Kaupunginhallitus, kokous 28.3.2022

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 15.11.2018 päivätyn ja 11.1.2021 tarkistetun asemakaavamuutoksen nro 8663. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8663

Diaarinumero: TRE: 5229/10.02.01/2016

Kaavan laatija

Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Iina Laakkonen ja kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola.

Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Näsijärven rannalla Särkänniemen, Näsin ja Naistenlahden kaupunginosissa, Särkänniemen, Onkiniemen, Mustalahden ja Kortelahden alueilla, noin kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Näsijärveen, lännessä Sahanteränkatuun ja Onkiniemeen, etelässä rata-alueeseen sekä idässä Ranta-Tampellan asuinalueeseen. Suunnittelualueella on Särkänniemen huvipuisto, Sara Hildenin taidemuseo, Onkiniemen entiset tehdaskiinteistöt, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Mustalahden ja Kortelahden satama sekä Tammerkosken yläjuoksulla Pajasaaressa oleva Birger Federleyn suunnittelema purjehdusseuran paviljonki. Suunnittelualueen halki kulkee Paasikivenkatu.

Kaavan tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Särkänniemen, Onkiniemen, Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittäminen paremmin Tampereen keskustaan kytkeytyvänä, jalan ja pyörällä saavutettavana virkistyksen, matkailun, palvelujen ja asumisen sekoittuneena alueena, joka hyödyntää keskeistä sijaintia Tampereen keskusta-alueella ja Näsijärven rannalla sekä mahdollistaa eri toimijoiden ja yritysten toiminnan laajentumisen ja kehittymisen. Tavoitteena on myös turvata alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot.

Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2018-2022 (kohde 14 vuodelle 2019).

Asemakaavan sisältö

Asemakaavalla mahdollistetaan entisen Onkiniemen tehdasalueen kehittäminen ja käyttötarkoituksen muutos keskustatoimintojen alueeksi ja asuinkerrostalojen täydennysrakentaminen, Särkänniemen huvipuistoalueen kehittäminen, mm. hotellin ja monitoimiareenan rakentaminen, Mustalahden satama-alueen kehittäminen ja mahdollistetaan monipuoliset palvelut myös ympärivuotisesti. Kaava mahdollistaa uuden kevyen liikenteen sillan Kortelahden yli liittäen Särkänniemen rannan Näsijärven rantojen virkistysverkostoon. Kaavalla mahdollistetaan myös laadukkaan jalankulun ja pyöräilyn reitin rakentaminen Paasikivenkadulle. Alueen pysäköintiratkaisuissa tukeudutaan kaava-alueelle rakennettaviin pysäköintilaitoksiin sekä nykyisiin ja tulevaisuudessa rakennettaviin pysäköintilaitoksiin keskustan alueella. Alueella olevat maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat teollisuushistoriaan, vapaa-ajantoimintoihin, kulttuuripalveluihin ja vesiliikenteen historiaan liittyvät kulttuuriympäristöt ja -rakennukset sekä alueella olevat maanpäälliset ja vedenalaiset muinaisjäännökset suojellaan. Tavoitteena on arvokkaiden luonnon- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaaminen sekä uudisrakentamisen ja -käytön sovittaminen arvokkaaseen ympäristöön.

Asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on n. 110 000 k-m², josta uutta rakennusoikeutta on noin 72 000 k-m². Kaava-alueen pinta-ala on 42,7 ha.

Asuinrakentamista osoitetaan noin 34 000 k-m², mikä tarkoittaa noin 760 uutta asukasta (~1as per 45m²).

Selvitykset

Kaavan valmisteluun liittyen on tehty osasuunnitelmia, mm. viher- ja virkistysympäristön suunnittelua (Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo), liikennesuunnittelua (Ramboll) sekä viitesuunnittelua (M&Y arkkitehdit) sekä useita selvityksiä mm. maisemaan, eläimiin, mm. liito-oraviin ja lepakoihin, liikennemeluun, kunnallistekniikkaan, hulevesiin, rakennushistoriaan sekä rakennettavuuteen liittyen.

Asemakaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan laadinta pohjautuu kaupunginhallituksen 2016 hyväksymään Särkänniemen yleissuunnitelmaan. Asemakaavan laadintaan on ryhdytty Tampereen kaupungin kiinteistötoimen ja Tampereen Särkänniemi Oy:n aloitteesta. Kaava-alue laajennettiin käsittämään myös Ranta-Tampellan länsireuna, jotta alueen asemakaava saataisiin ajantasaiseksi.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.9.-12.10.2017 sekä lähetettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa 3.10.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 5 viranomaiskommenttia ja 9 mielipidettä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palautetta on käsitelty asemakaavaselostuksessa. 

Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 22.11.2018 Särkänniemen Planetaariossa. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 15.11.–14.12.2018 ja siitä saatiin seitsemän viranomaiskommenttia ja 21 mielipidettä. Palautteessa erityisesti esiin nousseita asioita olivat mm. luontoarvot, kulttuuriympäristöarvot, köysirata, satamatoiminnot, Särkänsilta, meluhäiriöt sekä rakentamisen määrä ja laatu. Palaute on käsitelty erillisessä palaute- ja vastineraportissa. 

Saadun palautteen myötä laadittiin lisäselvityksiä ja tarkennuksia selvityksiin ja suunnitelmiin ja tehtiin tarvittavat tarkistukset asemakaavaan ja sen materiaaleihin. 

Asemakaavaa on tarkistettu mm. valmisteluaineistosta saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun myötä kaavaehdotukseksi. 

Luontoarvoihin liittyvän palautteen myötä teetettiin kaava-alueelle eliöstö- ja biotooppiselvitys, jonka mukaan kaavaan lisättiin mm. liito-oravien elinalue. Kalliorantojen korttelinrajoja on tarkistettu vastaamaan nykyistä rantaviivaa. Lähivirkistysaluetta on suurennettu ja suojaviheraluetta lisätty. Kulttuuriympäristöarvoihin liittyvän palautteen myötä kaavaan on lisätty määräyksiä mm. uudisrakentamisen sopeuttamisesta ympäristöön. Satamatoimintoihin liittyen päivitettiin vesiliikenneselvitystä ja tarkistettiin satama-alueen määräyksiä. Särkänsillan on todettu parantavan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä alueella ja sen tähden se on pysytetty paikallaan. Silta jakaa satamatoiminnot erityyppisiin alueisiin. Melun suhteen kaava noudattaa kaupungin melulinjauksia. Rakentamisen määrää on tarkistettu siten, että se on linjassa viitesuunnitelmassa esitetyn ratkaisun kanssa. Viitesuunnitelmaa on käsitelty mm. kaavan ohjausryhmässä. Kaavaan on lisätty rakentamisen laatua ohjaavia määräyksiä.

Asemakaavan toteuttaminen

Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.

Perustelut

Asia jäi pöydälle 26.1.2021.

Perustelut

Asia jäi pöydälle 9.2.2021.

Perustelut

Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 15.11.2018 päivätyn ja 11.1.2021 sekä 11.10.2021 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro 8663. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteessa: https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8663

Diaarinumero: TRE: 5229/10.02.01/2016

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Iina Laakkonen ja kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola

Yhdyskuntalautakunta päätti 9.3.2021 (§ 79) asemakaavaehdotuksen nähtäville hyväksymisestä. Yhdyskuntalautakunta päätti myös, että asemakaavamääräyksiä tarkistetaan ennen asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamista maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen ja kiinteistönmuodostuksen osalta, että voidaan varmistua pysäköintipaikkojen riittävyydestä myös asemakaavan vaiheittaisessa toteuttamisessa. Lisättävä asemakaavamääräys tontille 801-10 ma-LPA-1: Pysäköintiin ja huoltoon varattu maanalaisen rakentamisen alue. Alueelle saa rakentaa maanalaisia pysäköintilaitoksia ja kulkuyhteyksiä sekä muita yläpuolisen alueen käyttöön liittyviä maanalaisia tiloja.

Asemakaavaehdotus siihen liittyvine aineistoineen oli nähtävillä 11.3.–12.4.2021. Kaavaehdotuksesta saatiin 12 muistutusta ja 5 lausuntoa. Muistutuksiin ja lausuntoihin on laadittu erilliset vastineet, jotka ovat liitteenä.  

Muistutuksen jättivät Vilppulan veneilijät ry, Höyrylaiva Näsijärvi II ry, Suomen Höyrypursiseura ry sekä yksityishenkilöitä. Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota mm. Särkänsiltaan ja sen sijaintiin, sataman ja höyrylaivaliikenteen kulttuurihistorialliseen arvoon, satamatoimintoihin, liikenteeseen sekä viheralueisiin. Useissa muistutuksissa vastustettiin Särkänsillan sijoittamista kaavaehdotuksessa osoitettuun sijaintiin, mutta myös siltaa ja sen sijaintia puoltavia näkemyksiä esitettiin. Muistutusten johdosta asemakaavan yleismääräyksiin lisättiin määräys kulttuurihistoriallisesti arvokkaan höyry- ja matkustajalaivaliikenteen toimintaedellytysten turvaamisesta. 

Museovirasto totesi, ettei anna erillistä lausuntoa, vaan Museoviraston kommentti vedenalaiseen perintöön liittyen liitettiin Pirkanmaan museon lausuntoon. 

Pirkanmaan maakuntamuseo totesi kaavan suojelumerkintöjen kehittyneen myönteisesti ja että tunnetut vedenalaiset muinaisjäännökset on merkitty sopivalla tavalla. Lausunnon perusteella kaavan vesialueelle lisättiin määräys vedenalaisinventoinnin tarpeen arvioimisesta. 

Pirkanmaan liitto totesi, että asemakaavamuutoksessa on taidokkaasti sovitettu yhteen alueen toimintojen uudistamiseen sekä tunnistettuihin arvoihin liittyviä erilaisia tavoitteita ja haasteita. Pirkanmaan liitto pitää ansiokkaana kaavasuunnittelun lähtökohtana, että työssä on pyritty myös edistämään toiminnallisesti tärkeän alueen saavutettavuutta ja tiiviimpää kytkeytymistä Tampereen läntiseen keskustarakenteeseen. Lausunnon perusteella on kaavaselostusta täydennetty. 

Väylävirasto totesi, että Tampere-Lielahti -radan 3. raiteen jatkosuunnittelu ja toteuttaminen edellyttää aikanaan asemakaavamuutosta, jossa lisäraiteen aluevaraus osoitetaan rautatiealueena asemakaavaan. Väyläviraston näkemyksen mukaan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä on huomioitu kaavaehdotuksessa mm. Särkänniemen alueelta laaditun vesiliikenneselvityksen perusteella. Vesiliikenneselvityksen pohjalta on hyvä jatkaa alueen kehittämissuunnitelmien laadintaa. Väylävirasto pitää turvallisuuden kannalta hyvänä ratkaisuna, että kaavaluonnoksessa esitetty satama-alueen ylittävä köysirata on poistettu kaavaehdotuksesta. Pajasaareen suunniteltu Hiilipajan kevyen liikenteen silta on myös poistettu kaavaehdotuksesta. Väylävirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa otettiin kantaa rakennettuun kulttuuriympäristöön, pysäköintiin, meluun, luontoasioihin, maaperään ja tulvariskien hallintaan. Kulttuuriympäristön osalta ELY-keskuksella ei ollut kaavasta huomautettavaa. Pysäköinnin osalta ELY-keskus esitti täydennyksiä asemakaavaselostukseen sekä tutkittavaksi asemakaava-alueen ulkopuolelle liityntäpysäköintiä. Melun osalta ELY-keskus muistutti, että kaavassa tulee huomioida valtioneuvoston meluohjearvojen ja yleisten meluohjeiden huomioiminen melunsuojauksessa. Luontoasiat liittyivät trikootehtaan ympäristön lepakkoalueeseen ja sen merkintöihin kaavassa. Maaperän osalta ELY-keskus huomautti, että kaava-alueella toteutettavien rakennustöiden yhteydessä on syytä varmistaa maaperän pilaantumattomuus kaikkien tonttien osalta. Tulvariskien hallinnan osalta ELY-keskus esitti, että kaavamääräyksiin on syytä kirjata alimmat rakentamiskorkeudet sekä tulvariskien hallinta.  

ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydennettiin asemakaavaselostusta ja sen vaikutustenarviointia sekä kaavan asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH-7) osoitettiin istutettavaksi lehtipuita lepakkoalueen tulevaisuuden turvaamiseksi (i-7).

Viranomaisneuvottelu

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL § 66) oli 8.9.2021. Neuvottelussa käytiin läpi asemakaavaehdotuksesta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Melun osalta ELY-keskus on eri linjoilla Tampereen kaupungin kanssa. ELY-keskuksen mukaan Tampereen kaupungin melulinjaus ei ohita valtakunnallisia melun ohjearvoja. Viranomaisilla ei ollut muuta huomautettavaa tavasta, jolla palaute oli huomioitu.

Kaava-aineistoon tehdyt muutokset ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen

Yhdyskuntalautakunnan § 79 päätöksen mukaisesti asemakaavamääräyksiä tarkistettiin maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen ja kiinteistönmuodostuksen osalta siten, että voidaan varmistua pysäköintipaikkojen riittävyydestä myös asemakaavan vaiheittaisessa toteuttamisessa. Tontille nro 801-10 lisättiin määräys ma-LPA-1 (Pysäköintiin ja huoltoon varattu maanalaisen rakentamisen alue. Alueelle saa rakentaa maanalaisia pysäköintilaitoksia ja kulkuyhteyksiä sekä muita yläpuolisen alueen käyttöön liittyviä maanalaisia tiloja.) Lisäksi tontille 801-10 osoitettiin maanalaista rakennusoikeutta 11 000 kem2 ja merkintä rs-11 (Korttelialueella ei tonttien välisille rajoille tarvitse maanalaisiin tiloihin rakentaa rajaseinää.) 

Muistutusten johdosta asemakaavan yleismääräyksiin lisättiin seuraava määräys: Satama-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan höyry- ja matkustajalaivaliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen.

Maakuntamuseon lausunnon johdosta asemakaavan yleismääräyksiin lisättiin seuraava määräys: Ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä on oltava yhteydessä museoviranomaiseen vedenalaisinventoinnin tarpeen arvioimiseksi.

Pirkanmaan liiton lausunnon johdosta täydennettiin asemakaavaselostusta ja sen vaikutustenarviointia. 

ELY-keskuksen lausunnon johdosta täydennettiin asemakaavaselostusta ja sen vaikutustenarviointia sekä kaavan asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH-7) osoitettiin istutettavaksi lehtipuita lepakkoalueen tulevaisuuden turvaamiseksi (i-7).

Lisäksi asemakaavaan tehtiin pieniä tarkistuksia, mm. täsmennettiin pysäköintilaitosten rakennusoikeuksia ja kaava-alueen nimistöä täydennettiin kadunnimitoimikunnan esityksen mukaisesti. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä tarkennuksia eivätkä ne edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. 

Henkilötietoja sisältävän oheismateriaalin verkkojulkisuutta on rajoitettu.