Kaupunginhallitus, kokous 4.3.2024

Lataa  Kuuntele 

§ 84 Itsenäisyydenkadun välillä Rautatienkatu – Murtokatu ja Ratapihankadun välillä Pakkahuoneenaukio – Tammelankatu katusuunnitelmat, Kyttälä, Tulli, Tammela 

TRE:5453/10.03.02/2023

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sivenius Jouni, Suunnittelupäällikkö, jouni.sivenius@tampere.fi

Perustelut

Katusuunnitelmat on laadittu katujen saneeraamista varten, ja ne pohjautuvat Ratapihankadun ja Pakkahuoneenaukion liikenneselvitykseen, Tampereen henkilöratapihahankkeen yhteydessä laadittuihin Itsenäisyydenkadun selvityksiin ja alikulkusillan yleissuunnitelman päivityksen yhteydessä tarkistettuun liikennesuunnitelmaan. Katusaneeraukset ovat osa rautatieaseman lähiympäristön laajoja kehittämistoimenpiteitä. Katusuunnitelmissa on esitetty muun muassa väylien tuleva sijainti, korkeusasemat, pintamateriaalit ja pintavesien kuivatus. Kaduilla on 40 km/h aluenopeusrajoitus.

Itsenäisyydenkadun pohjoispuolelle saadaan lisätilaa ratasiltojen ja Tullin risteyssillan uusimisten myötä. Lisätila hyödynnetään parantamalla jalankulun ja pyöräilyliikenteen olosuhteita. Nykyinen kadun pohjoispuolen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä muutetaan 2-suuntaiseksi noin 5–7 metriä leveäksi erotelluksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Pyörätien ja ajoradan väliselle erotuskaistalle on suunniteltu suojakaide turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Eteläpuolen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä rauhoitetaan jalankulun käyttöön. Itsenäisyydenkadun ajoradan perusleveys on 6,7–6,8 metriä.

Itsenäisyydenkadun eteläpuolelle risteyssillan alle on suunniteltu uusi raitiotiepysäkki, josta tulee suora kulku uudistettavaan asematunneliin. Pysäkki erotetaan Itsenäisyydenkadusta tukimuurilla. Pysäkin pintamateriaalina käytetään luonnonkiveä.

Ratapihankadun ja Pakkahuoneenaukion liittymään on suunniteltu liikennevalot, ja Ratapihankadulle lisätään Pakkahuoneenaukiolle kääntymiskaistat molemmista suunnista parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseksi on Ratapihankadulle suunniteltu 2-suuntainen 4,8 metriä leveä eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä. Itsenäisyydenkadun ylittävä Tullin risteyssilta uusitaan nykyistä leveämpänä. Ratapihankadun ajoradan perusleveys on 6,8–7,0 metriä.

Molemmilla kaduilla jalkakäytävät päällystetään harmaalla betonilaatalla. Pyörätiet päällystetään asfaltilla ja liittymäalueilla pyöräteitä korostetaan väriasfalttia käyttämällä. Pyörätien ja ajoradan välinen erotuskaista kivetään luonnonkivellä. Itsenäisyydenkadulla pyörätie ja jalkakäytävä erotellaan siltojen alla ja silloista idän suuntaan Murtokadun liittymään asti madalletulla reunakivellä. Muualla erottelu on esitetty kahden betonikiven raidalla.

Ajoratojen, pyöräteiden ja jalkakäytävien pintavedet johdetaan pinnan kallistusten avulla hulevesiviemäriin. Katuvalaistusta uusitaan tarvittavilta osin.

Rautatieaseman ympäristön rakentaminen alkaa vuonna 2024 ja katusaneeraukset ovat osa tätä hankekokonaisuutta.                           

Itsenäisyydenkadun rakentamisen kustannusarvio on noin 1 100 000 euroa.

Ratapihankadun rakentamisen kustannusarvio on noin 500 000 euroa.

Tullin risteyssillan rakentamisen kustannusarvio on noin 3 500 000 euroa.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet julkisesti nähtävillä 27.11. – 11.12.2023. Ehdotuksia vastaan on tehty kaksi muistutusta.

Muistutus 1

Muistutuksessa esitetään, että suunnittelualuetta laajennetaan Rautatienkadulle Posteljooninpuiston kohdalla. Täten saataisiin tilaa linja-autopysäkkien sijoittamiseen Itsenäisyydenkadun ja Rautatienkadun liittymässä. Suunnitelluilla järjestelyillä on joiltain bussilinjoilta liian pitkä kävelymatka rautatieasemalle.

Vastine muistutukseen 1

Posteljooninpuistolla on omat tarpeensa, eikä katutekniikkaa ole aiheellista sijoittaa puiston puolelle. Itsenäisyydenkadulla ei ole tilaa bussipysäkeille heikentämättä kadun muita toimintoja. Rautatienkadusta laaditaan yleissuunnitelmaa ja siinä yhteydessä tarkastellaan pysäkkien sijoittamisia kadulle laajemmin.

Muistutus 2

Muistutuksessa pidetään suunnitelmaratkaisuja pääosin hyvinä, mutta siinä esitetään muutamia parantamistoimenpiteitä. Muistutuksessa todetaan, että pyöräilyn pääreiteillä 2-suuntaisilla osuuksilla pyöräteiden minimileveys on ohjeiden mukaisesti 3,0 metriä, eikä tätä ole noudatettu näissä suunnitelmissa. Lisäksi todetaan, että Itsenäisyydenkadun eteläpuolen jalkakäytäväratkaisu ei toimi näillä toimenpiteillä ja väylä houkuttelee liikennesääntöjen vastaiseen pyöräilyyn.

Muistutuksessa esitetään, että Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun liittymä toteutetaan siten, ettei Itsenäisyydenkatua ajettaessa tule pyöräilijöille korkeuseroa. Lisäksi muistutuksessa esitetään, että ajonopeuksien hillitsemiseksi kääntösädettä tiukennetaan liittymässä.

Muistutuksessa todetaan, että Itsenäisyydenkadulle tunnelin erotuskaistalle suunniteltu kaide pitää olla vähintään 0,5 metrin päässä pyörätiestä. Lisäksi muistutuksessa todetaan, että Itsenäisyydenkadun ja Rautatienkadun liittymän pohjoispuolen odotustilat ovat liian pienet, jolloin kävelijät ja pyöräilijät joutuvat odottamaan kadunylitystä pyörätiellä.

Muistutuksessa esitetään, että Ratapihankadun eteläpään erotuskaistalle asetetaan esimerkiksi pollareita estämään väärinpysäköintiä. Lisäksi muistutuksessa esitetään, että Ratapihankadun ja Pakkahuoneenaukion liittymää jyrkennetään ajonopeuksien hillitsemiseksi. Suunniteltu ratkaisu on pyöräilijöille vaarallinen.

Vastine muistutukseen 2

Itsenäisyydenkadun ja Ratapihankadun suunnittelujaksoilla pyöräteiden leveydet ovat 2,25–2,50 metriä. Katualueiden tila ei riitä ohjeiden mukaisiin pyörätieleveyksiin. Vastaavasti myös ajoratojen ja jalkakäytävien leveyksien ohjearvoista on tingitty joissain kohdissa. Itsenäisyydenkadun ja Ratapihankadun muillakin katuosuuksilla on alle 3,0 metriä leveät pyörätiet. Itsenäisyydenkadun eteläpuolella ei myöskään ole tilaa pyörätielle ja suurten kävelijämäärien vuoksi se on merkitty liikennemerkein jalkakäytäväksi.

Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun liittymä on suunniteltu korotetuksi Murtokadun ylityskohdalta siten, ettei Itsenäisyydenkatua pyöräilevälle tule juurikaan korkeuseroa ja ne tasoitetaan riittävän suurella matkalla. Ehdotusvaiheen jälkeen ajonopeuksien hillitsemiseksi liittymää on kavennettu kääntösädettä pienentämällä.

Itsenäisyydenkadulle tunneliin suunniteltu kaide sijoitetaan 0,5 metrin päähän pyörätiestä, jolloin siitä ei aiheudu vaaraa pyöräilijöille. Itsenäisyydenkadun ja Rautatienkadun liittymän pohjoispuolella ei ole tilaa leveämmille odotustiloille suunnitelluilla väyläleveyksillä. Keskustan läpi suuntautuvaa pyöräliikennettä pyritään ohjaamaan Rongankadun suuntaan, jolloin nämä pyöräilijät eivät kuormita kyseisiä odotustiloja.

Ratapihankadun korkean reunakiven päälle pysäköinti on melko hankalaa ja liikennesääntöjen vastaista, joten sinne ei ole aiheellista sijoittaa ajoesteitä kuten pollareita. Ne hankaloittaisivat muun muassa kadun talvikunnossapitoa. Ratapihankadun ja Pakkahuoneenaukion loivalla liittymäratkaisulla on varauduttu bussiliikenteeseen.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Itsenäisyydenkadun välillä Rautatienkatu – Murtokatu katusuunnitelma numero 1/21947 ja Ratapihankadun välillä Pakkahuoneenaukio – Tammelankatu katusuunnitelma numero 1/21948 hyväksytään kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta ehdotusvaiheen jälkeen siten muutettuna, että Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun liittymää on kavennettu.

Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Nurminen Mikko, Johtaja, Mikko.Nurminen@tampere.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 5.2.2024 § 52 käyttää otto-oikeutta yhdyskuntalautakunnan päätökseen 30.1.2024 § 27, joka koski Itsenäisyydenkadun katusuunnitelmaa välillä Rautatienkatu – Murtokatu ja Ratapihankadun katusuunnitelmaa välillä Pakkahuoneenaukio – Tammelankatu. Kadut sijaitsevat Kyttälän, Tullin ja Tammelan kaupunginosissa.

Yhdyskuntalautakunta päätti hyväksyä Itsenäisyydenkadun katusuunnitelman numero 1/21947 välillä Rautatienkatu – Murtokatu ja Ratapihankadun katusuunnitelman numero 1/21948 välillä Pakkahuoneenaukio – Tammelankatu kustannusarvioineen muistutuksista huolimatta ehdotusvaiheen jälkeen siten muutettuna, että Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun liittymää on kavennettu. Yhdyskuntalautakunta päätti myös, että Maankäyttö ja rakennuslain 202 §:n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja, Juha.Yli-Rajala@tampere.fi

Yhdyskuntalautakunnan päätös 30.1.2024 § 27 pysytetään.

Tampereen henkilöratapihan toteuttamisen yhteydessä minimoidaan Itsenäisyydenkadun alikulkusillan ja Erkkilänsillan samanaikainen ajoneuvoliikenteen estävä rakentaminen. Ajoneuvoliikenne voi olla samanaikaisesti suljettuna vain kesäkautena.

Päätös

Asia jätettiin pöydälle.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa.

Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Kalervo Kummola ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti.

Ilmari Nurminen, Elina Järvenpää, Mikko Aaltonen, Pekka Salmi, Matti Helimo, Ilkka Sasi ja Aila Rajamäki poistuivat kokouksesta tämän asian päätöksenteon jälkeen.

Valmistelija

  • Nurminen Mikko, Johtaja

Valmistelijan yhteystiedot

Katuinsinööri Petri Keivaara, puh. 050 382 6459, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätietoja päätöksestä

Lakiasiainjohtaja Laura Klami, puh. 040 543 2285, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Perustelut

Asia jäi pöydälle 19.2.2024 kokouksessa.

Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa.

Päätösehdotus oli

Esittelijä

  • Yli-Rajala Juha, Konsernijohtaja

Yhdyskuntalautakunnan päätös 30.1.2024 § 27 pysytetään.

Tampereen henkilöratapihan toteuttamisen yhteydessä minimoidaan Itsenäisyydenkadun alikulkusillan ja Erkkilänsillan samanaikainen ajoneuvoliikenteen estävä rakentaminen. Ajoneuvoliikenne voi olla samanaikaisesti suljettuna vain kesäkautena.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa.

Tiedoksi

Muistuttajat, Petri Keivaara, Markku Ahonen, Leena Tala, Ville-Mikael Tuominen

Muutoksenhaku

Valitusosoitus

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle:

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
faksi: 029 56 42269
sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta kaupungin verkkosivuilla. Jos ilmoitus julkaistaan kaupungin verkkosivujen lisäksi myös sanomalehdessä, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen kuitenkin seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta verkkosivuilla. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- vaatimuksen perusteet
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan

Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.