Perustelut
Lukiokoulutuksessa toteutetaan kokonaisuudistusta, joka käynnistyi, kun eduskunta sääti uuden lukiolain 2018 (714/2018). Laki tuli osittain voimaan 1.8.2019, mutta opetussuunnitelmaan liittyvien sisältöjen osalta 1.8.2021 lukien. Lain perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) antoi asetuksen lukiokoulutuksesta (810/2018). Asetuksessa on määritelty oppiaineryhmät ja oppiaineet sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutuksessa sekä eri oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen opintopistemäärät. Lain ja asetuksen perusteella Opetushallitus (OPH) antoi määräyksen valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista nuorten lukiokoulutuksessa (7.11.2019 OPH 2263-2019) ja aikuisten lukiokoulutuksessa (7.11.2019 OPH 2267-2019).
Lukioreformia ja opetussuunnitelmaprosessin etenemistä on esitelty useissa elinvoima- ja osaamislautakunnan kokouksissa. Lukioreformin keskeisiä sisältöjä ovat oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelijan huomioon ottaminen yksilönä sekä koulutuksenjärjestäjän ja sen lukioiden velvollisuus monipuoliseen verkostoitumiseen. Tämä ilmenee mm. velvollisuutena opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja opiskelujen suunnitteluun sekä jatko-opiskelupaikkaa vaille jääneiden jälkiohjausvelvollisuutena. Verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä korostuvat koulutuksenjärjestäjien välisen yhteistyön lisäksi erityisesti kansainvälisyys, yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä työelämä- ja yrittäjyysosaaminen.
Uuden opetussuunnitelman (LOPS21) myötä oppiaineiden oppimäärä koostuu 1–3 opintopisteen laajuisista moduuleista, joista muodostetaan opintojaksoja joko yhdistämällä saman oppiaineen moduuleja laajemmiksi opintojaksoiksi tai muodostamalla opintojakso yhdistämällä kahden tai useamman oppiaineen moduuleja. Lukion opetussuunnitelman perusteet korostavat koulutuksenjärjestäjän vapautta päättää mm. siitä, millaisia opintojaksoja opetussuunnitelmaan sisällytetään. Kaupunkitason opetussuunnitelmaan on valmisteltu oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja lukioiden lukuvuosisuunnittelun käyttöön. Tämän lisäksi lukiot valmistelevat oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiinsa erityistehtävät ja opetussuunnitelmalliset painotukset huomioon ottaen.
Opetussuunnitelmaa on valmisteltu seudullisesti, koulutuksen järjestäjän ja lukiotasolla. Valmisteluun on osallistettu opiskelijat ja huoltajat. Opetussuunnitelman yleisen osan yhteisiä sisältöjä on valmisteltu seudullisesti (ohjaus ja tukeminen sekä arviointi) eli LOPS-työssä ovat olleet mukana kaikki tamperelaiset lukiokoulutuksen järjestäjät ja kaupunkiseudun naapurikunnat. Kukin koulutuksenjärjestäjä kuitenkin päättää itsenäisesti, sisällyttääkö se yhteisesti valmistellut sisällöt sellaisenaan opetussuunnitelmaansa.
Koulutuksenjärjestäjän taso käsittää Tampereen kaupungin nuorille tarkoitettua opetussuunnitelmaa noudattavat kuusi lukiota. Esim. oppiaineiden pakolliset sisällöt on valmisteltu yhteisesti. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa keskiössä ovat koulujen erityistehtävät ja opetussuunnitelmalliset painotukset, jotka myös ilmentävät koulujen ilmettä ja profiilia.
Lukioreformi ja sen keskeisin elementti opetussuunnitelmauudistus antaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia oppiaineiden väliseen yhteistyöhön sekä profiloida koulua opetussuunnitelman keinoin. Sidosryhmäyhteistyön velvoittavuus tuo lukiokoulut aiempaa konkreettisemmin mukaan eri yhteisöihin. Suuret lukiokoulutuksen järjestäjät ovat jo aiemmin tehneet oma-aloitteisesti nyt lain tasolla velvoittavia tehtäviä, mutta uudistuksen myötä niiden status kasvaa. Keinovalikoima on myös aiempaa runsaampi.
Päätösehdotus oli
Esittelijä
Tampereen kaupungin nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma hyväksytään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.