ollen tarvinne tehdä uusia liittymiä.

Antennipylvään yläosa tulee näkymään kauemmaksi ympäristöön, mutta pylvään ristikkomainen yläosa soveltuu ympäristöön hyvin, vaikka pylvään yläosan ristikko-osaan tulee lentoeste-merkinnät ja -valot. Liikenteen turvallisuusvirasto Traficom lentoesteluvassaan vaatii antennipylvään yläosan ristikko-osalle lentoestemerkinnät ja -valot. Pylvään alaosan putkiosiin ei tule lentoestemerkintöjä.

Tukiasema ei aiheuta häiriöitä radio- ja tv-lähetyksiin, vaikka se käyttääkin tiedonvälitykseen radioaaltoja, kuten radio- ja tv-lähetykset. Tukiasema ei häiritse myöskään muiden operaattoreiden tukiasemia.

Antennipylväät suunnitellaan Eurokoodi-normiston mukaan. Normisto huomioi pylvään lujuustekniset näkökohdat sekä mahdollisen jäävaaran. Pylvään tai maston jäävaara-alue määritetään standardien ISO 12494 ja SFS-EN 1993-3-1 ja Suomen kansallisen liitteen mukaisesti. Tarkasteltavana oleva pylväs kuuluu jäävaaraluokkiin R0 - R3, jolloin pylvään sijoittelu jäävaaran puolesta on vapaa.

Operaattorit noudattavat tukiasemarakentamisessaan maamme lakeja ja muita määräyksiä, jotka koskevat tätä toimintaa. Niihin kuuluu myös tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät määräykset ja lait. Niiden valvontaa hoitaa asiantuntijaviranomaisena Säteilyturvakeskus, STUK, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan.

Muita lähinaapureille antennipylväästä aiheutuvia vaikutuksia ovat rakennusaikana työmaalla liikkuvat työkoneet ja niistä mahdollisesti muodostuva melu. Varsinainen rakennusvaihe kestää 1 - 2 kuukautta, jonka jälkeen alueella liikutaan vain huollon ja uusien laiteasennusten tarpeiden mukaisesti muutaman kerran vuodessa.

Suunniteltu 4G/5G matkaviestintukiasema korvaa vieressä olevan tukiaseman. Olevan tukiaseman pylväs ja laitesuoja ei täytä tietoyhteiskuntakaaren kohtaa 8, luku/käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet 56 §. Olevaan pylvääseen eivät kaikki matkaviestinoperaattorit pääse päivittämään ja lisäämään 4G-/5G-tekniikkaansa. Oleva pylväs ei kestä teknisesti antennien päivityksiä/lisäyksiä ja olevaan laitesuojaan ei mahdu laitelisäyksiä.

Lähimpään olevaan mastoon tulee matkaa noin 230 metriä, joka sijaitsee etelässä. Lounaan suunnassa lähimpään mastoon tulee matkaa noin 650 metriä. Muihin eri ilmansuunnissa oleviin lähimpiin mastoihin tulee matkaa yli 1 km. Muista lähimmistä olevista mastoista halutun kuuluvuusalueen kannalta optimaaliseen uuteen tukiasemapaikkaan on kuitenkin niin suuri, että niitä ei voi hyödyntää. Toisin sanoen muista lähimmistä mastoista ei voida tuoda suunnitellulle halutulle alueelle haluttua palvelua. Tämän hankkeen aikana ei tiedossamme ole muita lähialueelle tarvittavia pylväs- tai mastohankkeita.”

Ottaen huomioon rakennuspaikan sijainnin, hakijan selvityksen sekä saadut lausunnot, asemakaavayksikkö toteaa, että poikkeaminen asemakaavan käyttötarkoituksesta ja ohjeellisesta yleiselle jalankululle varatusta alueen osasta ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisluvan myöntämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

LIITTEET:

Sijaintikartta: Kartassa on esitetty rakennuspaikan sijainti ja poikkeuslupatilanne. Rakennuspaikka rajautuu idässä puistokäytävään ja muissa ilmansuunnissa puistoon. Kartalla näkyy yhteensä 11 hyväksyttyä poikkeuslupahanketta. Hankkeet on hyväksytty vuosina 1997, 2008, 2009, 2010, 2011, 2015, 2017, 2019 ja 2020.

Asemakaava: Asemakaavassa rakennuspaikka on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jota tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomioonottavalla tavalla. Lähivirkistysalueelle on merkitty myös ohjeellinen yleiselle jalankululle varatusta alueen osa.

Hakijan vastine muistutuksiin

Lausunto Maakuntamuseo

MRA 64 §:n mukainen selvitys

Muistutukset

Poikkeamishakemus: Liitteessä on kerrottu hankkeen, rakennuspaikan ja hakijan tiedot. 

Suunnitelmat: Masto ja laitetila sijaitsevat Lapin asuinalueen itäpuolella, ulkoilureitin varrella. Kulku osoitetaan Teljontien päästä lähtevää ulkoilureittiä pitkin. Maston korkeus on 42 metriä. Laitetilan koko on n. 9 m2, kattomuoto on loiva pulpettikatto, julkisivut ovat tummanharmaata peltiä.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Myönnetään kiinteistölle 837-599-2-0 lupa saada poiketa asemakaavan käyttötarkoituksesta ja ohjeellisesta yleiselle jalankululle varatusta alueen osasta matkaviestintukiaseman rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti Kaupin kaupunginosassa, osoitteessa Teljontie 22 (Kaupin kansanpuisto) sillä ehdolla,

että rakentamisessa, esim. luiskauksissa, ei ylitetä vuokra-alueen rajoja,

että rakentamistöissä ei vahingoiteta säilytettävää puustoa,

että isojen puiden juuristoalueet rajataan ja tarvittaessa myös suojataan ennen töiden aloittamista, ja

että lähiympäristössä säilytettävien isojen puiden juuristoalueilla ei varastoida rakentamismateriaaleja eikä liikuta raskailla työkoneilla.

Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava luvan voimassaoloaikana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Lausunnot

Hakemuksesta on saatu lausunto viheralueet-yksiköltä, ympäristönsuojelulta sekä Pirkanmaan maakuntamuseolta. Vastaaviin muihin matkaviestintukiasemien hankkeisiin liittyen on aiemmin saatu terveydensuojelulta sekä Säteilyturvakeskukselta lausunnot, jotka on lisätty myös tälle hakemukselle. Hakija on pyytänyt lentoestelausunnon Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä. 

Viheralueet-yksikkö:

Rakentamisessa esim. luiskauksissa ei saa ylittää vuokra-alueen rajoja. Rakentamistöissä ei saa vahingoittaa säilytettävää puustoa. Lähiympäristössä säilytettävien isojen puiden juuristoalueilla ei saa varastoida rakentamismateriaaleja eikä liikkua raskailla työkoneilla.

Ympäristönsuojelu: 

Alueen luontoarvot eivät estä tukiaseman sijoittamista. Ympäristönsuojelu on aiemmin puoltanut lähellä toisiaan sijaitsevista vaihtoehdoista ve 1, jossa sijaitsee nuorta koivikkoa, eikä merkittäviä puiden poistoja tarvitse tehdä.

Pirkanmaan maakuntamuseo:

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että maston yläosa tulee todennäköisesti näkymään Lapin pientaloalueelle. Tällä ei kuitenkaan voida katsoa olevan sellaista vaikutusta, joka uhkaisi alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Rakennuspaikasta noin 200 m etelään sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Lapin historialliselle ajalle ajoittuva kivilouhos (1000006459). Teletukiaseman etäisyys kohteeseen on riittävä, eikä maakuntamuseolla ole hankkeesta huomautettavaa.

Terveydensuojelu (lausunto annettu toista, vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten):

Suomessa säteilyä valvoo Säteilyturvakeskus STUK. Säteilyturvakeskus (STUK) seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa ja esimerkiksi 5G-verkon käyttöönottoa. STUK myös puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö on vaarassa altistua raja-arvot ylittävälle säteilylle.

Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön ja kattavat kaikki nyt käytössä olevat taajuudet sekä tulevaisuudessa käyttöön tulevat uudet 5G-verkon taajuudet. Raja-arvot suojaavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaisenkin altistumisen terveysvaikutuksilta. Väestöaltistuksen raja-arvot sekä toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille on säädetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1045/2018). Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. 

Radiotaajuisen säteilyn ainoa tieteellisesti todettu vaikutus on kudosten lämpeneminen ja rajaksi määrätyn altistuksen ja mahdollisesti terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiedon mukaisesti 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.  5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. 

Tukiaseman suunnittelussa on otettu huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistus. STUK:n julkaisemien tutkimusten perusteella oikein sijoitetut matkapuhelinverkon tukiasemat eivät nykyisen tutkimustiedon perusteella aiheuta sellaista altistumista, jolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Säteilylle altistuminen pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.

Säteilyturvakeskus STUK (lausunto annettu toista, vastaavaa matkaviestintukiaseman hakemusta varten):

Säteilyturvallisuuteen liittyvänä lausuntonaan STUK toteaa seuraavan:

Matkaviestintukiasemien radiotaajuisia kenttiä koskevat altistuksen raja-arvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1045/2018, joka on säädetty säteilylain 859/2018 nojalla. Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus huolehtia siitä, etteivät raja-arvot ylity paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. STUK valvoo väestön altistusta tukiasemien radiotaajuisille kentille. Valvonnan keinoja ovat operaattoreiden opastaminen tukiasemien turvallisessa asentamisessa, säteilyturvallisuutta selvittävien mittauskampanjoiden tekeminen ja tarvittaessa valvontatoimien kohdentaminen yksittäiseen tukiasemaan.

Radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksia on selvitetty tuhansissa tutkimuksissa. Tämänhetkisen tiedon valossa Suomessa sovellettavat raja-arvot suojaavat kaikilta todennetuilta haittavaikutuksilta. Raja-arvot perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia ja ne kattavat sekä lyhyt- että pitkäkestoisen altistuksen. Vastaavat rajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maista. STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehittymistä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO,  SCENIHR/SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista. Lisäksi STUK seuraa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita uusimman tiedon saamiseksi. Kansainvälisissä asiantuntijaryhmissä on sellaista monitieteellistä osaamista, jota radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät aina ennalta-asetettuja laatukriteerejä. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.

Tukiasema-antennit sijoitetaan korkealle kyseisiin mastoihin, jolloin väestöllä ei ole vapaata pääsyä paikkoihin, joissa raja-arvot voisivat ylittyä. Radiotaajuisille kentille asetetut raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä tukiasema-antennista pääkeilan suunnassa. Altistus pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Suunniteltujen tukiasemien aiheuttamat radiotaajuiset kentät tulevat olemaan selvästi raja-arvoja pienemmät paikoissa, joihin väestöllä on vapaa pääsy. Tämän tasoisesta altistuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia.

Kaupungin saamissa muistutuksissa nostettiin esiin huoli 5G-verkon säteilyturvallisuudesta. 5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuisille kentille. Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin varhaisemmissa matkaviestintekniikoissa. Tällä hetkellä 5G-verkkoa rakennetaan 3,5 GHz taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi varhaisempien matkaviestintekniikoiden taajuuksista. Tästä syystä jo tehtyjä tuhansia tutkimuksia terveysvaikutuksista voidaan hyödyntää myös 5G-verkon säteilyturvallisuutta arvioitaessa. Tämänhetkisen tiedon valossa 5G-verkon radiotaajuiset kentät eivät aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot kattavat myös ns. millimetriaallot, joihin muistutuksissa viitattiin. Tutkimustiedon perusteella ei ole syytä epäillä, että 5G-verkossa myöhemmin käyttöön otettavista millimetriaalloista aiheutuisi haitallisia terveysvaikutuksia, kun altistus on raja-arvoja pienempää.

Millimetriaalloilla tukiaseman solukoko on pieni, koska näin korkea radiotaajuus etenee heikosti. Pienen peittoalueen tukiasemissa käytetään matalaa lähetystehoa, joten niiden aiheuttama altistus tulee olemaan vähäistä. 

Säteilyturvallisuussyyt eivät estä lausuntopyynnössä mainittujen matkaviestintukiasemien käyttöönottoa.”

Lentoestelausunto:

Ei vaikutuksia lentoasemien EASA-ilmailumääräyksen mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Este on varustettava päivämerkinnöin ja lentoestevaloin AGA M3-6 ilmailumääräyksen sekä Liikenne- ja viestintäviraston antamien ohjeiden mukaisesti.

Tiedoksi

Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, muistuttajat

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Valitusoikeus on:

1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen);
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; sekä
7) viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.